Tag Archive for: Järjestön CRM

Onko data kunnossa, onko data omaa?

/in /by

Data keskiössä, useimmilla

Aivan pienimmissä järjestöissä niin aktiivit kuin lahjoittajat tunnetaan. Mutta vain pienimmissä. Lähes aina ihmisten puhuttelu, lahjoitusprosessiin liittyvät toimenpiteet perustuvat dataan. Onko data kunnossa, onko data omaa, se on se iso kysymys. Luen paljon varainhankintateemaan liittyviä uutiskirjeitä ja data oli tässä herätteessä ansiokkaasti joskin kovin tiiviisti esillä.

Blogisarjan alussa vuosia sitten kirjoitimme sisällönhallinnasta, tietorakenteista ja sysemaattisesta tietämyksehallinnasta, joka tuolloin oli aivan liian usein täysin hoitamatta. Asiassa on edistytty paljon myös pienemmissä järjestöissä mutta valmista maailmasta ei ole tullut.

Ellei ole tietoa ihmisistä, kohderyhmistä, ei ole mahdollisuutta viestiä systemaattsesti ja edetä kohti konversiotavoitteita – mitä ne sitten ovatkin. Tietoa ihmisten  kiinnostuksista ja heidän osallistumisestaan kannattaa tallentaa, pieninä erinä mutta kohtalaisen usein. Tieto ei pysy kunnossa ellei sitä päivitetä: osoitteet, sukunimet, intressien kohteet… Tarvitaan tekniikkaa, jolla tieto saadaan hallitusti talteen ja jossa sitä voidaan ylläpitää. Ilman kohtuutonta vaivaa niin järjestön kuin kontaktin kannalta. Tähän Tietopiirillä on tarjolla työvälineet sekä osaaminen. Järjestön CRM, TP Fons on rakennettu järjestöjä varten ja sitä jatkokehitetään asiakkaidemme palautteen perusteella. Aihealue osataan niin teoriassa kuin käytännössä, jututa meitä niin oivallat.

Varainhankintatiimin systemaattinen työ ja kyky päättää toimenpiteistä

Data on kaiken perusta ja oikea data kerrytetään systemaattisella varainhankinnan suunnitelmalla, johon sitoudutaan. Strategia, taktiikka, tavoitteet, vuosikello ja seuranta. Siinä tärkeimmät. Tässä blogissa viitattu uutiskirje mainitsee ”häiritsijät”, jollaisena esimerkiksi hallituksen jäsenet voivat esiintyä. Prosessin ulkopuolisia kysymyksiä, selvityspyyntöjä tai tehtyjen päätösten kyseenalaistamista. Näin ei pidä tapahtua. Johto tuottaa suunnitelman yhdesä henkilöstön kanssa ja tämän hallitus hyväksyy tai hylkää. Johto  vastaa hallitukselle siitä miten onnistuttiin. Mutta välipuheita ei sallita.

Kukin järjestö toimii omalla tavallaan mutta on kovin mahdollista, että toteuttamispäätösten puuttuminen voi olla melko yleistä. Tai sitten koko suunnitelma tavoitteineen on kovin köykäinen eikä mitenkään realistinen. Raha on yhä tiukemmassa ja järjestöjen soisi voivan keskittyä omaehtoiseen varainhankintaan mahdollisimman täydellä panoksella.

Kunnossa ja omaa

Mikä meillä monilla on näinä aikoina kunnossa ja omaa – on aika. Nautitaan kesästä ja kuullaan miten patterit latautuu. Hyvää kesää Tietopiirin puolesta.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 2

/in /by

Edellisessä blogissa käsiteltiin lahjoittajan polun kuuden askeleen ensimmäistä kolmea aihetta: kontaktin muodostamista, kuuntelemista ja kohdennettua viestintää. Nyt on vuorossa loput kolme askelta: pyytäminen, kiittäminen ja hoitaminen. Näkökulmana järjestön CRM.

4. Pyydä

Useimmiten vasta nyt on aika tehdä lahjoitusvetoomus. Suurimmat ja tunnetuimmat voivat ostaa ns. kylmiä kontakteja ja tehdä rahavetoomuksen suoraan. Kaikkien muiden on toistettava viestiä ja edettävä rahalahjoitusta kohti pienin sitouttavin askelin. Tähän tarvitaan aivan välttämättä omaa kontaktipoolia.

Nyt on kohalon hetki. Saako vetoomus ihmisen toimimaan, menemään lahjoitussivulle? Onko sivulla kaikki selkeää, sopivasti tunteisiin vetoavaa ja löytyykö lahjoituskohde vaivatta? Entä maksaminen? Jos tänne saakka on päästy ja sitten tarjolla on tilinumero ja viite, voihan nenä, hävikki -50 %. Jos lahjoittajapotentiaali on nuorta väkeä, vieläkin enemmän.

Toteutunut lahjoitustransaktio on monen onnistumisen summa. Kun mikä tahansa ketjun lenkki pettää, lahjoitus menetetään. Huikeankin osuva ja tarmokas viestintäpanostus vesittyy ellei lahjoitussivu tarjoa ”esteetöntä”reittiä varsinaisen maksun suorittamiseen. Käyttöliittymäsuunnitteluun siis huomiota.

Kun järjestöllä jo on kertalahjoittajia, heille kannattaa ehdottaa kuukausilahjoitusta – kertomalla mitä esimerkkisummalla saadaan aikaan. Kuukausilahjoittajille voi promota mahdollisuutta suurlahjoitukseen ja diskreetein sanankääntein voi myös kertoa, että järjestö ei lainkaan  pahastu jos joku haluaa tehdä testamenttilahjoituksen. Testamentti oli hankalana ja vaivauttavana pidettävä asia mutta viimeisimpien vuosien aikana testamentti on vapautunut, siitä kertomista ei katsota pahalla. Koska järjestön CRM, Tietopiirin TP Fons sisältää tiedon kuka lahjoittaa mitenkin ja on kiinnostunut mistäkin, on lahjoitusvetoomuksen laatiminen ja toimittaminen juuri potentiaalisimmille ihmisille enemmän kuin helppoa.

5. Kiitä

Varsinkaan tästä harvoin annetaan täysiä pisteitä suomalaisjärjestöille. Jos lahjoitus tulee tilisiirtona, tiedämme lahjoittajan nimen ja tilinumeron. Sen perusteella useimmiten ei tiedetä kenestä on kyse. Ei tietoa, ei kiitosta, ei lahjoittajasuhteen rakentamista. MobilePay ei ole sen kummempi, kaikin tavoin muuten tervetullut palvelu. Kiittäminen edellyttää systemaattista lahjoittajatietojen tallentamista. Koneavusteisesti, jotta käsipareja ei asialla vaivata.

Arviolta puoli prosenttia lahjoittajista ei halua, että heitä kiitetään tai huomioidaan millään tavoin. TP Fonsissa heidän tietoihin merkitään rasti oikeaan paikkaan ja he saavat olla rauhassa. Kaikkia muita kiittäminen käytännössä ilahduttaa: heidän panoksensa on huomioitu. Ikäihmisille kiitos on myöskin kuittaus: lahjoitustapahtuma onnistui suunnitellusti.

Eräs lahjoittaja teki lahjoituksia usealle järjestölle vuosikymmenten ajan mutta järjestö, joka sai testamenttilahjoituksen sai sen siitä syystä, että oli ollut ainoa järjestö, joka häntä oli tämän lahjoituksista kiittänyt. Tähän hyvät järjestöihmiset, tähän kannattaa panostaa. Fonsissa on valmis mekaniikka koneavusteiseen, automaattiseen kiittämiseen, joka kuitenkaan ei näytä miltään muulta kuin ihmisen omakätisesti kirjoittamalta ja lähettämältä sähköpostilta. Kerromme tarkemmin kun kysytte.

6. Hoida

Pidä lahjoittajistasi – niin aktuaalisista kuin potentiaalisista – hyvää huolta. VIP-ryhmän muodostamista suosittelemme. Erityiskohdeltavien kriteereiden määrittäminen on tärkeä tehtävä ja huomion kohteena lahjoitetun summan tai oletetun varallisuuden ohella on ainakin henkilön näkyvyys ja vaikuttavuus. Joukossamme on niitä, joita joko  asemansa perusteella tai muutoin kuunnellaan ja seurataan. Kun etsit joukossasi olevat vaikuttajapersoonat ja saat heidät jakamaan viestiäsi, on sanan kiiriminen hyvällä mallilla.

Kuten kaikissa muissakin vaiheissa, ihmisen osallistuminen, osallistumishalukkuus sekä osaaminen on hyvä huomioida viestinnän ryhmiä muodostettaessa. VIP-ryhmä kaipaa enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua kuin muut ja hoitamisen ohjelman suunittelu on paikallaan. Kaikki on luonnollisesti kiinni siitä mitkä ovat järjestön konversiotavoitteet. Ne voivat myös vaihdella kalenterivuoden kuluessa. Esimerkiksi Cantores Minores -kuorossa ja musiikkiopistossa pääsiäisenä ja jouluna halutaan myydä konserttilippuja. Alksyksystä taasen uusien muskarilaisten ja musiikkiopistoon kasvamaan tulevien rekrytointi on tärkein tavoite. Mediavalinnat ja sivuston tägäykset tulee saada synkkaan konversiotavoitteiden kanssa.

Tähän aiheeseen ei kyllästy

Meidän intressimme on auttaa järjestöjä pääsemään aina parempiin tavoitteisiin mitä ne sitten ovatkin. Aihe on pöydällä joka päivä ja haluamme jakaa osaamista. Siispä, ota vapaavalintainen viestiväline käteen ja sähkötä meille.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittajan polku ja miten järjestön CRM on avuksi – osa 1

/in /by

Erityisesti yksityisvarainhankinta vaatii lahjoitusprosessia varten laaditut tietotyövälineet. Yrityksessä puhuttaisiin asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM). Järjestön CRM on käytännössä sama: ihmisiä palvellaan heidän potentiaalinsa, kiinnostuksensa ja osallistumisensa perusteella – mikä sitten konversiotavoite onkaan. Tietopiirillä on tarjolla täsmätyökalut ja tuhti osaaminen, niistä tässä muutaman kappaleen verran.

Lahjoittamisen kuusi askelta

Analogia yrityksen toimintatapaan on sama: tuntemattomasta vaihe vaiheelta kohti sitoutunutta ihmistä. Järjestön ja lahjoittamisen kannalta näemme asian kuten tässä blogissa se on esitetty. Tällä kertaa asiaa pohditaan myös Tietopiirin työvälineiden, TP FONSIN näkökulmasta mikä toivottavasti palvelee niin asiakkaitamme kuin sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia. Koska aihe on laaja, kuusi askelta on jaettu kahden blogin tarinaksi. Jälkimmäinen blogi käsittää askeleet: pyydä, kiitä ja hoida.

1. Muodosta kontakti

Mitä pienempi järjestö, sitä tärkeämpi asia. TP FONS helpottaa kontaktien hallittua tallentamista monessa käänteessä. Verkkosivun lomakkeet lahjoittamista varten lienevät tärkeimmästä päästä. Tieto tallentuu lomakkeelta tietokantaan. Jos ihmisen tiedot on jo tallennettu, kukin tapahtuma täydentää kyseisen kontaktin tietoja. Jos kontakti on uusi, TP FONS perustaa kantaan paikan kyseiselle ihmiselle. Tapahtumakävijät – erittäin potentiaalisia myös lahjoittajina, todellakin kannattaa tallentaa. Someseuraajien houkuttelu omaan pooliin, ehdottoman suositeltavaa. Kontaktien oikea koti on järjestön CRM, ei somejätin tallelokero. Kuinka kävikään niille, jotka olivat rakentaneet kampanjointinsa Facebookin keräysten varaan, lue  varoittava tarina.

Nyt siis puhutaan jostain aivan muusta kuin jäsenyyskeskeisestä ajattelusta. Ihminen on TP FONSIN kannassa vain kerran mutta hänellä voi olla monta ominaisuutta: jäsen, vapaaehtoinen, lehtitilaaja, tapahtumakävijä, lahjoittaja, potentiaalinen lahjoittaja tai  vaikka kaikki yhteensä. Mitä enemmän ihmisestä on tietoa, sitä tarkemmin häntä voidaan puhutella joko ryhmäkohtaisesti tai yksilöllisesti. Kun pyytää kontaktia tarkistamaan yhteystietonsa, kannattaa aina kysyä jotain ohessa. ”Aloitamme toimintamuodon X, oletko kiinnostunut osallistumaan?” Jos rasti tulee ruutuun, ihminen kuuluu kyseiseen ryhmään ja tämä toimii poimintakriteerinä. Mutta kovin montaa kysymystä ei kannata esittää kerralla ettei vastaaminen jää kokonaan tekemättä.

2. Kuuntele

Ollaan kohdassa, jossa suurin osa järjestöistä ei ota täysiä pisteitä. Jos toimitaan kovin manuaalisesti, on jokaisen jäsenen tai vapaaehtoisen yksilöllinen kuuleminen toteuttamiskyvyn ulkopuolella. TP FONSIN avulla asia hoituu ja tieto säilyy sekä hallittuna että käytettävänä. Mieti keskeisimmät osallistumismuodot, jotka järjestöllä on tarjolla. Mieti lisäksi kaikkein tärkeimmät kompetenssit, joita järjestön tehtävien hoitamiseksi tarvitaan. Toteuta TP FONSILLA lomake, johon sopivat tiedot voi täyttää.

Lähetä sähköpostilla linkki, jonka avaamalla jäsen/vapari/lahjoittaja pääsee itseään koskeviin tietoihin. Samalla kun tarkistaa ovatko yhteystiedot oikein, hän voi vastata kysymyksiin josko on kiinnostunut osallistumaan järjestön toimintaan ja millä tavoin. Lisäksi jos osuu kohdalle, rastit ruutuun niihin kompetensseihin, jotka tuntuvat omilta. Ja kappas, meillähän onkin järjestön kontaktien osaamispankki käsissä. Tarkemmin aiheesta voit lukea tästä blogista.

Järjestön kontaktit kuuluvat arvostavan tätä. Heiltä kysytään ja he saavat vastata. Järjestöllä on tieto kuka haluaa mitenkin olla mukana ja kenellä on tarvittavaa erityisosaamista. Tämä motivoi ihmisiä, edistää konversiotavoitteiden toteutumista ja voi kaiken lisäksi olla kustannussäästö jos jokin ammattilaistehtävä on hoidettavissa pro bono, omien toimesta.

Avainroolissa TP FONSISSA on lomakkeiden käyttäminen sekä ryhmät. Ryhmät toimivat poimintakriteereinä ja poimitulle ryhmälle voidaan lähettää viesti. Tämä jos jokin on jotain muuta kuin uutiskirjeen toimittamista. FONS mahdollistaa erittäin vapaan, jopa hierarkisten ryhmien muodostamisen. Ihminen on tietokannassa kerran mutta hänellä voi olla tukku ominaisuuksia ja ryhmäjäsenyyksiä. Kaikkia noita voi ja  kannattaa hyödyntää kohdennetussa viestinnässä.

3. Viesti kohdennetusti

Aiheeseen jo johtateltiinkin. Geneerinen viestintä on lahjoitusten keräämisen kannalta suhteellisen tehotonta. Täydennä ihmiseen liittyvää tietoa – viesti sen mukaisesti. Haluat sitten sitouttaa ihmisen viestinviejäksi, vapariksi tai lahjoittajaksi, kaikkein tärkeintä on tietää mitä hän osaa ja haluaa. Ja sitten muodostamaan mielekkäitä viestinnän kohderyhmiä.

Sähköpostiviestintä on edelleen tehokas, edullinen ja toivottu tapa toimittaa informaatiota järjestön kontakteille. Metodiksi ensisijaisesti siis sähköposti. Jos järjestö toimii liittotasolla, maakunnallisesti mutta myös paikallisesti, maantieteellä on merkitystä. Rovaniemen tapahtumien lobbaaminen lappeenrantalaisille, kannattaakohan. Poimi FONSISTA ihmiset, jotka ovat tehneet kertalahjoituksen vähintään kahdesti ja ovat Keski-Suomesta, sikäli kun satut edistämään Jyväskylän yhdistyksen asioita.

Hyvin voisit lisätä poimintakriteeriksi aiemmin mainitun osaamispankin sisältöä: jos ihminen on ilmoittanut olevansa kiinnostunut juuri siitä aiheesta, jota tapahtuma koskee, voit olla varma, että viesti menee perille. Kaupallisella puolella sanotaan, että ihmiset inhoavat myymistä mutta rakastavat ostamista. Järjestöversio voisi kuulua vaikkapa näin: järjestöaktiivit eivät pidä uutiskirjeistä mutta arvostavat sitä, että heille kerrotaan heitä kiinnostavista asioista.

Huomataan, että vaihe 1, muodosta kontakti on yleisavain lahjoittajasuhteen muodostamiseen.  Ja siihen tarvitaan työvälineet,  järjestön CRM – taulukkolaskennalla tästä ei suoriudu. Mutta johan tiedättekin mistä näitä työvälineitä ja aiheen osaamista on saatavissa.

_________________________________________________________________________________________________________________

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Uusi rahankeräyslaki voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat

/in /by

Uusi rahankeräyslaki astui voimaan sunnuntaina 1.3.2020. Vanhan ja uuden lain eroista on ollut selkeää informaatiota tarjolla, mekin olemme julkaisseet blogin aiheesta. Mutta luvan jaksottuessa hankalasti, kas siinä pulma. Vai onko sittenkään?

Jos vanha lupa katkolla ennen keräyssesonkia, pääsiäistä

Erityisesti paikallisella keräysluvalla toimineilla järjestöillä on intressi päästä uuden lain piiriin mahdollisimman pian. Kuinka kannattaa toimia, kun vanhan lain mukainen keräyslupa on voimassa mutta uusi rahankeräyslaki tarjoaisi laajempia keräysmahdollisuuksia vähemmällä paperityöllä. Tai kun lupa on umpeutumassa hankalasti ennen keräyssesonkia.

Kovin mieluisaa olisi ollut tutustua uusiin hakulomakkeisiin jo ennakolta: valmistelumahdollisuuden ansiosta eivät sitten kaikkien hakemukset tulisi kerralla käsiteltäväksi. Vaan taitavat nyt tulla.

Rahankeräyslupahakemus löytyy täältä ja hakemuksen täyttämisohje tämän linkin takaa.

Uutta lupaa voi hakea vaikka vanha on voimassa

Uuden lain mukaista toistaiseksi voimassaolevaa lupaa voi hakea, vaikka entinen poliisihallinnon myöntämä lupa onkin voimassa. Mainitkaa Poliisihallitukselle lupahakemuksen yhteydessä, että haluatte perua jo voimassa olevan luvan. Etusija käsittelyjonossa on niillä, joilla lupaa ei vielä ole. Jos nykyinen lupa on voimassa vielä pitkään, ei uutta lupaa kannata odottaa kovin pian. Nykyistä lupaa voi muuttaa ja pelisäännöt löytyvät vanhasta lainsäädännöstä. Vanhan luvan peruuttaminen uuden tieltä on maksuton toimenpide.

Keräätte nyt paikallisella luvalla ja haluatte uuden luvan Poliisihallituksesta

Paikallisiin, poliisilaitoksen myöntämiin lupiin pätee sama sääntö. Uutta lupaa voi hakea Poliisihallitukselta, vaikka paikallinen keräyslupa onkin voimassa. Vanhan luvan peruutusta haetaan samalta poliisilaitokselta, joka on luvan myöntänyt. Lomaketta tätä varten ei ole tullut vastaan, menettely lienee vapaamuotoinen kunhan asiakirjasta käy ilmi oleelliset järjestön tiedot. Peruuttaminen tulee tehdä arpajaishallinnon sanamuotoa lainaten ”viimeistään silloin, kun uusi lupa on myönnetty.” Käytännössä tämä on ainut järkevä vaihtoehto: poliisilaitosten ja Poliisihallituksen päätökset syntyvät omissa aikatauluissaan ja huonolla tuurilla vanha lupa tulisi katkaistuksi ennen uuden alkamista.

Itsekin järjestötyössä, jossa luvan taitekohda käsissä

Teen itse vapaaehtoistyötä järjestössä, jonka paikallinen keräyslupa umpeutuu maaliskuun lopulla. Pääsiäisenä ehdottomasti haluamme olla valmiita keräämään myös valtakunnallisesti. lmoitamme muutoinkin valtakunnallisessa printissä, olisi sääli ettei järjestön lahjoitussivun osoitetta saisi tuoda esille. Toimitamme siis keräyslupahakemuksen Poliisihallitukselle lähimpinä päivinä. Mutta ehdimmekö saada luvan ennen pääsiäistä…

Jos lupa viipyy, pienkeräys toimii osittaisena ratkaisuna

Yllä kuvatussa tilanteesssa pienkeräys on olemassa vaihtoehtona mutta siinä on oma rajoitteensa. Pienkeräyksen saa järjestää kahdesti vuodessa keräyksen keston ollessa korkeintaan kolme kuukautta. Maantieteellisesti sekään ei rajaudu tiettyyn poliisipiiriin vaan raamina on max 10 000 €:n keräyssumma kerrallaan. Kuten varsinainen keräyslupa, myös pienkeräyslupa on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus paikalliselle poliisilaitokselle tulee tehdä viimeistään viisi päivää ennen keräyksen aloittamista. Poliisi lupaa toimittaa pienkeräysluvan viiden (arki)päivän kuluessa. Ripeää toimintaa!

Toisin sanoen, ellei uudesta keräysluvasta kuulu mitään ma 30.3. mennessä, on silloin viimeinen mahdollisuus tehdä ilmoitus pienkeräyksestä. Kiirastorstai on 9.4. ja tuohon väliin jää luvattu viiden arkipäivän käsittelyaika pienellä lisäpuskurilla varustettuna.

Mutta jos järjestössämme kohtaamme positiivisen ongelman ja pääsiäiskeräys tuottaa hyvin, pitääkö jonkun vahtia pankkitiliä aamuyöllä siltä varalta, että kymppitonni menee rikki. Tai jos toisesta pankkiryhmästä iso lahjoitus onkin vasta vuorokauden matkallaan. Laki on liberaalin tuntuinen ja byrokratiaa karsiva, ehkei tässäkään mennä äärimmäisyyksiin.

Vielä joitain asioita jää vaille vastausta mutta päivitämme julkaisua sitä mukaa kun tiedämme lisää. Stay tuned.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestödigikartoitus 2019 – yllättäviä tuloksia joukossa

/in /by

Tieken, ViestintäPirittan ja Avoinen toteuttama Järjestödigikartoitus 2019 ilmestyi joulukuussa. 479 suomalaisia järjestöjä edustanutta ihmistä vastasi ja tuloksissa on ennakoituja asioita mutta myös reippaita yllätyksiä. Poimin mielestäni kaikkein keskeisimmät tähän postaukseen. Dokumentti on selkeästi laadittu ja releventteja asioita kuvaava, vahva suositus koko dokumentin lukemiselle. Löydät raportin täältä.

Facebook dominoi, uusia keinoja nihkeästi käyttöön

Kuten odottaa saattoi, Facebook on omilla lukemillaan mitä somepresenssiin tulee. Instagram, Twitter ja Youtube seuraavat mutta selkeän hajuraon päässä. Uutena mukaan on tullut LinkedIn mutta sen rooli ainakin toistaiseksi on marginaalinen. Sähköisessä viestinnässä WhatsApp on noussut nopeasti kärkipaikoille. Uusia somepalveluita suomalaiset järjestöt vaikuttavat ottavan käyttöön hyvin harkitsevasti, jopa nihkeästi. Jos jokin otetaan, todennäköisesti se on Instagram tai Twitter.

Rekisteriohjelmisto valtaosalla mutta hyödyntäminen ei kovin tehokasta

67 % järjestöistä ilmoittaa käyttävänsä rekisteriohjelmistoa ja vaikuttaisi siltä, että rekisterin ja vähintäänkin jäsensivuston kytkeminen yhteen alkaa olla arkea. Tämän ansiosta sivustolle täytetty lomaketieto menee kyseisen jäsenen tietoihin, tietokantaan.  Tokihan olisi syytä, että muukin jäseneen tai muuhun järjestön tallentamaan kontaktiin liittyvä informaatio löytäisi ohjelmistossa paikkansa ilman mekaanisia työvaiheita. 44 % kertoo, että omien tietojen päivittäminen on mahdollista verkon kautta. Yli puolet toisin sanoen lähettää lomakkeen kautta sähköpostin, jonka joku järjestössä kirjaa ylös. Tässä tyypillisesti palaa aikaa.

Vain 4 % tutkimuksen järjestöistä ottaa vastaan kuukausilahjoituksia!

Tutkimusaiheistossa vain 14 % järjestöistä ilmoitti ottavansa vastaan lahjoituksia. Määrä tuntuu omalaatuisen pieneltä. Asia muuttunee pian, sillä maaliskuun alusta voimaan astuva uusi rahankeräyslaki helpottaa lahjoitusten keräämistä merkittävästi. Pienkeräyksen (max. 10 000 €) saa toteuttaa ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Uudesta rahankeräyslaista olemme bloganneet kahteenkin kertaan, tuorein julkaisu löytyy täältä.

Mahdollisuus ottaa vastaan kuukausilahjoituksia olisi tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla! Tämä hämmentää. Kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle poikkeuksetta enemmän kuin kertalahjoitus ja on lähes budjetoitavaa rahavirtaa. Kuukausilahjoittaja on tavoittelemisen arvoinen kultakimpale mutta miksi heitä ei juurikaan tavoitella? Käsittääkseni Ruotsissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoitusmäärästä on Suomea reilusti suurempi. Lahjoittamiskulttuuri eroaa mutta ei kokonaan selitä asiaa, on siis syytä katsoa peiliin.

Ja peili kertoo, että vain 6 % (voisiko tämä olla virhe?!) kerää lahjoittajien tiedot lahjoittajarekisteriin! Tämä oli murheellista luettavaa. Datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta on tällä taustalla tarpeetonta puhua.

Valistunut arvaus miksi kuukausilahjoitus on harvojen herkkua

Kuukausilahjoittajuuteen yleensä kasvetaan kertalahjoitusten kautta. Asiaa siis tulisi aktiivisesti ehdottaa mutta harmillisen moni järjestö edelleen tyytyy siihen, että lahjoittajat jäävät käytännössä anonyymeiksi: heistä tiedetään nimi ja pankkitilin numero. Tutkimus siis väittää, että vain 6 % tallentaisi lahjoittajan tiedot. Anonyymi lahjoittaminen pitää olla mahdollinen mutta silti, tätä ei jaksa käsittää.

Nimen ja pankkitilin perusteella ei voi kiittää lahjoituksesta, ei liioin viestiä mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan tai ehdottaa useamman kerran kertalahjoittaneelle ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi. Tuntemattomattomuus tekee mahdottomaksi verrata viestintäkanavien toimivuutta, lahjoitusten alueellista tai kampanjaan liittyvää tehoa. Ammutaan haulikolla ilmaan ja jossain jokin ropisee. Tässä kohtaa bisneksen ja järjestön käytännöt eroavat surullisen paljon toisistaan. Vaikka niin ei olisi tarpeen olla.

Rekisterin yhteys kirjanpitoon – tutkimuksessa ei kysytty?

Kartoituksessa ei oteta kantaa miten usein kirjanpito ja reskontra on yhdistetty rekisteriohjelmistoon. Asia liittyy sekä lahjoittajan tunnistamiseen, minkä peruste edellä varmaan kävi selväksi, mutta myös manuaalisen työn välttämiseen. Tutkimuksen mukaan digitaalisten käytäntöjen tiellä suurin este on henkilöresurssien niukkuus.

Kun järjestön verkkosivun lisäksi kirjanpitojärjestelmästä on yhteys rekisterijärjestelmään, alkaa syntyä huomattavaa työajan säästöä. Lahjoitus tiliöityy täysin automaattisesti tai hyväksynnän jälkeen siten, että sekä lahjoituskohde että lahjoittaja ovat selvillä. Jos lahjoittaja on liikkeellä ensimmäistä kertaa, kykenee tehtäviensä tasalla oleva järjestelmä perustamaan rekisterijärjestelmään uuden kontaktin. Tämä on reitti läpinäkyvyyteen, raportoitavuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Avaamme asiaa tarkemmin kun otatte yhteyksiä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Ikääntymisen tsunami – miten järjestö voi valmistautua

/in /by

Ikääntymisen tsunami, kuten mm HS ja Yle tammikuussa uutisoivat, tulee iskemään rajusti kuntien mutta myös järjestöjen toimintaympäristöön. Paradoksaalisesti kaikki voi toistaiseksi sujua hyvin, jopa hämmentävän hyvin – mutta pudotus tulee olemaan sitä hurjempi.

Rahaakin tulee mukavasti, niin mikäpäs tässä

Moni järjestö saa toistaiseksi nauttia perinteisestä järjestön toimintaan osallistumisesta, mikä tarkoittaa jäsenyyteen sitoutumista pitkällä jänteellä. Tämä on merkinnyt jatkuvuutta ja ennustettavuutta jäsenmaksutuloissa ja vapaaehtoisten saatavuudessa. Monesti jäsenistön keski-ikä on jo kunnioitettava ja edelleen nousussa – nuorten ihmisten kynnys jäsenyyteen on jostain syystä korkea.

Ikärakenteesta johtuen väkeä poistuu ja testamenttilahjoitusten potentiaali on huomattava. Myös STEAn avustuspolitiikkassa ei ole hetkeen tapahtunut radikaaleja muutoksia – vielä. Rahaa voi tulla oikein mukavasti ja asiat rullaavat tuttuja kaavoja noudatellen. Mutta kuten eräs asiakkaamme puki tämän sanoiksi: ”Illan varjo lähestyy nopeasti”.

Kun aalto osuu rantaan

Kunta ottanee siipeensä vielä järjestöäkin nopeammin. Muutos tarkoittaa sitä, että monen kunnan mahdollisuudet suoriutua velvoitteistaan muuttuvat olemattomiksi. On vaikea ajatella, että kuolevassa kunnassa toimiva järjestö tai järjestön paikallisyhdistys voisi menestyä kuten ennenkin. Suurten ikäluokkien väistyessä järjestö menettää aktiivilahjoittajia ja toiminnan sitoutuneita ylläpitäjiä. Ellei uutta ikäluokkaa ole astumassa remmiin, on yhtälön lopputulos karulla tavalla selvillä. En varsinainen tuomiopäivän pasuuna halua olla, mutta onhan syntyvyyden romahtaminen vielä oma lukunsa tässä saagassa – olkoonkin, että sen vaikutukset näkyvät vasta paljon myöhemmin.

Miten järjestö voi varautua jäsenistön ikääntymiseen?

Tiivistäen: järjestön on syytä tuntea vaikutuspiirisssään olevat ihmiset ja viestiä heille kohdennetusti, jotta kunkin järjestön konversiotavoitteet olisivat mahdollisia. Konversiolla tarkoitetaan esimerkiksi satunnaisen tapahtumakävijän muuntumista järjestön sitoutuneeksi suosittelijaksi tai vapaaehtoistyöntekijäksi. Rahoitukseen liittyvä konversiopolku on vaikkapa kertalahjoittajan ryhtyminen kuukausilahjoittajaksi. Järjestö voi ohjata kontaktejaan haluttuja konversioita kohti mutta se edellyttää systemaattista tietämyksenhallintaa, liike-elämän puolelta tuttua asiakkuudenhallinnan hyödyntämistä. Järjestössä asiakkuudenhallinnan päätavoite on mielestäni järjestön kontaktin palveleminen.

Kontaktit pitää tuntea – mutta miten?

Järjestöllä on monta syytä kerätä kontaktitietoja myös löyhemmin järjestöön sidoksissa olevilta ihmisiltä. Huomaan, että käsiä nousi heti: GDPR ei ole este, uskokaa pois. Vaikuttaminen niihin, jotka jo järjestön tuntevat ja sitä symppaavat, on ratkaisevasti helpompaa kuin ventovieraan ihmisen ”väräyttäminen”. Kontaktipoolin kerääminen on perusteltua niin vapaaehtoisten hallinnan kuin varainhankinnankin kannalta. Aiempi blogi toppuuttelee ostamasta rekisteripalveluista kylmiä kontakteja.

Joskus vielä näkee, kun kontaktipotentiaalia haaskataan. Tapahtumakävijät kirjoittavat nimensä paperille ja siinä se. Mieluummin pyytäisimme kävijöitä täyttämään tietonsa verkkolomakkeen kautta, etukäteen tai tapahtumapaikalla ja vastineeksi kävijä saisi ainakin tapahtuman materiaalin sähköisenä. Samalla voi aina kysyä muita kiinnostuksen kohteita. Niistä lomakkeista kannattaa muistaa, että tiedon pitäisi mennä nätisti tietokantaan saakka eikä aiheuttaa sähköpostiin uutta digitointitehtävää.

Ensisijainen tapa kohtaamispiste tietojen keräämiseksi on järjestön oma verkkosivusto, johon kävijäliikennettä ohjataan kaikista käytetyistä viestintäkanavista. Siellä oleva kontaktienhallinnan lomake on kustannustehokas ja varmistaa sen, että tiedot tulevat talteen sekä ovat ja pysyvät omassa hallinnassa.

Muodosta kontakti – kuuntele – viesti kohdennetusti – pyydä – kiitä – hoida

Otsikko esittää kompressina asiakkuudenhallinnan ytimen. Järjestön motiivit ja metodit eroavat liiketoiminnan vastaavista mutta ainakin yksi asia on varmaa: tärkeintä ja arvokkainta tietoa on informaatio järjestössä ja sen vaikutuspiirissä olevista ihmisistä.

Harkitulla tietämyksenhallinnan prosessilla varmistetaan tulevaa ja rakennetaan uutta. Sitouttaminen ja omien kontaktien palveleminen, mutta myös GDPR edellyttää, että tiedot ovat hallinnassa ja ajan tasalla. Tietotekniikkaa luonnollisesti tarvitaan mutta kerta vielä alleviivaten: tekniikka on mahdollistajan roolissa työskentelytapojen kehittämiselle. Ei yhtään enempää.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi