Blog teksti

Soita merkittäville lahjoittajille – suurlahjoitusten metsästys kannattaa

/in /by

Suurlahjoitusten metsästys kannattaa. Vaikka Suomessa lahjoittamisen kulttuuri on kovin erilainen kuin anglosaksisissa maissa ja tavat ovat toiset Ruotsissakin, suurlahjoitukset ovat yhä useamman suomalaisen järjestön agendalla. Kommunikointi potentiaalisten ja aktuaalisten lahjoittajien kanssa on avain onnistumiseen – siispä puhelin käteen.

Henkilöstön aika isoihin kohteisiin

Omassakin järjestötyössä kohtaan tyypillisen tilanteen: henkilöstöä on niukasti työtehtäviin nähden. On aivan selvää, että toiminnanjohtaja keskittyy isoihin kohteisiin kuten suurlahjoituksiin ja niihin liittyvään suhdetoimintaan, testamentteihin ja yritysyhteistyöhön. Yksittäisten kymppien kerääminen yksityislahjoittajilta olisi väärä tapa käyttää aikaa. Tämä ei tarkoita, ettei yksityislahjoitukset ole tavoittelemisen arvoisia, ei suinkaan. Mutta niissä tekniikka on apuna. Verkkosivun tulee olla ”esteetön” ja houkutteleva lahjoittamisen kannalta. Viestintäsyötteellä ohjataan kävijöitä omalle sivustolle – myös somesta – ja itse lahjoitustapahtuma kiittämiseen tapahtuu ilman henkiöstön ajankäyttöä.

Lahjoittajasuhde keskiössä

Meillä Tietopiirissä lahjoittajasuhteen rakentamisessa nähdään kuusi askelta:

  1. Muodosta kontakti
  2. Kuuntele
  3. Viesti kohdennetusti
  4. Pyydä
  5. Kiitä
  6. Hoida

Kun puhutaan suurlahjoittajista, ollaan vaiheessa kuusi, lahjoittajasuhteen hoitamisessa. Ja sen suhteen keskiössä ei ole lahjoittajan raha vaan ihminen itse. Mistä hän on kiinnostunut, miten hän haluaa osallistua ja mihin hän haluaa vaikuttaa – millä tavoin hän haluaa tehdä maailmasta vähän paremman paikan järjestön kautta. Väitän, että useimmilla kerroilla kun suurlahjoittajalle soitetaan, häneltä ei kannata pyytää mitään. Suurlahjoitusten hankkimisesta ja lahjoittajasuhteen hoitamisesta on kirjoitettu aiemminkin ja voit lukea blogin täältä.

Pitkäjänteistä työtä

Jos yksityislahjoitustenkin hankkimisessa vaaditaan kärsivällisyyttä, suurlahjoitukset vasta edellyttävätkin pitkää jännettä ja lujaa uskoa tekemiseen. Suurlahjoituksista VaLa:n tilaisuudessa puhunut asiantuntija kertoi, että on hyvä varautua 12-18 kuukauden sitkeään työhön ennen kuin lahjoitustransaktioita on lupa odottaa. Ja siihen saakka syntyy vain kuluja – vähintäänkin työajan käyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että suurlahjoituksilla ei paikata mitään muualta syntynyttä kuoppaa rahoituksessa.

Suurlahjoittajaohjelmassa on tarpeen olla nimettynä kuka ohjelman toteuttamisesta vastaa mutta järjestön johdon on tärkeää olla dialogissa aktiiviroolissa mukana. Pienemmissä järjestöissä suurlahjoittajista vastannee luontevasti toiminnanjohtaja.

Kartalla lahjoittajista ja omista tavoitteista

Toivon mukaan järjestöllä on systemaattisesti laadittu suunnitelma siitä mikä täyttää suurlahjoittajan kriteerit. Sekä millainen on tavoiteltavan suurlahjoittajan profiili. Kohderyhmän tulisi olla hyvin selvillä, ainakin nykyisten lahjoittajien osalta. Suunnitelma, lahjoittajaohjelma sisältää tiedon millä tavoin kohderyhmän jäseniä aktivoidaan, inspiroidaan ja sitoutetaan henkilökohtaisesti sekä viestinnän avulla. Suunnitelma sisältää myös tiedon resursseista: ketkä voivat tehdä työtä ja kuinka paljon. Ja kyllä euromääränkin olisi oltava näkyvissä.

Ei ujostella pyytämisessä

Puhelinmyyjät tuntevat termin luurikammo. Aika vieraalta voi rahan ja vielä ison rahan pyytäminen järjestöihmisten mielissä tuntua. Kaiken lisäksi ollaan pyytämässä vaikutusvaltaisilta, rahakkailta ihmisiltä. En ihmettele, jos luurikammo jäykistää käsivarren juuri ennen puhelimeen tarttumista. Ei kuitenkaan kannattaisi. Jos lahjoittajasuhteen rakentaminen on edennyt onnistuneesti, tämä voi hyvinkin tarkoittaa mahdollisuutta lahjoittaa, tehdä mielekäs teko. Rahakkaat ihmiset ovat joustavia lahjoittamisessa: heidän ei tarvitse miettiä mistä joutuu luopumaan jos tekee suuremman lahjoituksen. Jos ihminen on sitoutunut järjestöön, pyyntö lahjoittaa voi merkitä lahjoittajalle mahdollisuutta tehdä maailmasta se kuuluisa vähän parempi paikka – järjestön avulla.

Töpinäksi!

Suunnittele, sitouta johto, pistä toimeksi, pidä pää kylmänä vaikka hyvään aikaan ei tapahdu oikein mitään. Lahjoituskulttuuri ei ole niin suopea suurlahjoituksille kuin vaikka Britanniassa mutta selvästi tähän suuntaan ollaan matkalla. Yksityislahjoitusten verovähennysoikeuskin saattaa häälyä horisontissa. Kannattaa myös pitää mielessä, että merkittävän lahjoituksen tehnyt ihminen voi hyvinkin tehdä vielä toisen, jopa suuremman lahjoituksen. Lahjoittajasuhde ei siirry arkistoon kun lahjoitus on tehty! Liittyypä tähän vielä ison bonarin mahdollisuus: voisiko joku olla potentiaalisempi testamenttilahjoituksen tekijä kuin suurlahjoittaja.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Sisältömarkkinointi on keino tavoittaa kohderyhmä edullisesti

/in /by

Sisältömarkkinointi – panostus erittäin suositeltavaa

Sisältömarkkinointi on keino tavoittaa kohderyhm edullisesti. Sisältömarkkinoinnilla tarkoitetaan strategista viestinnän ja markkinoinnin tapaa, jossa yhteisö luo ja jakaa kohderyhmälleen arvokasta ja merkityksellistä sisältöä. Tavoitteena on houkutella ja sitouttaa tarkasti määritetty kohderyhmä. Tavoiteltava konversio eli mitä ihmiset saadaan tekemään, voi olla esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden hankkiminen tai varainhankinta. Vuodelta 2016 olevan tutkimuksen mukaan  (Content Marketing Institute & Backbaus) non profit -toimijoiden tärkeimmät markkinoinnilliset tavoitteet ovat kohderyhmän sitouttaminen, yhteisön tunnettuus ja brändi sekä kohderyhmän kuten lahjoittajien pitäminen yhteisön lähipiirissä. Samassa tutkimuksessa kerrotaan, että yli 80% järjestöistä ilmoittaa, että varainhankinta on tärkeä sisältömarkkinoinnin tavoite, 30%:lle jopa tärkein.

Kun järjestön tunnettuus on erittäin hyvä ja brändi kunnossa, ihmiset ottavat yhteyttä suoraan. Hyvin tyypillisesti ihmiset etsivät vastauksia haasteisiinsa verkon kautta, mistä löytyy ratkaisu akuuttiin kipuun, joka voi olla tiedontarve tai jokin tietty palvelu tai osallistumistapa. Miten pärjään ADHD-teinin kanssa, missä voin vaikuttaa minulle tärkeän luontokohteen suojelussa jne. Kun järjestö vastaa verkkosivullaan niihin asioihin, joita kyseinen yhteisö nimenomaan tehtävänään ratkoo, ollaan lähellä ydintä.

Ei organisaatiokaavioita vaan vastauksia. Huolella laaditut blogit ovat toimiva keino vastata ihmisten esittämiin kysymyksiin ja tuoda täsmälleen oikeita ihmisiä järjestön verkkosivulle. Blogeilla saa myös osoitettua, että järjestön ammattilaisilla on yksityiskohtien ohella hallussaan ns. iso kuva.

Inbound marketing – oikeita ihmisiä saitille kustannuksitta

Lähestymistapa on hyvin erilainen verrattuna perinteiseen viestintään, jossa yhteisö kertoo toiminnastaan ja organisaatiostaan. Ja jossa yhteydenottoja järjestöön edeltää jokin toimenpide kuten kampanja, toimituksellinen artikkeli tai mainos. Jos järjestö onnistuu saamaan sivuilleen liikennettä ja vieläpä täsmälleen oikeasta kohderyhmästä, on asia hyvin merkittävä niin tavoitteiden saavuttamisen kuin kustannusten kannalta.

Täydellinenkään sisältö ei yksin riitä

Laadukas sisältö on keskeisin asia mutta panostus sisällöntuotantoon on turhaa ellei sisältö ole helposti löydettävissä. Hakukoneoptimointi on eräs kriittisen tärkeä asia. Otsikoinnit, tägäykset, linkitykset, mobiilioptimointi… Aiheesta voit lukea tarkemmin, oikein selkokielisesti täältä.

Hyvä, sisältö on nyt kohdallaan ja löydettävissä. Kun asiat ovat mallillaan, sivusto on selkeä ja niin sisältöelementit kuin toimintokehotteet on sovitettu huomioiden kohderyhmän, järjestön ydinviestit sekä konversiotavoitteet. Eikä urakka ikinä valmiiksi tule: sisällön on uudistuttava säännöllisesti – myös sillä on vaikutusta hakutulosten rankingiin.

Inbound marketing tarkemmin seuraavassa blogissa

Kuinka houkutella ja sitouttaa ihmisiä toimintaan inbound marketingin keinoin, siitä seuraavassa blogipostauksessa.  Kirjoituksesta tulee tämän postauksen suora jatko-osa.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan

/in /by

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja sote-järjestöjen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Tietopiiri ehdottaa valtionavustusta sote-järjestöjen varainhankintaan. Mielestämme tukirahaa tulisi voida käyttää omaehtoisen varainhankinnan systemaattiseen kehittämiseen. Vastuullinen Lahjoittaminen Ry:n (VaLa) Pia Tornikosken mukaan valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Rahoitusmalli muuttuu

Järjestöjen rahoitusmalli on muuttumassa ja samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa koskevat asetukset on tarkoitus yhdistää. Muutokset ovat maltillisia ja ehkäpä juuri siksi emme löytäneet muutosta nykykäytäntöön mitä tulee avustuksen käyttämiseen varainhankinnan kehittämiseksi. Tästä syystä otimme kantaa asian puolesta. Mahdollisimman monen sote-järjestön kannattaisi tehdä samoin.

Tasoitusta kotimaisille toimijoille

Näemme, että kotimaiset non-profit -järjestöt lähtevät takamatkalta suhteessa suurimpiin, yleensä kansainvälisiin järjestöihin. Ennen lahjoituspäätöstä ihmisen tulee tuntea järjestö, luottaa järjestön eettisyyteen ja tehokkaaseen toimintakykyyn – mielikuvan järjestöstä on oltava hyvin positiivinen. Suurimmat järjestöt ovat myös tunnetuimpia ja brändikuvasta osataan huolehtia. Kotimainen toimija saa punnertaa lujasti päästäkseen edes lähelle. Lisäksi suurten muskeleiden toimijoilla on mahdollista käyttää kalliita viestintämetodeja, kouluttaa työvoimaa varainhankintaan sekä allokoida pysyviä, vain varainhankintaan keskittyviä työntekijöitä.

Kotimaisilla toimijoilla resurssit ovat usein hyvin rajalliset ja investointien tekeminen niukoista rahoista mahdollisesti myöhemmin saatavia tuloja varten arveluttaa. Jos tukirahaa voisi käyttää varainhankinnan kehittämiseen, niin työvälineiden hankintaan kuin osaamisen kehittämiseen, olisi kynnys panostaa merkittävästi alempi.

Johtaisiko tämä löperöihin suunnitelmiin ja päätöksiin? Jos viranomainen toteaa, että järjestö on toiminut puolivillaisesti, voisi avuustuksen käytön jatkossa estää. Toki hankaluutena pätevien kriteereiden määrittäminen mutta ei huolestuta asiasta nyt.

Yksityishenkilöille mahdollisuus vähentää lahjoitus verotuksessa?

Monessa maassa yksityishenkilö voi vähentää non-profit -järjestölle tekemänsä lahjoituksen henkilökohtaisessa verotuksessaan – vähintään osittain ja tiettyyn ylärajaan saakka. Toivomme, että meillä joskus nähdään vastaava käytäntö. On luonnollisesti oletettavaa, että verovähennysoikeuden myötä julkista tukirahaa supistetaan, mikä asettaa järjestölle huomattavan vastuun huolehtia varainhankinnasta omin keinoin ja resurssein. Kilpailu huomiosta on jo nyt kovaa ja se tulee tiukentumaan huomattavasti.  Varainhankinnan prosessiosaamiseen kannattaa panostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: vaativinta järjestöissä aiheen kannalta vaikuttaa olevan vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.

YLE: Kehitysyhteistyöhön lahjoittamista saatetaan tukea verovähennyksin

Juuri 23.8. kun blogi oli julkaistu, YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan yksityishenkilöiden verovähennysoikeus saatetaan ulottaa koskemaan kehitysyhteistyön lahjoituksia. Budjettileikkaukset toteutunevat ja näin tuettaisiin järjestöjen varainhankintaa yksityislahjoituksen edellytyksiä parantamalla.  YLE:n uutinen, jossa asiantuntijana haastatellaan VaLa:n Pia Tornikoskea, on luettavissa tästä.

Näin sen muotoilimme

STM lausuntopyynnön  voi lukea tästä. Seuraavalla tavalla perustelimme näkemyksemme lausuntopalvelussa, jonne sinänsä kuka tahansa tunnistettu henkilö voi kirjata näkemyksensä. Tähän aiheeseen voi antaa lausuntoja 15.9.2023 klo 16:15 saakka. Ottakaa kynä käteen!

Nykyisen käytännön mukaisesti myöskään sote-järjestöt eivät voi saada yleisavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta omaehtoisen varainhankinnan aloittamiseen tai kehittämiseen. Varainhankinta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää investoimista työvälineisiin, osaamiseen sekä henkilöstön palkkaukseen. Valtionavustusta yhteisöjen varainhankintaan on selvitetty ja hankitulla varoilla olisi tarkoitus toteuttaa samaa päämäärää kuin avustuksella eli sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Suomalaistaustaiset järjestöt ovat kilpailuasemassa suurten kansainvälisten järjestöjen rinnalla niin näkyvyyden, vaikuttavuuden kuin myös varainhankinnan suhteen. Kansainvälisillä toimijoilla on ammattimaisten tietotyövälineiden kautta mahdollisuus tietämyksenhallintaan, joka noudattaa yritysten käyttämää metodiikkaa. Ajanmukaisten tietojärjestelmien ohella suurilla toimijoilla on ollut mahdollisuus kouluttaa ja allokoida henkilöresursseja ammattimaiseen varainhankintaan.

Toistaiseksi suomalaisilta sote-järjestöiltä puuttuu mahdollisuus avustuksen kautta investoida tietojärjestelmiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Sekä osaaminen että tietämyksenhallinnan mahdollistamat tietotyövälineet ovat välttämättömiä menestyksellisen toiminnan kannalta. Varainhankinta edellyttää järjestöltä investointeja sekä vähintäänkin maltillista taloudellista riskinottoa. Tähän vain harvalla on omin resurssein mahdollisuuksia.

Ehdotamme, että valtionavustuksen ja hyväksyttävien kustannusten soveltamisalaa laajennettaisiin omaehtoisen varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vaikka edellytykset olisivat samanlaiset, suurille ja erittäin tunnetuille järjestöille varainhankinta on joka tapauksessa helpompaa. Pienemmät, suomalaiset järjestöt ansaitsisivat saada tasoitusta kyetäkseen tehokkaaseen omaehtoiseen varainhankintaan ja tulevaisuuden toiminnan turvaamiseen.

_____________________________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa?

/in /by

On mahdollisuuksien rajoissa nähdä jotain aivan uutta: valtio tukemaan järjestöjen varainhankintaa? Kyseessä olisi valtionavustusten käyttäminen; valtiovarainministeriö on julkaissut aiheesta selvityksen ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa ry) on kirjoittanut asiasta keväällä 2023. Uusi hallitus leikkaa rahoitusta – eniten kansalaisopistoilta –  mutta olisiko tämä kädenojennus järjestöille.

Mahdolliset tukemisen keinot

Yleisavustus, jolla katettaisiin varainhankinnan alijäämää tappiotakuuna

Varainhankinta tarkoittaa investoimista ja riskiä ja riskinottamisessa järjestöt ovat hyvin varovaisia. Tämä madaltaisi kynnystä mutta saattaisi hyvinkin johtaa tehottomaan ja tappiolliseen toimintaan, minkä rahoittamista ei voi pitää mielekkäänä.

Varainhankinnan kustannukset avustuskelpoisia enimmäismäärään saakka

Tähän keinoon järjestöt suhtautuvat positiivisesti. Austettava summa olisi joko euro- tai prosenttimääräinen ja mahdollisesti porrastettava. Viranomaisten mukaan keino olisi otettavissa käyttöön nopeasti.

Hankeavustuksena myönnettävä erityisavustus

Kolmantena keinona mainitaan hankeavustus, jota järjestöt voisivat hakea varainhankinnan käynnistämiseeen tai tehostamiseen. Keinoa pidetään läpinäkyvimpänä mutta mahdollisesti hallinnollista työtaakkaa tuottavana.

Yhteistyö tarpeen

Tiivis yhteydenpito järjestöjen ja virkakunnan välillä on todellakin tarpeen. Koska ”devil is in the details”, on aihe purettava aivan yksityiskohtiin saakka. Muutoin ei saada käsitystä mikä käytännön elämässä on se toimivin ja tehokkain keino auttaa järjestöjä. Koko asian hankala puoli on se, että mahdolliset avustusmallit koskevat vain niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus valtonavun saamiseen. Varainhankintaa pidetään keinona varautua tulevaan ja suunnitella investointeja – tästä asenteesta olemme iloisia.

Viitatut julkaisut

Alkuperäinen valtiovarainministeriön julkaisu löytyy täältä. VaLary:n keväällä aiheesta julkaisema kirjoitus, selvästi tätä blogia yksityiskohtaisempi, on luettavissa tämän linkin kautta.

Hyvää kesää

Tietopiiri toivottaa blogin lukijoille hyvää juhannusta ja lämmint, rentouttavaa kesää. Palataan aiheisiin elokuussa.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Suurlahjoitus – miten hankkia, miten hoitaa lahjoittajasuhdetta

/in , /by

Suurlahjoitus – järjestön märkä uni.  VaLa, Vastuullinen Lahjoittaminen ry järjestää suurlahjoitusten hankkimiseen suunatun seminaarin nimeltä Suuret setelit ja valtavat vaikutukset 8.5.2023. Koko päivän live-tapahtuma on suurlahjoitusten ja kumppanussuhteiden hoitamisen ammatillinen ilotulitus.  Tietopiiri on VaLa:n kumppanina mukana tapahtumassa.

Suurlahjoitusten muodot

Testamentti

Testamentti on luontevin ja tutuin suurlahjoituksen muoto Suomessa. Viitisen vuotta sitten testamenttilahjoitukseen suhtauduttiin vaivalloisesti: sitä pidettiin vaikeasti esitettävänä, liian diskreettinä asiana. Tilanne on muuttunut ja testamenttivetoomusten aktiivisia tekijöitä on varsin paljon. Koska lahjoituksissa tyypillisesti edetään pienemmästä sitoumuksesta kohti isompaa, testamentin presentointi verkkosivulla on luontevaa kuukausilahjoituksen yhteydessä. Järjestön kannattaa tarjota verkkosivuillaan testamenttiopas, testamentin keskeiset faktat. Sen sijaan mielestämme järjestön ei tulisi tarjoutua auttamaan testamentin laatimisessa.

Omaisuuden lahjoittaminen

Yhdysvalloissa kryptolahjoitukset ovat vahvasti nouseva ilmiö mutta ainakin toistaiseksi Suomessa puhutaan marginaalisesta asiasta. Toki kohdalle osuessa summat voivat olla huomattavia. Ei ole olemassa mitään rekisteriä siitä kenellä kryptovaluutta kahisee – viestinnällisten toimenpiteiden kohdistaminen on sen vuoksi mahdotonta. Toki järjestö voi informoida valmiudestaan ottaa vastaan kryptolahjoituksia ja toistaiseksi sillä ainakin erottuu joukosta. Kryptolahjoitus siis kuuluu kategoriaan ”pyytämättä ja yllättäen”.

Omaisuus voi olla taidetta tai asunto-osake, mielikuvitus taitaa olla suurin rajoittava tekijä.

Selkeitä seteleitä

Testamentti on tunnetuin mutta kylmä käteinen lienee yleisin tapa, jolla suurlahjoituksia tehdään. Kannattaa muistaa, että mitenkään välttämättä suuren lahalahjoituksen tehnyt ihminen ei ole tehnyt viimeistä lahjoitustaan kyseiselle järjestölle. Hyvällä lahjoittajasuhdetoiminnalla käsillä on äärimmäisen sitoutunut ja järjestöön hyvin positiivisesti suhtautuva ihminen. Tästä aiheesta lisää tuonnempana.

Yhteisöverotuksen lahjoitusvähennystä hyödyntäen

Kulttuuria, tiedettä tai taidetta tukevat yhteisöt voivat hakea verottajalta nimeämistä sellaisten organisaatioiden joukkoon, jotka voivat ottaa vastaan yritysten lahjoituksia välillä 850 – 50 000 € siten, että yritys voi vähentää summan yhteisöverotuksessa. Ajantasainen lista kyseisistä lahjoitusten vastaanottajista löytyy täältä. Tämä on suuri mahdollisuus – yritysyhteistyöhön todella kannattaa panostaa mikäli on saanut kyseisen statuksen.

Suurlahjoittajastrategia

Suurlahjoitusten saamiseksi tulee laatia oma strategiansa. Kultakimpaleiden hankkiminen ja huolellinen hoito edellyttää systematiikkaa ja sovittuja toimintatapoja. Ensimmäisten asioiden joukossa on määritettävä mikä kullekin järjestölle on suurlahjoituksen tunnusmerkistö ja rahallinen raja-arvo. Tämä voi luonnollisesti vaihdella suuresti. Kaikkein tärkeintä strategiassa on syvällisen henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen muodostaminen ja ihmisen palveleminen tämän osaamisen ja intressien mukaisesti. Tarvitaan tietoa ihmisestä ja se tulee tallentaa hallitusti jatkokäyttöä varten. Strategiasta kuulemme varmasti VaLa.n tilaisuudessa lisää.

Potentiaalisten lahjoittajien tunnistaminen

Jos suurlahjoittajaviestintä halutaan kohdentaa hyvin tarkasti, on tiedettävä kenellä on ylimääräistä runsain määrin. Suomessa asiassa auttaa kovasti verotietojen julkisuus. Toisaalta lahjoituskäyttäytymisestä voi päätellä jotain: jos lahjoitussummat ovat keskimääräistä korkeampia eikä asiaan vaikuta mahdolliset taloudelliset huonot ajat, saattaa henkilö olla äveriäs.

Varakkuus ei riitä, ihmisen on oltava myös sitoutunut järjestöön. Jos hän osallistuu toimintaan kuten vaparityöhön tai on yhteisön hallituksen jäsen, hän todennäköisesti suhtautuu järjestöön suurella tunteella. Potentiaalinen suurlahjoittaja on tunnistettu.

Suhteen luominen lahjoittajakokelaaseen

Joka on lukenut Tietopiirin kuuden askeleen lahjoittajan polusta, nyt alkaa vaikuttaa tutulta. Aivan kuten tavanomaisen kertalahjoittajan kohdalla kannattaa kuunnella ihmistä huolella, oppia tuntemaan ja vasta sitten esittää lahjoitusvetoomus. Suurlahjoittajien kohdalla ero on palvelun henkilökohtaisuudessa, tarvitaan henkilökohtainen suhde ihmiseen ja olisi hyödyllistä, jos useampikin järjestön ihminen tulee lahjoittajakokelaalle tutuksi. Tämä voi vaikuttaa opportunistiselta mutta järjestöihmisillä on taipumus tehdä kohtaamisista ja suhteista hyvin aitoja. Johdon ohella ihminen kannattaa tutustuttaa ruohonjuuritason työhön ja siellä työtä tekeviin ihmisiin.

Lienee selvää mutta varmuuden vuoksi: suurlahjoittajan ihformointi ja kontaktointi ei voi olla uutiskirjeen varassa. Jos viestintä on kirjallista, sen on oltava nimenomaisesti suurlahjoittajille tai jopa nimenomaiselle ihmiselle suunnattu.

Lahjoitusvetoomus

Sitten on totuuden paikka, lahjoitusvetoomuksen teko. Ole hyvä ja avaa kukkarosi meille ja tee se komeasti. Nyt ei riitä hypyn pituus vaan myös tyylipisteiden on oltava kohdallaan. Vetoomus lienee useimmiten kirjallinen ja sen on oltava – tai ainakin näytettävä siltä, että se on henkilökohtaisesti laadittu. Ihan kuten ensimmäistä kertalahjoitusta – tavanomainen kokoluokka – tavoiteltaessa perusteet miksi juuri tälle järjestölle kannattaa lahjoittaa, on oltava tarkoin mietittynä.

Luultavasti potentiaalinen lahjoittaja haluaa keskustella aiheesta ensin, niin käyttökohteesta kuin siitäkin haluaako hän asialle huomiota. Toiminnanjohtajan tai muun vastuuhenkilön yhteystietojen tulee olla kirjeessä selvästi esillä. Jos vetoomus esitetään myös järjestön verkkosivulla, miksipä niin ei tehtäisi, sama koskee sitä: toiminnanjohtajaan saa aina ottaa yhteyttä.

Pyydä pyytämään

Potentiaaliselta lahjoittajalta pyytämisen ohella tai vaihtoehtona kannattaisi harkita sitäkin josko pyytämisen sijaan pyytäisikin ihmistä pyytämään hänen lähipiiriltään! Tautofoniselta kuulostaa mutta on tässä järkeä, hyvät lukijat. Kun merkkihenkilöllä on pyöreät synttärit ja hän päättää järjestää keräyksen järjestön hyväksi, kertymä voi olla kokomoisen komea. Älkää kantako konupulloja saati viirejä vaan ohjatkaa rahat hyvään tarkoitukseen, Pyynnön kohde voi yhtä lailla olla muutakin kuin rahaa pro bono työpanosta esimerkiksi.

Lahjoittajasuhteen hoitaminen

Siinä missä suhteen muodostaminen on tärkeää, sitä on suhteen hoitaminenkin. Palveleminen niin informaatiolla kuin muutenkin on henkilökohtaista. Ajantasainen kuva siitä mitä lahjoittajan varoilla on saatu aikaan on välttämätöntä toimittaa ajantasaisena. Myös pienlahjoittajat haluavat tietää kuinka varoja on käytetty, suurlahjoittajat ovat ihan oma lukunsa. Jos kyseessä on jokin projektimainen hanke kuten rakentaminen, paikan päällä käyttäminen on hyvä ajatus. Usein numerot ja sanat riittävät. Joka tapauksessa suurlahjoittaja on saatava tuntemaan, että häntä jahänen panostustaan arvostetaan ja sen vuoksi häntä ollaan valmiita palvelemaan.

Suurlahjoittajastrategia kantaa hedelmää

Onnistuneen sijoittajastrategian tuloksena järjestö voi onnistua keräämään merkittäviä summia. Tämän lisäksi järjestö saa lähituntumaansa ihmisiä, joilla varallisuuden lisäksi on vaikutusvaltaa, joita kuullaan. Kun kaikki onnistuu, suurlahjoittajat toimivat järjestön viestinnällisinä mesenaatteina; kertovat järjestöstä, suosittelevat sitä ja ehkäpä kannustavat omaa lähipiiriään toimimaan samoin. Tämä kaikki on omiaan vahvistamaan brändiä ja järjestön tunnettuutta. Sitä paitsi, eihän tämän mitenkään vaikeaa pitäisi olla!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

(Artikkelikuva: Pixabay)

 

Menestyksellinen lahjoituskampanja jouluksi 2023 – vielä ehtii

/in /by

Julkisen rahoituksen vähenemisestä kolmannelle sektorille on ollut pitkään puhetta. Saamme maahan hallituksen, joka luultavimmin laittaa asiaan vauhtia. Järjestöjen on syytä toimia omaehtoisen varainhankinnan tehostamiseksi. Lahjoituskampanja jouluksi – tehokas sellainen – on oikein mahdollinen.

Selvät sävelet mitä julkiseen rahoitukseen liittyy

Suomen velkaantuminen on ollut rajua ja kehitys halutaan ymmärrettävästi pysäyttää. Järjestöjen kannalta on kiusallisen todennäköistä, että leikkuri osuu myös kolmannen sektorin rahoitukseen vähenevien STEA-tukien kautta. Monia tehtäviä on käytännöllisesti katsoen vastuutettu kolmannen sektorin hoidettavaksi ja jos on pakko resurssien takia supistaa toimintaa, on jälki rumaa.

Joulukampanja menestyksellä maaliin

Kun nyt laittaa töpinäksi, ehtii joulun kampanjointi olla menestyksekästä. Katsotaan yhdessä tärkeimmät asiat ensin. Järjestön ydinviesti ja kohderyhmät, verkkosivun oleellisimmat pullonkaulat, viestintäsyötteen toteuttaminen ja rytmitys sekä lahjoittajatiedon hallinta – siinä epäilemättä aivan keskeisimmät asiat. Luonnollisesti myös lahjoittajatoiminnan prosessin omistajuus, vastuutus sekä vastuunkantajan resursointi myös työajan puolesta.

Kun hektinen kampanjointi huilaa, on aika ottaa lisää tehoja niin prosessista kuin teknologiasta. Lisää automatiikkaa korvaamaan manuaalista työtä, tarkempaa segmentointia ja yksilöllisempää viestintää. Pala kerrallaan ja kaiken aikaa oppien, mikä toimii parhaiten.

Tietopiiri voi auttaa asiassa

Mikä metodiikka sopisi meille? Mitä pitää tehdä ensin? Miten järjestää maksamisen vaihtoehdot? Miten hallinnoida lahjoittajia koskevaa tietoa? Miten viestiä lahjoittajille? Ja monta muuta kysymystä on ilmassa kun varainhankintaa kehitetään. Näihin kaikkiin voimme auttaa löytämään ratkaisut: konsultoimme niin vasta aloittavia varainkerääjiä kuin jo edistyneitä järjestöjä, jotka haluavat edelleen kehittää toimintaansa. Mutta parituntinen voidaan asian äärellä viettää ilman että siitä tarvitsee kirjoittaa laskua. Kerromme mielellämme tarkemmin kunhan kysyt.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

(Artikkelikuva: Pixabay)

Varainhankinnan trendit 2023

/in /by

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) uutisoi otsikolla varainhankinnan trendit 2023 aivan hiljattain. Sisältö perustuu useaan tutkimukseen ja selvitykseen, voit katsoa lähteet uutisen yhteydestä VaLa:n sivulta. Poimimme nämä 10 trendiä, joista osaa komppaamme, joitain vähän kyseenalaistamme.

1. Tekstiviesti

On totta, että tekstiviestillä on edelleen puolensa. Se avataan ja luetaan merkittävästi useammin kuin sähköposti. Myös lahjoittajan puhelinnumero tulee järjestön tietoon – tämä on merkittävä etu esimerkiksi MobilePay-palveluun verrattuna. Mutta etenkin pienissä lahjoituksissa tekstiviesti on suhteettoman kallis. Emme nostaisi tekstiviestiä trendien joukkoon – paitsi laskevalle osastolle. Mobiilimaksamisen sovellukset, MobilePay etenkin tullee korvaamaan tekstiviestin lahjoittamisen välineenä varsin pian. Tällä tarkoitamme puhelinlaskun yhteydessä laskutettavaa lahjoitusta. Lahjoituspyynnön lähettäminen tekstiviestillä, se on asia erikseen.

2. Digitaaliset lompakot

Digitaalinen lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. VaLan artikkelissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräinen lahjoitus olisi liki puolitoistakertainen verrattuna perinteisin maksutavoin hoidettuun lahjoitukseen. Suomessa toistaiseksi digitaalinen lompakko on marginaalisessa asemassa ja näemme, että kyseisen maksutavan puuttuminen ei juurikaan vaikuta järjestön lahjoituskertymään. Maksamisen mahdollistaminen niin pian ja vaivattomasti kuin mahdollista – siinä hyvä syy digilompakoille.

3. Hybriditapahtumat

Jos koronasta on jotain hyötyä ollut niin se on ilman muuta oppiminen online-tapahtumiin. Järjestäminen on edullista, salin seinät eivät tule vastaan ja osallistujilta puuttuu matkasta aiheutuvat kulut ja tuhlautuva aika. Mutta livessä on puolensa ja ”oikeita” tapahtumia kaivataan. Jos on olemassa tekninen valmius yhdistää nämä molemmat, siinä voi olla ideaali tapahtuman formaatti. Järjestäminen ei ole aivan helppoa ja myös esiintyjiltä vaaditaan taitoja: pitäisi muistaa ottaa huomioon yleisö, joka on paikalla mutta myös ruudun välityksellä seuraajat. Ihan hiljan järjestimme QVIK Oy:n ja VaLa:n kanssa hybriditilaisuuden, jossa tosin live-yleisön palvelemista preferoitiin. Varoja ei toki kerätty vaikka aihe keskiössä olikin.

4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen

No nyt olemme ytimessä! ”Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi.”

Jos tämä aihe on trendien joukossa, on se hatunnoston paikka! Nimenomaan järjestön tulee tuntea kannattajansa, jotta pysyvien lahjoittajasuhteiden rakenteminen on mahdollista. VaLan artikkelissa mainitaan syntymäpäiväonnittelu hyvänä keinona kommunikoida lahjoittajien kanssa. Tietopiirin asiakkaat tietävät, että tässä voidaan hyvin tehokkaasti käyttää konetta apuna – ilman että onniteltava sitä oivaltaa.

5. Kryptolahjoitukset

Aihe lienee useimmille ihmisille vielä vieras, mutta VaLa:n mukaan kasvu on rivakkaa. Erityisen merkillepantavaa on se, että keskilahjoitussumman sanotaan olevan jopa 10 000 dollaria. Puhumme siis hieman testamenttiin vertautuvasta lahjoituksesta, joka kohdalle osuessaan on huomattava. VaLa järjestää aiheesta webinaarin 4.4.2023, tilaisuuden nimi on Kryptolahjoittamisen ABC.

6. LinkedIn

LinkedIn-palvelun nostaminen trendien joukkoon yllättää. Palvelu on paikkansa vakiinnuttanut ns. vakavamman viestinnän välineenä. Henkilöprofiilit keräävät helpommin seuraajia kuin organisaatioiden vastaavat – tämän vuoksi työntekijöiden tai järjestön vapaaehtoisten keskusteluavaukset ovat tärkeitä.

7. Gaming

Gaming for good tarkoittaa videopelistriimin yhteyteen sijoitettua lahjoitusmahdollisuutta. Tähän sisältyy merkittävä mahdollisuus tavoittaa muutoin hankalasti saavutettavia kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, etenkin miehiä. Kasvu valtameren takana kuuluu olevan voimallista.

8. Sähköposti

Sähköpostin löytyminen trendilistalta ilahduttaa. Myös tuoreen Järjestödigi 2022 -kartoituksen mukaan sähköposti on järjestöjen tärkein ulkoisen viestinnän väline. Sen sijaan uutiskirjeen trendaamista emme allekirjoita. Jos uutiskirjeen otsikointi ja sisältö tai ainakin sisältöjärjestys sovitettaisiin kohderyhmän intressejä vastaavaksi, uutiskirje avattaisiin paljon useammin. Uutiskirje jää hyvin usein avaamatta, koska vastaanottaja olettaa, ettei siinä mitään merkittävää juuri hänelle ole. Mitään ei tapahdu, vaikka posti jää avaamatta. Olemme pikemminkin sitä mieltä, että perinteinen vähän kaikkea kaikille -uutiskirje kannattaisi jättää kokonaan lähettämättä ja toimittaa sen sijaan relevanttia tietoa niille, joita asia koskee. Tosin toimiihan uutiskirje muistutuksena järjestön olemassaolosta.

9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö

Nyt puhutaan laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Suurten järjestöjen on helpompi löytää kumppaneita niin yrityksistä kuin julkisen sektorin toimijoista. Pienten saman genren toimijoiden kannattaisi hakea kumppaneita yhdessä. Tästä on julkaistu blogi koskien vanhojen tapojen kyseenalaistamista ja yhteistyön voimaa. STEA:n rahoitusmallit vaan harmillisen huonosti tukevat luovaa yhteistoimintaa järjestöjen kesken. Kumppanisuhdetta muodostettaessa on syytä olla tarkka, että molempien osapuolten arvot ja tavoitteet käyvät yksiin, muutoin voi syntyä vaikeasti paikattavia mainehaittoja.

10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen

Lahjoittamisen on oltava vaivatonta: verkkosivun esteettömyys ja selkeys sekä maksutapojen monipuolisuus varmastikin kärjessä. Lahjoittajasuhteen rakentaminen, jotta satunnaisesta lahjoittajasta saadaan sitoutunut lahjoittaja – tästä aiheesta emme kyllästy puhumaan. Mielestämme myös muiden osallistumistapojen rinnastaminen rahalahjoitukseen on suositeltavaa. Monille vapaaehtoistyö on järjestön toiminnan ehdoton edellytys. Arvokkaan työn tekemisen ohella useat vapaaehtoiset ovat myös lahjoittajia – vaikkei heiltä sitä pyydettäisikään. Ja vapaaehtoisuuden kautta sitoutunut ihminen on usein valmis suosittelemaan järjestöä ja sen lahjoituskohteita.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

VaLa ry: Yhdistykset kaipaavat apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen

/in /by

Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) julkaisi aiheesta uutisen tammikuussa 2023. Olemme niin samaa mieltä, että apua ja koulutusta varainhankinnan toteuttamiseen tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminta murroksessa

”Raportissa todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan murroksessa johtuen väestön ikääntymisestä, monimuotoistumisesta, järjestökentän ammattimaistumisesta sekä ihmisten ajankäytön muutoksesta ja neljännen sektorin ja pop up -vapaaehtoisuuden synnystä. Käynnissä oleva murros haastaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaa koordinoivia tahoja uudistamaan toimintaansa, jotta esimerkiksi nuorempia ikäryhmiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Myös varainhankinnan alan ja tulevaisuuden kannalta aihe on tärkeä, sillä innokkaimpia lahjoittajia ovat tällä hetkellä yli 65-vuotiaat, kun taas nuoremmat ikäryhmät edustavat toista ääripäätä. Lahjoituskulttuurin kehittäminen ja nuorempien ikäryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten ryhtyminen sekä lahjoittajiksi että vapaaehtoisiksi on tärkeää järjestöjen lisäksi koko yhteiskunnalle, jotta tulevaisuudessakin voidaan pitää yllä elinvoimaista, osallistavaa ja monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.”

Ikä ja maksaminen

Lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys keskenään. Tämän vuoksi uudempi maksutapa ei kaikissa tapauksessa ole yksikäsitteisesti etevämpi. Iäkkäämmät kansalaiset arvostavat tilisiirtoa ja verkkopankkia. Aivan kuten VaLa:n uutisessa sanotaan, he tuottavat suurimman lahjoituskertymän. Keski-ikäisille e-lasku on hyvältä tuntuva ratkaisu – lahjoituskertymä on pienempi muttei vähäinen. Nuorimmat ihmiset arvostavat mobiilimaksamista ja applikaatioita – uusimpia metodeja. Mutta ainakin toistaiseksi lahjoitusten määrä on varsin pieni. Järjestön siis kannattaa valita maksutavat tai ainakin niiden järjestys oman kohderyhmänsä mukaisesti. Keskustelimme aiheesta myös 25.1. QVIK Oy:n ja VaLan kanssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Osaamispankki – ihmisten osallistamista ja sitouttamista

Lahjoittajasuhteen rakentamiseen kuuluu, että ihmisiltä kysytään miten he haluaisivat osallistua järjestön toimintaan, mikä heitä erityisesti kiinnostaa ja mitä he osaavat. Ja tämä tieto on syytä laittaa talteen. Toki tämä on tarkoituksellista, ihan vaan kuulumisia on turha kysellä. Kun järjestö valitsee tärkeimmät osallistumisen vaihtoehdot ja antaa ne rasti ruutuun -periaatteella vastattavaksi, selviää ihmisen osallistumisvalmiudesta jo paljon. Kun sen lisäksi valitaan avainkompetenssit, joita osallistumistavoissa erityisesti tarvitaan, ollaan jo melkoisen tarkasti kartalla.

Omassa järjestötyössäni Cantores Minores -kuorossa ja -musiikkiopistossa tarvitaan paljon mm. keittiötyötä. Kunhan hygieniapassi on kunnossa, tämä tehtävä ei vaadi erityisosaamista vaan tärkeää on ajankohta, milloin ihminen voi olla paikalla. Lisäksi on paljon tehtäviä, joita ei voi antaa kenelle tahansa: videostriimien toteuttaminen ja videoeditointi on siihen erikoistuneen ihmisen työtä. Jos on rasti ruudussa – osaan liikkuvan kuvan – on hyvin helppo pyytää apua juuri niiltä ihmisiltä, jotka voivat pyyntöön vastata. Kunpa useammin näin tehtäisiinkin: toimii varmasti motivoivasti ja sitouttavasti kunhan työmäärä pysyy järkevissä rajoissa. TP FONSin avulla osaamispankki on hyvin helppoa toteuttaa. Aiheesta on julkaistu blogi aiemmin, voit lukea sen tästä.

Tietopiiri on valmis auttamaan ja kouluttamaan

Niin nykyisiä asiakkaitamme kuin myös muita – olemme ehdottomasti valmiita auttamaan. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat suorittaneet Rasstor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon. Olemme siis sertifioituja varainhankkijoita. Teorian lisäksi kokemusta karttuu eri järjestöjen kautta päivittäin. Uskallamme siis sanoa, että asia on hallussa. Kysäise, kerromme tarkemmin.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hybriditilaisuus 25.1.2022: sujuva maksaminen ja lahjoittajan sitouttaminen

/in /by

QVIK Oy järjesti 25.1.2023 VaLa ry:n ja Tietopiirin kanssa tapahtuman, jossa esiteltiin järjestöille eri keinoja tehdä lahjoittajien maksamisesta mahdollisimman sujuvaa ja sitouttaa heitä järjestöjen tukemiseen pidemmällä aikavälillä. Tilaisuus oli kaikille avoin ja väkeä oli paikalla vallan mukavasti.

QVIK: Uudet maksamisen tavat lahjoittajahankinnan tukena

Lahjoittajien nopea sitouttaminen, asiakaskokemus, toimintojen automatisointi ja kustannusten optimointi ovat avainasemassa lahjoitusten maksamisen ratkaisuissa. Suomalainen e-lasku ja suoramaksu ovat loistavia tapoja sitouttaa lahjoittajat pitkäaikaisesti, mutta ilman Tietopiirin automatisoitua ratkaisua niiden haasteena on hidas käynnistyminen ja manuaaliset työvaiheet.

Oli mielenkiintoista nähdä, että maksuvetoomus, maksaminen voidaan aloittaa tekstiviestillä mutta myös Messengerillä, chatbotilla tai Whatsappilla. Tällä on nuorille ihmisille suuri merkitys. Korttimaksun hankaluus on kortin vanheneminen, jolloin lahjoitukset päättyvät. Asia on korjaantumassa, koska tulevaisuudessa pankki päivittää kortin tiedot. Suomalainen e-lasku tulee korvautumaan jollain aikajänteellä ja lisäksi ns. PSD2-maksu korvaa nykyisen verkkopankkimaksun. PSD2 on toinen maksupalveludirektiivi, joka edellytti pankkien avaavan rajapinnat kolmansille osapuolille. Paljon muutoksia on siis tulossa.

Tietopiiri:  Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutuneeksi lahjoittajaksi – tekniikkaa ja praktiikkaa

Jotta järjestö voi puhutella lahjoittajaryhmiään vaikuttavasti, sen tulee tuntea kontaktinsa. Tähän tarvitaan tietämyksenhallintaa ja se puolestaan edellyttää myös tietotyön välineitä. Lahjoittajien – potentiaalisten ja olemassaolevien – segmentointi ja kohdennettu viestintä on paitsi tehokkaan varainhankinnan edellytys, myös ihmisten kuuntelemista, sitouttamista ja laadukasta palvelua. Tietotekniikalla on myös merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa: ei riitä, että lahjoittajan polku on sujuva, järjestö ei saa tukehtua lahjoitusten aiheuttamaan manuaaliseen työhön.

Käymme läpi Tietopiirin lahjoittajan kuuden askeleen polun, mikä on kaikkein oleellisinta kussakin vaiheessa. Muistutimme myös siitä, että lahjoittajan iällä ja preferoidulla maksutavalla on vahva yhteys. Iäkkäät suosivat tilisiirtoa – ja lahjoittavat eniten. Vähän nuorempi ryhmä pitää e-laskusta ja lahjoittaa varsin merkittävästi myöskin. Nuoret suosivat mobiilisovelluksia, uusimpia keinoja – mutta ovat lahjoitusten määrässä marginaalissa. Nuoret ja milleniaalit sen sijaan vaikuttavan olevan kiinnostuneita säännöllisestä lahjoittamisesta. Kannattaa siis miettiä omaa kohderyhmää ja valita maksutavat sen mukaisesti.

Kuuden askeleen polusta on julkaistu webinaari, sen löydät täältä.

VaLa: Miten meni TekojenTiistai 2022

Vastuullinen lahjoittaminen ry on TekojenTiistain eli kansainvälisen GivinTuesdayn organisoiva taho. Tilaisuudessa kuullaan miten TekojenTiistai näkyi ja kuului 29.11.2022 Suomessa.

Yhteistyö  1 + 1 = paljon enemmän kuin 2

Kartoitamme muutoinkin mahdollisuuksia yhteistyöhön. QVIK on tunnustettu digitaalisten kuluttajapalveluiden toteuttaja ja on tehnyt yhteistyötä mm. Unicefin ja World Visionin kanssa. Tietopiirin erityisvahvuudet puolestaan ovat varainhankinnan ja lahjoitusten keräämisen praktiikassa, sekä konsultoinnin että ohjelmistotuotteiden avulla. QVIK toteuttaa järjestön verkkopalvelun – ja enemmänkin: koko digitaalisen presenssin. Tietopiiri täydentää tuomalla niin osaamisen kun työvälineet varainhankintaan. Olemme alan ainut toimija, jolla on peräti kaksi sertifioitua varainhankkijaa – allekirjoittaneen lisäksi Tietopiirin yrittäjä, Tero Pesonen. Tässä on mahdollisuus yhteistyöhön, joka vahvistaa molempia yrityksiä ja tuottaa järjestöasiakkaille entistäkin parempia ja kattavampia palveluita.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Varainhankinnan vuosikello

/in /by

Hyvää alkanutta vuotta! On aika ensimmäisen blogin.

Varainhankinnan vuosikello on huolella laadittu, realistinen suunnitelma vuoden varainhankintatoimenpiteistä. Suunnitelmaan on syytä sitoutua ja sen toteutumista tulee valvoa. Vuosikello on välineistö, jonka ympärille kietoutuvat niin toiminnan suunnittelu, kustannusten ja toteumien seuranta kuin myös toiminnan kehittäminen edelleen.

Varainhankinnan vuosikello laaditaan yhteistyönä

Varainhankinnan ihmiset eivät tee vuosikelloa pelkästään omin voimin. Eikä kukaan tee sitä muun työnsä ohella. Ei ainakaan pitäisi. Tiiveintä yhteistyötä tekevät varainhankinnan luontevat taisteluparit: viestintä ja varsinainen varainhankintatiimi. Järjestön johdon ohella talousosasto raamittaa mahdollisuuksia mm. mediavalintojen suhteen. Johdon ja talousihmisten kanssa päätetään mihin kanaviin, kampanjoihin ja metodeihin panostetaan. Vaikka järjestöllä olisi hyvinkin erillisiä toimintamuotoja ja fyysisiä sijainteja, tämä suunnitelma on tehtävä koko organisaatiota tarkastellen – sooloilu syö tehoja.

Olihan se varainhankinnan suunnitelma tehtynä, olihan

Tyhjästä luotava vuosikello ei edistä tavoitteiden saavuttamista – ellei tavoitteita ole asetettu. Suunnitelmassa otetaan perustavanlaatuisesti kantaa järjestön ydinsanomaan, tavoiteltaviin kohderyhmiin ja erilaisiin konversioihin. Kun pohjalla on huolella laadittu ja jälleen realistinen suunnitelma, iso kuva, sen varaan vuosikelloa voi ryhtyä rakentamaan. Suunnitelma ottaa kantaa ja vuosikello tarkentaa mm. toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita. Myös äkkinäisiin muutoksiin pitäisi olla mahdollisuus reagoida, suunniltema b kaiken varalta. Sekä pandemia että Ukrainan sota muuttivat varainhankinnan toimintaedellytyksiä perustavanlaatuisesti, äärimmäisen nopeasti ja täysin yllättäen.

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

Yhteistyössä on voimaa. Tästä on aiemmin julkaistu blogisarjan teksti Yhteistyön puute ja iso paha susi. Saman genren järjestöjen kannattaisi tarkistaa etteivät suunnittele kampanjoitaan pahan kerran päällekkäisiksi – ettei taisteltaisi samoista sieluista. Kampanjaviestien valinnoissa voisi tehdä yhteistyötä samoin kuin resurssien käyttämisessä; tästä esimerkkinä viestintäammattilaisten palveluiden ostaminen.

Yhteistyö järjestöjen kesken on luontevaa mutta yhtä lailla yritysyhteistyökumppanin kanssa kannattaa ajoittaa toimenpiteet niin, että ne varmasti ovat molemmin puolin optimaalisia. Siispä myöskin sillä rintamalla kannattaa olla aktiivinen ajoissa. Tammikuussa vuosikellon olisi oltava täydessä iskussa, toteutettavassa kunnossa, joten vuoden viimeisen neljänneksen alkaessa on hyvä aika aloittaa vuosikellon suunnittelu.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi