Järjestön oma kontaktipankki on aarreaitta

Järjestön oma kontaktipankki on aarreaitta. Ei somejättien omistama vaan itselle tallennettu ja itse omistettu. Siihen pohjaa niin vapaaehtoisten aktivointi kuin lahjoituskertymän kasvattaminen. Kontaktien kerääminen on suositeltavaa ja tässä keinoja asian edistämiseksi.

Kontakteja kaikin tavoin, kaikista kanavista

Toisinaan (lue perinteisesti) erityyppiset kontaktit (ihminen tai organisaatio) on tallennettu eri paikkaan. Tämä on systemaattisen ”asiakkuudenhallinnan” kannalta suurin mahdollinen virhe. Hipsukat, koska monelle järjestöihmiselle sana asiakas on punainen vaate. Täysin turhaan. Järjestö palvelee kohdeyleisöään ja yleisöllä on erilaisia ominaisuuksia, siksi  on täysin luontevaa puhua asiakkaista.

Tapahtumakävijät ovat jo ns. lämpimiä: he tuntevat järjestön ja osallistuvat. Heidät on tosiaankin syytä tallentaa samaan paikkaan, missä jo on jäsenet, lehtitilaajat, uutiskirjeen vastaanottajat, vapaaehtoiset jne.

Some-seuraajia kannattaa houkutella antamaan tietonsa (sähköposti tärkein), jotta voi muodostaa erillisiä ryhmiä dialogia varten. Kuinkapa sortata someseuraajia vaikkapa:  ihmiset, jotka ovat kertalahjoittaneet kahdesti ja ovat osallistuneet johonkin tapahtumaan vähintään kerran –> suora viesti / ehdotus tälle ryhmälle. Lahjoituksesta kiittämisessä ja konversiopolkujen rakentamisessa sähköposti on vankka juhta.

Sähköposti on lisäksi niin omien korvien kuin tutkimusten perusteella edelleen mieluisa viestiväline järjestökontakteille. Lisäksi kustannustehokkuus on omaa luokkaansa.

Lisää sähköpostiosoitteita – mutta miten?

Sisältömarkkinointi on järjestölle hieno keino houkutella ihmisiä omaan kontaktipankkiin. Aiempi blogi sisältömarkkinoinnista avaa aihetta järjestön näkökulmasta. Järjestö voi osoittaa olevansa aihealueen laaja-alainen asiantuntija, joka osaa ja haluaa palvella informaatiolla kohderyhmäänsä ymmärrettävällä tavalla. Kiinnostavaa sisältöä halutaan aina seurata.

Sähköpostiosoite on hinnoiteltavissa: amerikkalaistutkimuksen mukaan pienet ja pienehköt järjestöt keräsivät vuosittain noin 5 € / osoite, suuret vähemmän mutta viesti on vieraasta keräämiskulttuurista huolimatta selvä: osoitteiden kerääminen kannattaa.

Webinaari vahvin

Näyttää siltä, että blogiakin vahvempi tapa kontaktien keräämiseen on webinaari – kunhan se on teknisesti ja sisällöllisesti kunnossa. Yksi heikko povaa huonoa menestystä jatkossa. Keskitytään seuraavassa kontaktien keräämiseen webinaariin ohella blogien ja printinkin avulla.

Pop-up, sittenkin

Myönnän etten pidä popupeista mutta niitäkin on erilaisia. Jos olen kaverin puolesta selannut puutarhatonttuja ja sitten niitä pelmahtaa joka kulmalta, on pinna piukeana. Jos sen sijaan pop-up koskee aihetta, josta aktiivisesti olen kiinnostunut ja pop-upin lähettäjä on taho, johon luotan, asenne on aivan toinen.

Kiinnostava webinaarin alku, aihe kiehtoo ja esitystapa vaikuttaa lupaavalta. 30 sekuntia tallenteen/lähetyksen alusta pop-up, jossa ehdotetaan kirjautumista webinaarin tilaajaksi – toimii!

Pop-upin  varaan ei voi laskea täysin sillä kaltaisiani pompahtelijoiden kieltäjiä on paljon.

”Kirjaudu webinaareihin / blogeihin” sivun laitaan

Nykyiset verkkosivut ovat ilmeeltään melko ilmavia, mukava niin. Tämä jättää selainta tietokoneella tai tabletilla käytettäessä sivun reunat tyhjiksi. Mikä oivallinen paikka marssittaa paikalle kirjaudu-painike. Pysyköön siinä paikoillaan jatkuvasti näkyvillä.

Mutta eipä tämäkään riitä: mobiili on huisin yleinen tapa kuluttaa verkkosisältöjä ja kännykän ruutu ei tarjoile tyhjää tilaa. Siksipä onkin hyvä käyttää montaa keinoa samaan aikaan. Niin tai näin, jos kirjautujia eli osoitteita halutaan saada, niitä on pyydettävä ja käyttäjän on pyyntö nähtävä.

Oma landing page kirjautumiselle

Erillinen laskeutumissivu kirjautumista varten on hyvä monesta syystä. Linkki on kompaktisti jaettavissa somessa. Sivulla on kuvin ja tarinoin perusteltavissa miksi kirjautuminen kannattaa. Mehevimpiä katkelmia teksteistä ja tallenteista.

Siitä huolimatta muut keinot voivat olla käytössä. Hiljattain katselin webinaarin, jossa laskin ainakin neljä keinoa, joilla sisällöntuottaja houkutteli tilaamaan sisällöt eikä tuo tuntunut kuin mahdollisuuden tarjoamiselta.

Kirjautumispyynnön upottaminen leipätekstiin (blogi/artikkeli)

Jos mobiilikäyttäjä vielä onnistui olemaan näkemättä kirjautumisehdotusta, nyt meni sekin mahdollisuus. Kun teksti pääsee herkullisimpaan kohtaan,  vastaan seilaa ehdotus kirjautua lukijaksi. Näkyvänä boksina aivan keskellä tekstiä. En laittaisi sitä aivan tekstin alkuun mutta alkupuolelle joka tapauksessa. Asiasta on hyvä muistuttaa, monella tavalla.

Promoa kirjautumismahdollisuutta printissä

Mihin tahansa painettuun materiaaliin, myös maksettuun mainokseen mahtuu ehdotus kirjautua lukijaksi/seuraajaksi. Emme ole laiskoja mutta sitäkin vähätöisempiä: QR-koodi printattuna kuljettaa suoraan kirjautumisen ländärille. Näin printti voi palvella tarkoitusta erittäin kompaktilla tavalla.

Footer sekä ylä- ja alapalkki

Jos kontaktien kerääminen on keskeinen asia, voisi yläpalkissa, päävalikossa olla sille oma kohtansa. Riippuen sivuston toteutuksesta, näin se on koko ajan näkyvissä. Sama koskee alapalkkia.

Footer näyttää olevan tuoreissa sivustoteutuksissa paikka, johon somelinkit sijoitetaan. Useimmiten oikeaan alakulmaan ja varsin pienin ikonein. Samaan seuraan sopii hyvin kirjaumisehdotus.

Omat kontaktit – vapaus puhutella ihmisiä

Tämä kaikki tähtää siihen, että järjestöllä on viestinnällisiä keinoja segmentoida ja puhutella kohderyhmiään heitä koskettavalla tavalla. Se on palvelemista ja ihmisten kuuntelemista mutta myös omien systemaattisten konversiotavoitteiden toteuttamista – mitä ne sitten ovatkin.

________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. (Artikkelin kuva: Pixabay)

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi