Artikkelit

Yhteistyö järjestön rajojen yli – portti parempaan näkyvyyteen

Sarjassaan kolmas blogi teemalla Menestyvät järjestöt käsittelee aihetta, joka kenties eniten vaatii siviilirohkeutta. Järjestön rajat ylittävä yhteistyö voi olla portti varainhankinnan näkyvyyteen, kumppanirahoitukseen / sponsorirahaan ja jopa STEA:n tukeen.

Menestyvät järjestöt – tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Joskus yhteistyö järjestön sisälläkin takkuaa, miten se onnistuisi järjestöjen välillä?

Vastaus kysymykseen: hyvin ennakkoluulottomalla ajattelulla. Järjestö on luultavasti viestinnällisesti vahvempi toimiessaan yhtenäisesti verrattuna tilanteeseen, jossa järjestön omat brändit toimivat itsenäisesti ja jopa toisistaan tietämättä. Järjestön kannattaa hakea viesti, johon kaikki organisaatiossa voivat sitoutua. Sekin on mahdollista, että viesti on löydettävissä järjestön rajojen yli – yhteistyössä muiden kanssa uutisoimisen arvoisella lopputuloksella. Kannattaa miettiä, miten järjestöt voivat yhdessä tuottaa ainutkertaista lisäarvoa – palvelua – viestin vastaanottajalla ehkäpä potentiaaliselle lahjoittajalle tai vapaaehtoiselle.

Esimerkki rajoja rikkovasta kampanjoinnista: Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen viesti

Maanpuolustuksen Tuki ry on maanpuolustusjärjestö, jonka tärkein tehtävä on keskeisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien valtakunnallisten järjestöjen taloudellinen ja aatteellinen tukeminen. Toiminnan painopistealueena on vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskitetty varainhankinta. Järjestöön kuuluu viisi jäsenjärjestöä, jotka ilmeisesti ovat kampanjoineet aiemmin melko itsenäisesti. Juhliakseen 100-vuotiasta Suomea he yhdistivät viestinnälliset voimansa ja toteuttivat kampanjan, jonka otsikon alle kaikkien järjestöjen toiminta kuuluu. Syntyi turvallisuustoimijoiden ”NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke” Kampanjan pääkuva kuuluu herättäneen suunnitteluvaiheessa keskustelua, mutta sitä se on tehnyt kampanjan toteuttamisen jälkeenkin – ja ihan pelkästään positiivisessa mielessä. Yritysyhteistyön kumppaneiden löytyminen on ollut merkittävästi helpompaa, mainitsi Jari Anttalainen Maanpuolustuksen Tuki ry:stä. Ja myös raha on liikkunut uudella tempolla.

Järjestöjen yhteistyö STEA:n intressissä

Olemme lukeneet, että STEA näkee positiivisena sen, että tukihankkeessa on mukana useampi kuin yksi järjestö. Tämä on järkevää sekä järjestön itsensä että Veikkauksen pelituottojen käytön näkökulmasta! Työskentelytapojen kehittäminen tehokkaampaan suuntaan, järkevä työvälineiden hyödyntäminen ja saatujen kokemusten jakaminen – siinä muutamia tavoittelemisen arvoisia maaleja. Miksei myös resursseja voisi jakaa: yksi pieni järjestö voi vain haaveilla täysipäiväisestä viestintä- tai varainhankinnan kampanjaihmisestä, mutta kolmen pienen järjestön toimiessa yhdessä tämä voi olla realismia.

En erityisesti ole raportoinnin puolesta, mutta tässä kohdin tulee se poikkeus. STEA toivottavasti edellyttää, että mahdollisissa yhteishankkeissa jaetaan varsin yksityiskohtaisesti niin sanotut ”lessons learned” -asiat. Missä aikaa oli sittenkin varattu liian vähän, minkä asioiden sitouttaminen omalle väelle olisi vaatinut kenties toista lähestymistä jne. Kaikkien positiivisten lopputulosten ohella informoitakoon julkisesti kuopat, jotka seuraavat vastaavia hankkeita toteuttavat osaavat väistää.

Edelliset Menestyvät järjestöt-sarjan kirjoitukset

Autamme mielellämme järjestöjä yhteistyötapojen löytämisessä, parhaiden ratkaisujen käyttöönotossa ja kokemusten vaihdossa. Yhteistyössä voimme ylittää esteitä, jotka kullekin yksin olisivat ylitsepääsemättömiä. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

22.1.2018

Ps. Saattaisit olla myös kiinnostunut aiemmasta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa -blogi kirjoituksesta

Kuva: www.pixabay.com

Asiakkuus järjestössä on enemmän kuin jäsenyys

’Asiakkuus’ on ensimmäinen aihealue seuraavien viikkojen blogi-kirjoitusten sarjassa. Taustalla on Menestyvät järjestöt – tapahtuma, jonka teemana on ’Rohkeus’. Oivallinen valinta! Tapahtuma järjestetään 14-15. helmikuuta Helsingissä. TietoPiiri Oy yksi tapahtuman pääsponsoreista. Tule mukaan!

Määritä jäsenyys järjestössäsi uudelleen

Jäseneksi sitouttaminen käy vuosittain vaikeammaksi, vaikkei ihmisten osallistuminen ja halu auttaa ole mihinkään kadonnut. Väki harmaantuu ja avustusrahan hakeminen ei sekään ole ainakaan helpommaksi tullut. Omaan varainhankintaan kannustetaan vahvasti, eiköhän omarahoitusosuus ole joskus vielä edellytyksenä julkisen rahan saamiselle lähes kaikille. Tässä on hyviä syitä rohkealle ja vanhat tavat kyseenalaistavalle toiminnalle ja sille, että uusia tapoja mietitään yhdessä –  Kun ajattelevat ihmiset on kerrankin saatu samaan paikkaan! Asiakkuus on kantava teema, sitä käsittelemme eri kanteilta.

Seuraavien viikkojen aikana kirjoitamme teemoista, joiden uskomme olevan pohtimisen arvoisia. Mitä  esitetyt ajatelmat merkitsisivät ja kuinka muutoksen saisi aikaan. Olemme ilahtuneita, jos saamme oivaltamisen lamppuja syttymään, mutta erittäin mielellämme kuulemme mitä tahansa muutakin palautetta. Emme teoretisoi vaan olemme tiukasti jalat maassa: olemme joka päivä non-profit organisaatioiden kanssa tekemisissä ja tiedämme käytännön hankaluudet, joita järjestön toimintaan liittyy. Muutosten toteuttaminen järjestössä on useimmiten paljon vaikeampaa kuin liikeyrityksessä ja sitä ei saa unohtaa. Ja sitten vihdoin asiaan, tässä ensimmäinen stoori.

Asiakkuus: entäpä jos jokainen kontaktisi on Asiakas ?

Niin monesti on tullut esille, että järjestössä tunnetaan tarvetta laventaa asiakkuuden käsitettä. Mutta ne vakiintuneet tavat ja tietojärjestelmien rasitteet jarruttavat tehokkaasti. Perinteisesti järjestössä jäsenyys on ollut keskeisin, jopa ainoa osallistumisen muoto ja sen taakkana tietojärjestelmät tuntevat poikkeuksetta jäsenyyden, mutta vain poikkeuksellisesti muita osallistumisen tapoja. Mutta nyt ei jäädä voivottelemaan vaan mietitään mitä kaikkea asiakkuus voi olla. Vapaaehtoiset, vaikutettavat, lahjoittajat, potentiaaliset lahjoittajat, lehtitilaajat, uutiskirjeen vastaanottajat, suosittelijat ja niin edelleen. Tietojärjestelmän kannalta kyse on ihmiseen tai organisaatioon liittyvistä ”tägeistä”, mikä antaa mahdollisuuden kohdentaa toimenpiteitä. Mutta mitkä ovat kullekin järjestölle ne tärkeimmät tavat ryhmitellä kontakteja, ne löytyvät järjestön vuosikertomuksesta, kulloistenkin tärkeimpien tavoitteiden kohdasta. Markkinoinnin puolella puhutaan konversiosta: tavoitellun toimenpiteen aikaansaamisesta. Toiselle järjestölle vapaaehtoisten rekrytointi on se kaikista tärkein, toinen hakee toimintansa mahdollistamiseksi lahjoituksia ja kolmas on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jolloin päätöksentekijöihin vaikuttaminen on listan kärkipäässä. Nämä kaikki ovat asiakkuuteen liittyviä ominaisuuksia ja niin päätöksentekijä kuin lahjoittaja ovat asiakkaita.

Kehitys alkaa asiakkuuden monimuotoisuuden hyväksymisestä

Lepokitka on suurempi kuin liikekitka. Kun yllä esitetty ajatus on puraistu ja nielaistu, alkaa kontaktien systemaattiseen kehittämiseen tähtäävä toimenpiteiden sarja, joka ei ole projekti vaan jatkuva prosessi. Bisneksen puolella tämä on tuttua, mutta kaikissa järjestöissä ajatusta ei ehkä ihan vielä ole saatu koko toimintaa leimaavaksi metodiksi.

Katastrofien uhreja auttavan järjestön fokus on autettavassa, luonnollisesti. Mutta ilman lahjoittajia ei kenties ole millä uhreja auttaa. Menestyvää poikakuoroa Cantores Minoresta ei toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Mäki-Luopan mukaan olisi olemassa ilman vanhempainyhdistystä, joka vapaaehtoisvoimin pyörittää poikien muonitusta ja monta muuta tehtävää. Nämä molemmat ryhmät, lahjoittajat ja vapaaehtoiset ovat järjestön toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä ja ne todella ansaitsevat tärkeiden asiakkaiden kohtelun.

Asiakas on paljon muutakin kuin palvelutuotannon kohde tai verkkokaupan asiakas. Kaikki ovat asiakkaita ja pärjätäkseen, ollakseen vaikuttava ja pysyäkseen olemassa, järjestön kannattaa viestiä eri ryhmille eri tavoin ja myöntää, että on kahdenlaisia asiakkaita: tärkeitä ja sitten vieläkin tärkeämpiä.

Tee vielä uudenvuoden lupaus: tänä keväänä asiakkuudet kuntoon.

Autamme mielellämme järjestöjen asiakkuuden jäsentämisessä ja automatisoitujen ratkaisujen luomisessa, jossa asiakas – jäsen, lahjoittaja jne. – voi itse määritellä mitä hän on, mistä hän on kiinnostunut kuulemaan lisää ja mitä hän ajastaan, osaamisestaan tai varoistaan haluaa antaa. TP FONS järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Ilkka Harjula

 

 

Ilkka Harjula

7.1.2018

Kuva: www.pixabay.com

Soita lahjoittajillesi ja kiitä juuri nyt!

Ehdottomasti useimmat järjestölle rahaa lahjoittavat ihmiset arvostavat sitä, että heidät huomioidaan kiittämällä lahjoituksesta. Jossain tutkimuksessa oli havaittu, että merkittävin syy lahjoittamisen lopettamiselle on se, ettei heitä ollut koskaan kiitetty. Eräs järjestö saatuaan testamenttilahjoituksen oli kysynyt lahjoittajan omaisilta, miksi juuri heidän järjestönsä sai kunnian. Ikäihminen oli kuulemma lahjoittanut monelle järjestölle, mutta juuri tämä järjestö oli häntä kiittänyt, siinä oli valinnan syy.  Kiitä!

Kiitos on paikallaan mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta juuri näinä päivinä on hyvä hetki tarttua puhelimeen ja soittaa ainakin merkittävimmille lahjoittajille. Kiitos arvokkaasta panostuksesta, muutama sana tulevan vuoden tavoitteista ja hyvän uuden vuoden toivotus – Pyytämättä mitään! Kokemus osoittaa, että aika usein tammikuussa samoilta ihmisiltä tulee ylimääräinen lahjoitus, hyvän mielen osoituksena. Tällainen VIP-lahjoittaja haluaa viedä järjestön missiota eteenpäin ja kokea merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Soita ja kiitä! 

Meillä useimmat asiakkaat käyttävät kiittämisessä eri metodeja riippuen lahjoituksen koosta – tyypillisesti kolme portaisena.

  1. Tiettyyn euromäärään saakka lahjoittajalle lähetetään automaattisesti personoitu kiitos-tekstiviesti tai sähköposti. Viesti tulee oikean järjestössä työskentelevän ihmisen osoitteesta ja lahjoittaja voi vastata siihen. Koska automaattisen sähköpostin tai tekstiviestin lähettäminen on varsin kustannustehokasta, tämän kiittämisen muodon voi ulottaa aivan pienimpiinkin lahjoituksiin.
  2. Kun lahjoitussumma on hieman suurempi, lähetetään kiitoksena henkilökohtaisesti allekirjoitettu kortti tai kirje. Lue Susan Fishin vinkit kiitos-kirjeen kirjoittamisesta
  3. Kun lahjoitus ylittää esimerkiksi 950 €, luodaan johtoryhmän jäsenille automaattisesti soittotehtävä. Soittamista ei tarvitse tehdä sokkona vaan soittaja saa ruudulle 360-näkymän lahjoittajaan liittyvään tietoon, joka mahdollistaa VIP-lahjoittajan henkilökohtaisen palvelun. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että lahjoittajan yhteystiedot, kiinnostuksen kohteet ja aktiviteetit on talletettu tietojärjestelmään.

Varainhankinnan tietojärjestelmää siis voi käyttää tehokkaana apuna lahjoittajien huomioimisessa.

Olemme sitä mieltä, että kiittämisen tulee tapahtua heti. Ikäihmiset tuntuvat hermoilevan menikö siirto oikein. Selkeä ja kohtelias kiitos antaa varmuuden, että lahjoitus hoitui kuten oli tarkoitus. Siispä kipin kapin kiittämään, siitä saa sitä paitsi hyvän mielen itsekin.

Soita ja kiitä – juuri nyt!

Kiitos ja hyvää uutta vuotta myös minun puolestani!

Ilkka Harjula

 

 

Ilkka Harjula

28.12.2017

Ps. Saattaisit olla kiinnostunut aiemmasta varainhankinnan blogi-kirjoituksesta Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

GDPR – check! Entä e-Privacy Regulation?

EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR velvoittaa 25. toukokuuta 2018 – oletko valmis?

Moni on todennut, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation) eli henkilörekistereitä koskeva säännöstö teettää paljon työtä. Arvelen, että aika harva järjestö on kovinkaan lähellä ollakseen ”compliant” 25.5.2018, kun sen noudattaminen on pakollista. Soveltamistavassakin on vielä kysymyksiä. Kuinka pilkuntarkka esim. hyväntekeväisyysjärjestön tulee olla verrattuna suureen EU-alueella toimivaan verkkokauppaan? Aika hyvä kysymys.

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (e-Privacy Regulation) tulee

Kovin vähälle huomiolle on jäänyt, ettei GDPR ole aihealueen viimeinen työllistävä tekijä: toinen asetus, joka ei siis ole direktiivi vaan sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä, tulee pikapuoliin perässä. Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (e-Privacy Regulation) on yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n ”sisarasetus” ja aiheuttaa nyt valmisteluvaiheessaan suurta pärskyntää. Se vaikuttaa järjestöjen toimintaan, mutta on kuitenkin liike-elämälle merkittävästi suurempi asia kuin kolmannen sektorin toimijoille.

GDPR on enemmän rakenteellinen ja vaikutukseltaan työllistävämpi. GDPR määrittää mm. sitä missä ja miten henkilötietoa säilytetään, kuka tietoon pääsee ja kuinka eheää se on. Myöhemmin tuleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus puolestaan säätelee miten tietoa käytetään esimerkiksi markkinointitoimenpiteiden yhteydessä. Järjestön nimenomaan kannattaa suhtautua viestintäänsä systemaattisena kontaktin kehittämisen prosessina – kaupallisella puolella tavoite on tuotteen myyminen, non-profitin haluttu tulos voi olla vapaaehtoisten sitoutumisen vahvistaminen tai vaikkapa jäsenen osaamispanoksen lahjoittaminen. Mutta viestinnän kannalta asia on sama ja asetus tosiaankin koskee rekisteröidyn yhdistyksen toimintaa. Kirjoitan asetusten sisällöstä erillisen tiiviin blogin pikapuoliin.

… marraskuussa tai ehkä vasta 2019

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen piti tulla voimaan toukokuussa 2018 mutta sitä on viivästetty ainakin marraskuuhun 2018. Asetuksen sisältö aiheuttaa vahvoja tunteita ja kriittisimpien mielestä se nykyisen valmisteluvaiheen mukaisena pysäyttäisi suoramarkkinoinnin liiketoiminnan kokonaan. On mahdollista, että asetus on täällä vasta vuoden 2019 puolella, mutta viisasta on ottaa sen keskeisestä sisällöstä selvää jo nyt. Hienosti jalostettua ja ymmärrettävää tietoa on tarjolla esimerkiksi Ohjelmistoyrittäjät ry:n ylläpitämällä sivustolla www.gdpr.fi

Työtä on tiedossa, mutta hyvää tässä on se, että asetukset korvaavat kansalliset lakiviritelmät ja kun asetuksia osaa noudattaa kotimaassa, pärjää samalla metodiikalla muuallakin EU-alueella.

Suosittelemamme askel oikeaan suuntaan

Vahva suosituksemme on, että vähintäänkin taulukkotiedostoista, verkkolevyille talletetuista listoista ja varsinkin mapeissa säilöttävistä rekisteritiedoista hankkiudutaan välittömästi eroon. Kun kaikki kontaktitieto on hallitusti samassa tietojärjestelmässä, on rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn paljon helpompi hengittää vapautuneesti.

Ilkka Harjula

 

 

 

Ilkka Harjula

10.12.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com

Tutkimus: Lahjoittaminen – pienillä parannuksilla suuria tuloksia

Tuore Nonprofit Tech for Good -raportti keskittyy tällä kertaa lahjoittamisen tapojen ohella järjestön lahjoittajalleen tarjoamaan asiakaskokemukseen. Millaiset valmiudet järjestöillä on ottaa vastaan lahjoituksia tai oikeastaan kääntäen: onko potentiaalisen lahjoittajan polulla kiviä ja kantoja? Kilpistyykö hyvä aikomus ennen kuin on päästy painamaan kultaista nappia, viimeistä enteriä lahjoituksen toteuttamiseksi? Kyllä, niitä kantoja on, mutta onneksi aika moni niistä on siirrettävissä ilman puskutraktoria. Niistä seuraavassa muutama poiminta. 

1.      Vain aniharva järjestö pyrkii konvertoimaan lahjoittajiaan uutiskirjeidensä tilaajiksi ja some-kanaviensa seuraajiksi. Tehtyään lahjoituksen ja saatuaan siitä personoidun kiitoksen, lahjoittaja on vastaanottavassa moodissa. Miksi jättää ”call to action” tässä kohdin tekemättä. Tapauksesta riippuen uudelle lahjoittajalle voi ehdottaa kuukausilahjoittamista, mutta lahjoituskohteeseen liittyvän uutiskirjeentilaus ja some-kanavan seuranta sopii kaikille. Ne antavat sekä mahdollisuuden tavoittamiseen usein mutta myös viestinnän levittämisen edelleen.

2.      Kuukausilahjoittaminen on etenkin Yhdysvalloissa yleistymässä ja useimmat tarjoavat mahdollisuuden, muutamat rohkelikot jopa oletusarvoisena lahjoitusmuotona. Kotimaisten tutkimusten perusteella meillä kipuillaan nimenomaan kk-lahjoituksen kanssa ja työvälineiden puuttuessa fokusoidaan kertalahjoituksiin. Kk-lahjoitus kuitenkin olisi karttuisampi ja budjetoitavampi, järjestön kannalta tavoittelemisen arvoinen.

3.      Mobiililahjoittaminen samoin kuin vaihtoehtoisten maksutapojen käyttäminen yleistyy. Eksoottisempien maksutapojen suhteen kuten Apple Pay tai Visa Checkout olemme Suomessa toistaiseksi turvassa mutta mobiililahjoittamisen nopeaan yleistymiseen on syytä varautua. Mobiililahjoitus on hankala tapaus siitä syystä, että lahjoittajan tietojen saaminen tietokantaan asiakassuhteen kehittämistä varten on vaikeampaa. Raha voitelee järjestön rattaita tulipa se mitä kanavaa tahansa. Jotta tiedot saadaan talteen, voi tekstiviestillä lähettää kiitoksen lahjoituksesta sekä linkin, jota kautta tietojaan voi täydentää suoraan tietojärjestelmän kantaan.

Oletko huomannut, että itse kirjoittamasi tekstin virheitä on vaikeaa huomata? Voihan olla, ettei isolla vaivalla rakennetun lahjoitussivuston mahdollisia hankalasti toimivia osia yksinkertaisesti havaitse. Kannattaa pyytää ”tuoreita silmiä” apuun kokeilemaan ja antamaan palautetta. Tämän ohella hyvä, paljon systemaattisempi tapa on hiljattain VaLa:n tilaisuudessa (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) tutustumani Donor Journey Mapping, nonprofit järjestöille vapaaseen käyttöön kehitetty asiakaskokemuksen hahmottamisen malli. Siinä käydään erittäin käytännönläheisesti ja kronologisesti läpi kaikki se mitä lahjoittaja näkee, tekee ja kokee alkaen lahjoitusaikomuksesta ja päätyen lahjoittajan järjestöltä saamaan palautteeseen. Kirjoitan aiheesta seuraavassa blogissa tarkemmin. Brian Walsh metodistaan Slidesharessa

Latauslinkki blogin aiheena toimineeseen raporttiin 2017 Global NGO Online Technology Report

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

1.8.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com

Neljä vinkkiä, joilla toiminnanohjausjärjestelmä hyödyttää järjestön varainhankintaa

Fokus yhdessä aiheessa vai laveassa tarjoomassa – kumpi järjestö kerää enemmän rahaa?

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä kasvaa – mutta millä resursseilla?

Helsingin Sanomien pääkirjoitus sunnuntaina 12.3. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005124030.html ) oli laittaa aamukahvin väärään kurkkuun. Ansiokas havainto spottasi esiin sen, mistä pääosin on vaiettu. Soteuudistuksen sekä julkisten rahoittajaorganisaatioiden meneillään olevien muutosten takia tiedetään, että kenties useimpien järjestöjen julkinen rahoitus tulee vähenemään. Mutta keneltä, milloin, millä perusteella – kukaan järjestövastaava ei tiedä, näinköhän tietävät asiasta päättävätkään.

Samaan aikaan tuntuu siltä, että järjestöjen rooli pääkirjoituksen otsikon mukaisesti hyvinvointiaukkojen paikkaamisessa kasvaa. Kolmatta sektoria vastuutetaan antamatta mahdollisuutta ottaa kantaa ja ilman ennustetta rahoitusnäkymästä. Luotetaanko tässä armeijasta tuttuun olemattomaan ”Arskaan”, joka tarpeen tullen oli väijyssä ja sai asiat sujumaan. Että jotenkin ne järjestöissä pystyvät omarahoitteisesti huolehtimaan resursseista ja tekemään sen mitä verovaroin ei pystytä tai haluta.

Vaikka järjestöissä onnistuttaisiinkin, osaavatko apua tarvitsevat juuri sen oikean järjestön luokse. Ja onko juuri sillä oikealla järjestöllä mailla halmeilla paikkaa, josta tavoittaa ihmisen. Mm. terveysalalla on useita osin päällekkäisiä järjestöjä, joista voi olla vaikea löytää juuri sen oikean profiilin auttava käsi. Toinen panostaa tutkimukseen, toinen välittömään auttamiseen, mutta vanhusko osaisi napata oikean osoitteen.

Vastuu resursseista ja varainhankinnasta ilmiselvästi siirtyy järjestöille. Kilpailu lahjoitusvaroista ja yrityskumppanuuksista kiristyy nopeasti. Järjestön brändin kirkastaminen niin rahoittajille kuin kaikille muillekin sidosryhmille on yhtäkkiä hyvin kriittinen asia. Taistelu paikasta auringossa on alkanut ja sen voittavat ne, jotka osaavat muokata toimintatapansa siten, että järjestössä on 360-näkymä niin jäseniin, vapaaehtoisiin kuin lahjoittajiin. Onneksi tietoteknisiä apuvälineitä on tarjolla. Niiden avulla asiakkuusajattelun ja varainhankinnan systematisointi on hienosti toteutettavissa.

Voittavat järjestöt  toimivat kontaktiensa kanssa systemaattisesti ja arvioivat toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Osa järjestöistä on tähän valmiita, joillakin saattaa olla pidempikin takamatka juostavana. Mustien maalaileminen on kurjaa mutta pelkäänpä, että järjestörekisterissä tulee tapahtumaan paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Osa järjestöistä varmasti pärjää mutta yhtä varmasti monille autettaville, niille, joita varten järjestö on olemassa, jää tyhjä kortti kouraan.

Ilkk Harjula

 

 

Ilkka Harjula, 13.3.2017

 

 

Cover photo: Pixabay