Tag Archive for: varainhankinta

Lahjoittamisen trendit 2018

/0 Comments/in /by

Maailma muuttuu Eskoseni ja lahjoittaminen sen mukana. Lahjoittamisen trendit 2018 kuvaa tätä muutosta. Tämä blogikirjoitus perustuu amerikkalaisen Classyn kokomaan aineistoon, joka analysoi lahjoittamisen tapoja. Eurooppa kuuluu tutkimuksessa vähemmistöön, mutta selvitys aiheenaan lahjoittamisen trendit sisältää silti oivalluksia.

Mobiili tuo liikenteen, työpöytä lahjoitukset

Onhan järjestön kotisivu mobiiliystävällinen, onhan?! Google pudotti jo vuosia sitten  hakutuloksissaan alemmas ne sivustot, joita ei ole optimoitu mobiilikäyttöön. Nyt jo yli puolet käyttäjistä tulee sivustoille mobiililaitteella. Koska kontaktien kerääminen edellyttää liikennettä järjestön sivuille, mobiilin tulee olla ammattimaisen selkeä ja jouheva. Trafiikin tuottamisessa mobiili on tutkimuksen mukaan paras väline. Lisäksi mobiili vetoaa nuorempiin ja on tyypillisesti kytköksissä sosiaalisen median kanssa, joten käyttäjä reagoi tykkäämällä ja jakamalla kokemuksiaan. Kuitenkin näyttää siltä, että ainakin toistaiseksi suurin volyymi ja varsinainen konversio katselusta lahjoittajaksi tapahtuu useammin työpöytäsovelluksen ääressä. Ajallisesti mobiili- ja työpöytäkäyttö näyttävät täydentävän toisiaan. Eli koukkua kannattaa uittaa kitusiin mobiililla, mutta varsinainen nielaisu lahjoittajaksi tapahtuu usein tietokoneen äärellä.

Useampia kampanjatyyppejä käyttöön

Joukkorahoitus, yksityinen merkkipäiväkeräys, suosittelu tai tapahtumat ovat kaikki hyvin erilaisia varainhankinnan muotoja toteutukseltaan, keskimääräiseltä tuotoltaan ja konversioltaan. Järjestön vuosisuunnitelman kannattaisi sisältää useampia kampanjointitapoja. Tutkimuksen mukaan eri kampanjatyyppejä käytetään aika säästeliäästi.

Miksi aina joulukamppis on ykkönen?

Antaminen ja epäitsekkyys liittyvät jouluun yli kaiken muun, mutta harmillisen kilpailtu aika se on! Jos printtiä tai televisiota tarvitaan promoamisessa, hinnat ovat tapissaan. Ehkä useampi järjestö voisi miettiä voisiko pääkampanjan siirtää johonkin aivan toiseen ajankohtaan. Hakematta tulee mieleen allergikot: oma perheeni on kärsinyt tänä alkukesänä poikkeuksellisen vahvasta siitepölyjaksosta – olisiko tämä juuri se paikka iskeä genreen kuuluville järjestöille, joihin kuuluu ainakin Hengitysliitto.

Tutkimus sivuutti oman ajan ja osaamisen lahjoittamisen

Olemme TietoPiirissä muistutelleet, että lahjoittaminen ensimmäiseksi mielletään liittyvän rahaan, mutta se ei ole koko totuus. Suosittelijuuden ja oman verkoston tarjoaminen järjestölle voi olla kultaakin arvokkaampaa. Monille järjestöille vapaaehtoistyö on täysin välttämätöntä. Käsipareja tarvitaan kanttiineissa, postituksessa ja monesssa sellaisessa työssä, jossa erityisosaaminen ei ole tarpeen. Toisinaan tarvitaan ammattilaista ihan tiettyyn tehtävään: ääniammattilainen järjestön vuositapahtumaan, sopimusjuristi tarkistamaan järjestön GDPR-kelpoisuus jne. Kun järjestöllä on muutamia tuhansia jäseniä ja/tai vapaaehtoisia, käytännöllisesti katsoen kaikki erityisosaaminen on verkostossa – kunhan se saadaan sieltä esille. Tätä varten olemme ehdottaneet kompetenssipankin perustamista. Ja kyllä, se on täysin uuden tietosuojalain mukaista toimintaa. Katso aiheesta aiempi blogimme.

Kuukausilahjoittaja on aarre!

Jälleen kerran palataan aiheeseen, jota pidämme erittäin tärkeänä. Kertalahjoitus on tervetullut, mutta emme voi tietää palaako kerran lahjoittanut koskaan – varsinkaan jos lahjoittajan henkilötietoa ei ole saatu. Ohjataan potentiaalinen lahjoittaja järjestön sivustolle, jossa hienovaraisesti mutta päättäväisesti ja lakia noudattaen annetaan hänelle syy antaa tietonsa. Kun kertalahjoitus on saatu, myöhemmin on mahdollisuus kertoa hänelle mitä lahjoituksilla on saatu aikaan. Tottakai voidaan myös ehdottaa jäsenyyttä tai kuukausilahjoittajaksi ryhtymistä. Kuukausilahjoittajat lahjoittavat lisäksi ällistyttävän usein eri kampanjoissa. Se on osoitus lahjoituskohteen olevan lähellä heidän sydäntään. Kuukausilahjoittajan kokonaistuotto voi olla varsin huomattava vuosien aikana – oikea aarre. Aihetta käsitellään myös blogissamme ”Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee”

Kuukausilahjoittajien hoito-ohjelma. Oliko outo sana? Niin kuluttajatuotteita valmistavilla kuin toisille yrityksille kauppaa käyvillä yrityksillä on ohjelma tärkeimpien asiakkaiden ja sidosryhmien pitämiseksi uskollisina yritykselle. Olen havainnut, että läheskään aina järjestöillä näin ei ole. Lahjoittajan hankkiminen on kalliimpaa kuin lahjoittajan pitäminen; sikälikin on järkevää käyttää siihen aikaa ja vaivaa vaikka tuntuisi siltä, että tuhat tärkeää ja kiireellistä asiaa odottaa.

Suuri ponnistus GDPR-tietosuoja-asetusta varten on toivottavasti viimeistään nyt onnellisesti ohi. Siispä on hyvä ajatus huomioida lahjoittamisen trendit 2018, josko jotain soveltamiskelpoista löytyisi.

Lahjoittamisen trendit 2018 lähde

Classy on kaupallinen amerikkalainen platform-toimittaja non profit -organisaatioille. Heidän tutkimuksensa Lahjoittamisen trendit 2018 kohteet edustavat pääosin amerikkalaista lahjoituskulttuuria, mutta mitä tulee mediaan, teknologiaan ja erityisesti mobiilikäyttöön, ne ovat universaaleja asioita. Lahjoittamisen trendit 2018 dokumentin voi ladata täältä.

 

Autamme mielellämme järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai rahat.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

30.7.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Donor Journey Mapping – menetelmä, jolla juurruttaa asiakkuusajattelu

/2 Comments/in /by

Kuudes Menestyvät järjestöt -tapahtumaan linkittyvän kirjoituksen teemana on Donor Journey Mapping – menetelmä, jolla juurruttaa asiakkuusajattelu järjestössä. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestettiin 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy oli yksi tapahtuman pääsponsoreista.

Donor Journey Mapping – järjestön prosessi lahjoittajan näkökulmasta

Donor Journey Mapping on Oracle-yhtiön siipien suojassa non-profiteille vapaaseen käyttöön kehitetty toimintamalli, johon pääsin tutustumaan Vala ry:n järjestämässä tilaisuudessa. Puhtaasti järjestön asiakkaan – lahjoittajan, jäsenen, vapaaehtoisen – kannalta se toimii sellaisenaan, mutta hieman jatkokehitettynä siitä on muokattavissa järjestölle oikein hyödyllinen praktiikka tuoda asiakkuusajattelu käytännön toiminnaksi. Pohjustuksena ehdotan uusintaluettavaksi blogia otsikolla Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys.

Donor journey mapping menetelmällä mallinnetaan järjestön toimintaprosessin asiakkaan näkökulmasta,  kronologisesti vaihe vaiheelta. Prosessin alku voi olla ihmisen saapuminen järjestön lahjoitussivulle – vaikkapa sosiaaliseen median julkaisusta –  ja päätepiste lahjoituksen jälkeen lahjoittajalle osoitettu kiitos. Järjestön tavoite useimmiten kertalahjoituksen sijaan on vuosia kestävä kuukausilahjoittaminen ja lahjoittajien pitäminen tyytyväisinä ja sitoutuneina, mutta mallinnettava prosessi voi kasvaa liiaksi ja se kannattaa pilkkoa osiin. Toisin sanoen, menetelmällä haetaan mitä ihminen näkee tullessaan lahjoitussivulle, puuttuuko jotain, kuinka hyvin hän ymmärtää miten hänen tulee toimia. Kun hän päättää tehdä lahjoituksen, miten vaivattomasti hän voi toteuttaa aikomuksensa vai tyssääkö yritys monimutkaiseen lomakkeeseen. Entä saako hän varmuuden, että lahjoitus halutulle kohteelle onnistui. Kun järjestön toimintapa on täydellisen tuttu, voi olla mahdotonta huomata mitä kehitettävää siinä on. Sen vuoksi ulkopuolinen www-käytettävyysammattilainen on arvokas apu: työstä pitää maksaa, mutta sähköiset tulpat lahjoitusten tieltä saadaan raivattua.

Katso Jenny Chanin visualisointi Journey Mapista

Itsekin olen yrittänyt tehdä lahjoitusta eräälle järjestölle, mutta turhautunut lahjoituslomakkeeseen ja jättänyt asian sikseen. Mobiililomakkeen keskenään samankokoisista kentistä pyyhkiytyivät täyttöohjeet pois, kun kenttään ryhtyi kirjoittamaan. Parin yrityksen jälkeen totesin, etten muista mitä tuli mihin ja järjestö jäi tätä lahjoitusta paitsi. Syy voi olla tosiaan hyvin triviaali!

Rinnalle sama prosessi, mutta järjestön näkökulmasta

Donor journey mapping menetelmässä siis verrataan järjestön nykyistä prosessia lahjoittajan kannalta ihanteelliseen tilanteeseen. Entäpä jos otetaan rinnalle samaan aikaan järjestön näkökulma: kuka missäkin vaiheessa suorittaa mitäkin. Kun potentiaalinen lahjoittaja lähettää yhteydenottopyynnön, kuka reagoi ja millä viiveellä. Saatiinko sivulla käyneen kiinnostuneen tiedot ylös? Otetaanko häneen yhteyttä? Kun asiakkaan ideaalitilanteen rinnalla on järjestön ruohonjuuren näkemys prosessin samasta vaiheesta, piirtyy mukaan järjestön ja lahjoittajan kannalta paras mahdollinen realistinen toimintamalli.

Aika on järjestön niukin resurssi

Kriittisin ja niukin tekijä järjestössä on aika. Käsipareja ei riitä asiakkaan, lahjoittajan superhuomioivaan palvelemiseen, ellei digitalisoimalla poisteta kaikkia automatisoitavissa olevia työvaiheita. Harmillisen usein esimerkiksi kuukausilahjoitussopimuksen tuottamiseen tehdään mekaanista työtä, jopa pankissa papereita juoksuttaen kun asia sujuisi sähköisesti, säästäen sekä lahjoittajan että järjestön vaivaa.

Kehotamme donor journey mapping -hankkeen ohella suorittamaan kartoituksen, joka piirtää auki mitkä kaikki työvaiheet järjestössä voisi automatisoida. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin Menestyvät Järjestöt-tapahtumaan liittyvistä kirjoituksista

TietoPiiri Oy oli yksi Menestyvät Järjestöt – tapahtuman pääsponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

5.3.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Varainhankinnassa pitkäjänteisyys palkitsee – ei yksittäinen lahjoitus

/1 Comment/in /by

Viides Menestyvät järjestöt -tilaisuuteen linkittyvä kirjoitus keskittyy varainhankintaan – lahjoitus on päivän sana. Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Mitä lahjoitus oikeastaan tarkoittaa?

Lähes aina lahjoitus mielletään rahana, mutta sen ohella hyvin arvokkaita lahjoittamisen muotoja ovat oman ajan, osaamisen tai kontaktiverkoston tarjoaminen järjestön käyttöön. Lahjoitusten vastaanottamisen voi aloittaa helposti: ilmoittamalla ottavansa lahjoituksia vastaan. Mutta sekä brutto- että nettotuotoltaan tehokas lahjoitusprosessi vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jo aiemmin käsitelty asiakkuusajattelu tarjoaa viitekehyksen, jonka perustalle lahjoitusprosessi on rakennettavissa.

Lahjoittajan polku tuntemattomuudesta järjestön kuukausilahjoittajaksi

Myyntisuppilo etenee tietoiuudesta preferenssiiin ja ostopäätökseen, joka onnistuessaan luo parhaassa tapauksessa suosittelijan ja kanta-asiakkaanSopimus kuukausilahjoituksesta on järjestön jackpot: useimmiten se on kertalahjoitusta karttuisampi ja vieläpä osittain budjetoitavissa. Mutta ani harvoin kuukausilahjoittaja tekee päätöksensä järjestön kannalta ”out of the blue”: kuukausilahjoitus on äärimmäinen luottamuksen ja arvostuksen osoitus. Ihminen suo sen järjestölle, johon hänellä on suhde. Kuukausilahjoittajat ovat keskuudessamme; mistä tiedämme keitä he ovat? Otetaan askel takaisin.

Yritysten myynnin ja markkinoinnin käyttämä ostoprosessin suppilo soveltuu liki sellaisenaan käytettäväksi. Alkuvaiheessa ihminen on tuotteesta tai yrityksestä tietämätön. Siitä hän voi edetä tietoisuuden kautta myönteiseen preferenssiin, siitä ostopäätökseen ja viimein suosittelijaksi sekä kanta-asiakkaaksi. Järjestössä nämä askeleet eroavat vain termeinä: tavoiteltava konversio on lahjoitus, ei tuotteen ostaminen. Kanta-asiakas on yhtä kuin kuukausilahjoittaja, järjestön kultakimpale.

Kehitä omaa kontaktivarastoasi muistijäljen luomiseksi

Kaikkein tunnetuimmilla järjestöillä on selkäytimissämme jo paikka: tunnemme ja osaamme arvostaa heidän työtä, joten voimme hyvinkin tehdä lahjoituksen suorakampanjan seurauksena. Vain kaikkein tunnetuimmat järjestöt hyötyvät suoraan ostetuista osoitteista. Useimmat järjestöt eivät ole meille niin läheisiä olkoonkin, että järjestön teema voi olla tuttu. Saadakseen riittävän vahvan muistijäljen, ihmiseen on oltava kontaktissa useita kertoja. Riittävään televisioon tai printtiin yleensä ei ole varaa – siispä on syytä kerätä kontaktivarasto itselle.

Jokainen kohtaaminen talteen

Tapahtumakävijällä, vapaaehtoistyöntekijällä ja uutiskirjeen tilaajalla on jo paikka mielessään järjestölle. Todennäköisesti se on myös positiivinen. He ovat hurjasti todennäköisempiä lahjoittajia kuin ostetun markkinoinnin kohdepoiminnan ihmiset. Siitä syystä järjestön kannattaa kerätä kaikki mahdolliset kontaktit talteen ja suhtautua ryhmän potentiaaliin suurella kunnioituksella. Voi tuntua oudolta miksi mainitsen vapaaehtoiset mahdollisina lahjoittajina: korrelaatio lahjoittamisen kanssa on vahva. Ne, jotka muutoinkin ovat mukana, he myös lahjoittavat – asia on heille tärkeä. Jos lahjoitusta ei suoraan pyydetä, tehtäköön lahjoittaminen ainakin mahdollisimman helpoksi.

Polku lahjoittajaksi

Lahjoittajan polku on asiakkuuden kehittämisen polku. Houkuttele muodostamaan kontakti ja yhteyden synnyttyä, kuuntele mitä juuri kyseinen ihminen haluaa. Viesti hänen intressiensä mukaisesti ja kun sen aika, pyydä osaamista, aikaa tai rahalahjoitusta. Kun olet saanut pyytämäsi, huolehdi, että ihmistä kiitetään. Hoida asiakassuhteitasi ja tee arvokkaista kontakteista vielä arvokkaampia. Ihminen, joka on jo lahjoittanut muutaman kerran, on aika todennäköinen kuukausilahjoittaja. Ehdota sitä hänelle.

Kuten sanomme, lahjoittajan kuuluu olla ytimessä, mutta järjestön ei tarvitse läkähtyä. Lahjoittamisen prosessi vaatii tietotekniikkaa automatisoimaan työvaiheita ja taustalla on oltava ehjä tietorakenne hallintamalleineen, paikalliselle tasolle hajautettu tiedon hyödyntäminen ja siihen liittyvä osaamistietopankki. Monessa kohdassa vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta. Mutta olemme nähneet sen moneen kertaan: pitkäjänteinen työ – se kannattaa.

Tässä kohdin suosittelemme kertausta: TietoPiirillä on monta blogitekstiä aiheen ympäriltä, myös ennen tätä viiden kirjoituksen sarjaa. tutustu Viimeisimmät Pohdinnat-blogiin. Seisomme sloganimme takana: lahjoittaja ansaitsee huomion – järjestö lahjoittajan sitoutumisen

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä pitkäjänteisen ja tuloksellisen varainhankinnan mahdollistamisessa  ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä – olkoon se heidän osaamistaan, sitoutumistaan, aikaansa tai rahallista tukea. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

4.2.2018

Ps. Saattaisit olla kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

 

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Yhteistyö järjestön rajojen yli – portti parempaan näkyvyyteen

/3 Comments/in /by

Sarjassaan kolmas blogi teemalla Menestyvät järjestöt käsittelee aihetta, joka kenties eniten vaatii siviilirohkeutta. Järjestön rajat ylittävä yhteistyö voi olla portti varainhankinnan näkyvyyteen, kumppanirahoitukseen / sponsorirahaan ja jopa STEA:n tukeen.

Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Joskus yhteistyö järjestön sisälläkin takkuaa, miten se onnistuisi järjestöjen välillä?

Vastaus kysymykseen: hyvin ennakkoluulottomalla ajattelulla. Järjestö on luultavasti viestinnällisesti vahvempi toimiessaan yhtenäisesti verrattuna tilanteeseen, jossa järjestön omat brändit toimivat itsenäisesti ja jopa toisistaan tietämättä. Järjestön kannattaa hakea viesti, johon kaikki organisaatiossa voivat sitoutua. Sekin on mahdollista, että viesti on löydettävissä järjestön rajojen yli – yhteistyössä muiden kanssa – uutisoimisen arvoisella lopputuloksella. Kannattaa miettiä, miten järjestöt voivat yhdessä tuottaa ainutkertaista lisäarvoa – palvelua – viestin vastaanottajalla ehkäpä potentiaaliselle lahjoittajalle tai vapaaehtoiselle.

Esimerkki rajoja rikkovasta kampanjoinnista: Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen viesti

Maanpuolustuksen Tuki ry on maanpuolustusjärjestö, jonka tärkein tehtävä on keskeisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien valtakunnallisten järjestöjen taloudellinen ja aatteellinen tukeminen. Toiminnan painopistealueena on vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskitetty varainhankinta. Järjestöön kuuluu viisi jäsenjärjestöä, jotka ilmeisesti ovat kampanjoineet aiemmin melko itsenäisesti. Juhliakseen 100-vuotiasta Suomea he yhdistivät viestinnälliset voimansa ja toteuttivat kampanjan, jonka otsikon alle kaikkien järjestöjen toiminta kuuluu. Syntyi turvallisuustoimijoiden ”NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke” Kampanjan pääkuva kuuluu herättäneen suunnitteluvaiheessa keskustelua, mutta sitä se on tehnyt kampanjan toteuttamisen jälkeenkin – ja ihan pelkästään positiivisessa mielessä. Yritysyhteistyön kumppaneiden löytyminen on ollut merkittävästi helpompaa, mainitsi Jari Anttalainen Maanpuolustuksen Tuki ry:stä. Ja myös raha on liikkunut uudella tempolla.

Järjestöjen yhteistyö STEA:n intressissä

Olemme lukeneet, että STEA näkee positiivisena sen, että tukihankkeessa on mukana useampi kuin yksi järjestö. Tämä on järkevää sekä järjestön itsensä että Veikkauksen pelituottojen käytön näkökulmasta! Työskentelytapojen kehittäminen tehokkaampaan suuntaan, järkevä työvälineiden hyödyntäminen ja saatujen kokemusten jakaminen – siinä muutamia tavoittelemisen arvoisia maaleja. Miksei myös resursseja voisi jakaa: yksi pieni järjestö voi vain haaveilla täysipäiväisestä viestintä- tai varainhankinnan kampanjaihmisestä, mutta kolmen pienen järjestön toimiessa yhdessä tämä voi olla realismia.

En erityisesti ole raportoinnin puolesta, mutta tässä kohdin tulee se poikkeus. STEA toivottavasti edellyttää, että mahdollisissa yhteishankkeissa jaetaan varsin yksityiskohtaisesti niin sanotut ”lessons learned” -asiat. Missä aikaa oli sittenkin varattu liian vähän, minkä asioiden sitouttaminen omalle väelle olisi vaatinut kenties toista lähestymistä jne. Kaikkien positiivisten lopputulosten ohella informoitakoon julkisesti kuopat, jotka seuraavat vastaavia hankkeita toteuttavat osaavat väistää.

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä yhteistyötapojen löytämisessä, parhaiden ratkaisujen käyttöönotossa ja kokemusten vaihdossa. Yhteistyössä voimme ylittää esteitä, jotka kullekin yksin olisivat ylitsepääsemättömiä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

22.1.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Kuva: www.pixabay.com

Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys

/9 Comments/in /by

’Asiakkuus’ on ensimmäinen aihealue seuraavien viikkojen blogi-kirjoitusten sarjassa. Taustalla on Menestyvät järjestöt – tapahtuma, jonka teemana on ’Rohkeus’. Oivallinen valinta! Tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Määritä jäsenyys järjestössäsi uudelleen

Jäseneksi sitouttaminen käy vuosittain vaikeammaksi, vaikkei ihmisten osallistuminen ja halu auttaa ole mihinkään kadonnut. Väki harmaantuu ja avustusrahan hakeminen ei sekään ole ainakaan helpommaksi tullut. Omaan varainhankintaan kannustetaan vahvasti, eiköhän omarahoitusosuus ole joskus vielä edellytyksenä julkisen rahan saamiselle lähes kaikille. Tässä on hyviä syitä rohkealle ja vanhat tavat kyseenalaistavalle toiminnalle ja sille, että uusia tapoja mietitään yhdessä –  Kun ajattelevat ihmiset on kerrankin saatu samaan paikkaan! Asiakkuus on kantava teema, sitä käsittelemme eri kanteilta.

Seuraavien viikkojen aikana kirjoitamme teemoista, joiden uskomme olevan pohtimisen arvoisia. Mitä  esitetyt ajatelmat merkitsisivät ja kuinka muutoksen saisi aikaan. Olemme ilahtuneita, jos saamme oivaltamisen lamppuja syttymään, mutta erittäin mielellämme kuulemme mitä tahansa muutakin palautetta. Emme teoretisoi vaan olemme tiukasti jalat maassa: olemme joka päivä non-profit organisaatioiden kanssa tekemisissä ja tiedämme käytännön hankaluudet, joita järjestön toimintaan liittyy. Muutosten toteuttaminen järjestössä on useimmiten paljon vaikeampaa kuin liikeyrityksessä ja sitä ei saa unohtaa. Ja sitten vihdoin asiaan, tässä ensimmäinen stoori.

Asiakkuus: entäpä jos jokainen kontaktisi on Asiakas ?

Niin monesti on tullut esille, että järjestössä tunnetaan tarvetta laventaa asiakkuuden käsitettä. Mutta ne vakiintuneet tavat ja tietojärjestelmien rasitteet jarruttavat tehokkaasti. Perinteisesti järjestössä jäsenyys on ollut keskeisin, jopa ainoa osallistumisen muoto ja sen taakkana tietojärjestelmät tuntevat poikkeuksetta jäsenyyden, mutta vain poikkeuksellisesti muita osallistumisen tapoja. Mutta nyt ei jäädä voivottelemaan vaan mietitään mitä kaikkea asiakkuus voi olla. Vapaaehtoiset, vaikutettavat, lahjoittajat, potentiaaliset lahjoittajat, lehtitilaajat, uutiskirjeen vastaanottajat, suosittelijat ja niin edelleen. Tietojärjestelmän kannalta kyse on ihmiseen tai organisaatioon liittyvistä ”tägeistä”, mikä antaa mahdollisuuden kohdentaa toimenpiteitä. Mutta mitkä ovat kullekin järjestölle ne tärkeimmät tavat ryhmitellä kontakteja, ne löytyvät järjestön vuosikertomuksesta, kulloistenkin tärkeimpien tavoitteiden kohdasta. Markkinoinnin puolella puhutaan konversiosta: tavoitellun toimenpiteen aikaansaamisesta. Toiselle järjestölle vapaaehtoisten rekrytointi on se kaikista tärkein, toinen hakee toimintansa mahdollistamiseksi lahjoituksia ja kolmas on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolloin päätöksentekijöihin vaikuttaminen on listan kärkipäässä. Nämä kaikki ovat asiakkuuteen liittyviä ominaisuuksia ja niin päätöksentekijä kuin lahjoittaja ovat asiakkaita.

Kehitys alkaa asiakkuuden monimuotoisuuden hyväksymisestä

Lepokitka on suurempi kuin liikekitka. Kun yllä esitetty ajatus on puraistu ja nielaistu, alkaa kontaktien systemaattiseen kehittämiseen tähtäävä toimenpiteiden sarja, joka ei ole projekti vaan jatkuva prosessi. Bisneksen puolella tämä on tuttua, mutta kaikissa järjestöissä ajatusta ei ehkä ihan vielä ole saatu koko toimintaa leimaavaksi metodiksi.

Katastrofien uhreja auttavan järjestön fokus on autettavassa, luonnollisesti. Mutta ilman lahjoittajia ei kenties ole millä uhreja auttaa. Menestyvää poikakuoroa Cantores Minoresta ei toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Mäki-Luopan mukaan olisi olemassa ilman vanhempainyhdistystä, joka vapaaehtoisvoimin pyörittää poikien muonitusta ja monta muuta tehtävää. Nämä molemmat ryhmät, lahjoittajat ja vapaaehtoiset ovat järjestön toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä ja ne todella ansaitsevat tärkeiden asiakkaiden kohtelun.

Asiakas on paljon muutakin kuin palvelutuotannon kohde tai verkkokaupan asiakas. Kaikki ovat asiakkaita ja pärjätäkseen, ollakseen vaikuttava ja pysyäkseen olemassa, järjestön kannattaa viestiä eri ryhmille eri tavoin ja myöntää, että on kahdenlaisia asiakkaita: tärkeitä ja sitten vieläkin tärkeämpiä.

Tee vielä uudenvuoden lupaus: tänä keväänä asiakkuudet kuntoon.

Autamme mielellämme järjestöjen asiakkuuden jäsentämisessä ja automatisoitujen ratkaisujen luomisessa, jossa asiakas – jäsen, lahjoittaja jne. – voi itse määritellä mitä hän on, mistä hän on kiinnostunut kuulemaan lisää ja mitä hän ajastaan, osaamisestaan tai varoistaan haluaa antaa. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

 

Ilkka Harjula

7.1.2018

Kuva: www.pixabay.com

Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt!

/2 Comments/in /by

Ehdottomasti useimmat järjestölle rahaa lahjoittavat ihmiset arvostavat sitä, että heidät huomioidaan kiittämällä lahjoituksesta. Jossain tutkimuksessa oli havaittu, että merkittävin syy lahjoittamisen lopettamiselle on se, ettei heitä ollut koskaan kiitetty. Eräs järjestö saatuaan testamenttilahjoituksen oli kysynyt lahjoittajan omaisilta, miksi juuri heidän järjestönsä sai kunnian. Ikäihminen oli kuulemma lahjoittanut monelle järjestölle, mutta juuri tämä järjestö oli häntä kiittänyt, siinä oli valinnan syy.  Kiitä!

Kiitos on paikallaan mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta juuri näinä päivinä on hyvä hetki tarttua puhelimeen ja soittaa ainakin merkittävimmille lahjoittajille. Kiitos arvokkaasta panostuksesta, muutama sana tulevan vuoden tavoitteista ja hyvän uuden vuoden toivotus – Pyytämättä mitään! Kokemus osoittaa, että aika usein tammikuussa samoilta ihmisiltä tulee ylimääräinen lahjoitus, hyvän mielen osoituksena. Tällainen VIP-lahjoittaja haluaa viedä järjestön missiota eteenpäin ja kokea merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Soita ja kiitä! 

Meillä useimmat asiakkaat käyttävät kiittämisessä eri metodeja riippuen lahjoituksen koosta – tyypillisesti kolme portaisena.

  1. Tiettyyn euromäärään saakka lahjoittajalle lähetetään automaattisesti personoitu kiitos-tekstiviesti tai sähköposti. Viesti tulee oikean järjestössä työskentelevän ihmisen osoitteesta ja lahjoittaja voi vastata siihen. Koska automaattisen sähköpostin tai tekstiviestin lähettäminen on varsin kustannustehokasta, tämän kiittämisen muodon voi ulottaa aivan pienimpiinkin lahjoituksiin.
  2. Kun lahjoitussumma on hieman suurempi, lähetetään kiitoksena henkilökohtaisesti allekirjoitettu kortti tai kirje. Lue Susan Fishin vinkit kiitos-kirjeen kirjoittamisesta
  3. Kun lahjoitus ylittää esimerkiksi 950 €, luodaan johtoryhmän jäsenille automaattisesti soittotehtävä. Soittamista ei tarvitse tehdä sokkona vaan soittaja saa ruudulle 360-näkymän lahjoittajaan liittyvään tietoon, joka mahdollistaa VIP-lahjoittajan henkilökohtaisen palvelun. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että lahjoittajan yhteystiedot, kiinnostuksen kohteet ja aktiviteetit on talletettu tietojärjestelmään.

Varainhankinnan tietojärjestelmää siis voi käyttää tehokkaana apuna lahjoittajien huomioimisessa.

Olemme sitä mieltä, että kiittämisen tulee tapahtua heti. Ikäihmiset tuntuvat hermoilevan menikö siirto oikein. Selkeä ja kohtelias kiitos antaa varmuuden, että lahjoitus hoitui kuten oli tarkoitus. Siispä kipin kapin kiittämään, siitä saa sitä paitsi hyvän mielen itsekin.

Soita ja kiitä – juuri nyt!

Kiitos ja hyvää uutta vuotta myös minun puolestani!

Ilkka Harjula

 

 

Ilkka Harjula

28.12.2017

Ps. Saattaisit olla kiinnostunut aiemmasta varainhankinnan blogi-kirjoituksesta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

Tutkimus: Lahjoittaminen – pienillä parannuksilla suuria tuloksia

/0 Comments/in /by

Tuore Nonprofit Tech for Good -raportti keskittyy tällä kertaa lahjoittamisen tapojen ohella järjestön lahjoittajalleen tarjoamaan asiakaskokemukseen. Millaiset valmiudet järjestöillä on ottaa vastaan lahjoituksia tai oikeastaan kääntäen: onko potentiaalisen lahjoittajan polulla kiviä ja kantoja? Kilpistyykö hyvä aikomus ennen kuin on päästy painamaan kultaista nappia, viimeistä enteriä lahjoituksen toteuttamiseksi? Kyllä, niitä kantoja on, mutta onneksi aika moni niistä on siirrettävissä ilman puskutraktoria. Niistä seuraavassa muutama poiminta. 

1.      Vain aniharva järjestö pyrkii konvertoimaan lahjoittajiaan uutiskirjeidensä tilaajiksi ja some-kanaviensa seuraajiksi. Tehtyään lahjoituksen ja saatuaan siitä personoidun kiitoksen, lahjoittaja on vastaanottavassa moodissa. Miksi jättää ”call to action” tässä kohdin tekemättä. Tapauksesta riippuen uudelle lahjoittajalle voi ehdottaa kuukausilahjoittamista, mutta lahjoituskohteeseen liittyvän uutiskirjeentilaus ja some-kanavan seuranta sopii kaikille. Ne antavat sekä mahdollisuuden tavoittamiseen usein mutta myös viestinnän levittämisen edelleen.

2.      Kuukausilahjoittaminen on etenkin Yhdysvalloissa yleistymässä ja useimmat tarjoavat mahdollisuuden, muutamat rohkelikot jopa oletusarvoisena lahjoitusmuotona. Kotimaisten tutkimusten perusteella meillä kipuillaan nimenomaan kk-lahjoituksen kanssa ja työvälineiden puuttuessa fokusoidaan kertalahjoituksiin. Kk-lahjoitus kuitenkin olisi karttuisampi ja budjetoitavampi, järjestön kannalta tavoittelemisen arvoinen.

3.      Mobiililahjoittaminen samoin kuin vaihtoehtoisten maksutapojen käyttäminen yleistyy. Eksoottisempien maksutapojen suhteen kuten Apple Pay tai Visa Checkout olemme Suomessa toistaiseksi turvassa mutta mobiililahjoittamisen nopeaan yleistymiseen on syytä varautua. Mobiililahjoitus on hankala tapaus siitä syystä, että lahjoittajan tietojen saaminen tietokantaan asiakassuhteen kehittämistä varten on vaikeampaa. Raha voitelee järjestön rattaita tulipa se mitä kanavaa tahansa. Jotta tiedot saadaan talteen, voi tekstiviestillä lähettää kiitoksen lahjoituksesta sekä linkin, jota kautta tietojaan voi täydentää suoraan tietojärjestelmän kantaan.

Oletko huomannut, että itse kirjoittamasi tekstin virheitä on vaikeaa huomata? Voihan olla, ettei isolla vaivalla rakennetun lahjoitussivuston mahdollisia hankalasti toimivia osia yksinkertaisesti havaitse. Kannattaa pyytää ”tuoreita silmiä” apuun kokeilemaan ja antamaan palautetta. Tämän ohella hyvä, paljon systemaattisempi tapa on hiljattain VaLa:n tilaisuudessa (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) tutustumani Donor Journey Mapping, nonprofit järjestöille vapaaseen käyttöön kehitetty asiakaskokemuksen hahmottamisen malli. Siinä käydään erittäin käytännönläheisesti ja kronologisesti läpi kaikki se mitä lahjoittaja näkee, tekee ja kokee alkaen lahjoitusaikomuksesta ja päätyen lahjoittajan järjestöltä saamaan palautteeseen. Kirjoitan aiheesta seuraavassa blogissa tarkemmin. Brian Walsh metodistaan Slidesharessa

Latauslinkki blogin aiheena toimineeseen raporttiin 2017 Global NGO Online Technology Report

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

1.8.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

/2 Comments/in /by
Read more

Fokus yhdessä aiheessa vai laveassa tarjoomassa – kumpi järjestö kerää enemmän rahaa?

/0 Comments/in /by
Read more

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä kasvaa – mutta millä resursseilla?

/0 Comments/in /by

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sunnuntaina 12.3. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124030.html ) oli laittaa aamukahvin väärään kurkkuun. Ansiokas havainto spottasi esiin sen, mistä pääosin on vaiettu. Soteuudistuksen sekä julkisten rahoittajaorganisaatioiden meneillään olevien muutosten takia tiedetään, että kenties useimpien järjestöjen julkinen rahoitus tulee vähenemään. Mutta keneltä, milloin, millä perusteella – kukaan järjestövastaava ei tiedä, näinköhän tietävät asiasta päättävätkään.

Samaan aikaan tuntuu siltä, että järjestöjen rooli pääkirjoituksen otsikon mukaisesti hyvinvointiaukkojen paikkaamisessa kasvaa. Kolmatta sektoria vastuutetaan antamatta mahdollisuutta ottaa kantaa ja ilman ennustetta rahoitusnäkymästä. Luotetaanko tässä armeijasta tuttuun olemattomaan ”Arskaan”, joka tarpeen tullen oli väijyssä ja sai asiat sujumaan. Että jotenkin ne järjestöissä pystyvät omarahoitteisesti huolehtimaan resursseista ja tekemään sen mitä verovaroin ei pystytä tai haluta.

Vaikka järjestöissä onnistuttaisiinkin, osaavatko apua tarvitsevat juuri sen oikean järjestön luokse. Ja onko juuri sillä oikealla järjestöllä mailla halmeilla paikkaa, josta tavoittaa ihmisen. Mm. terveysalalla on useita osin päällekkäisiä järjestöjä, joista voi olla vaikea löytää juuri sen oikean profiilin auttava käsi. Toinen panostaa tutkimukseen, toinen välittömään auttamiseen, mutta vanhusko osaisi napata oikean osoitteen.

Vastuu resursseista ja varainhankinnasta ilmiselvästi siirtyy järjestöille. Kilpailu lahjoitusvaroista ja yrityskumppanuuksista kiristyy nopeasti. Järjestön brändin kirkastaminen niin rahoittajille kuin kaikille muillekin sidosryhmille on yhtäkkiä hyvin kriittinen asia. Taistelu paikasta auringossa on alkanut ja sen voittavat ne, jotka osaavat muokata toimintatapansa siten, että järjestössä on 360-näkymä niin jäseniin, vapaaehtoisiin kuin lahjoittajiin. Onneksi tietoteknisiä apuvälineitä on tarjolla. Niiden avulla asiakkuusajattelun ja varainhankinnan systematisointi on hienosti toteutettavissa.

Voittavat järjestöt  toimivat kontaktiensa kanssa systemaattisesti ja arvioivat toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Osa järjestöistä on tähän valmiita, joillakin saattaa olla pidempikin takamatka juostavana. Mustien maalaileminen on kurjaa mutta pelkäänpä, että järjestörekisterissä tulee tapahtumaan paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Osa järjestöistä varmasti pärjää mutta yhtä varmasti monille autettaville, niille, joita varten järjestö on olemassa, jää tyhjä kortti kouraan.

Ilkk Harjula

 

 

Ilkka Harjula, 13.3.2017

 

 

Cover photo: Pixabay