Tag Archive for: lahjoittaminen

Tekstiviesti on kätevä muttei halpa tapa lahjoittaa

/in /by

Yle:n uutisen mukaan tekstiviestillä lahjoittaminen on kallein tapa tehdä lahjoitus. 25 % lahjoitetusta summasta voi mennä palveluoperaattorlle. Mutta miten on muiden lahjoitusmuotojen kustannusten kanssa, siitä seuraavassa.

Kalliita keräystapoja, joko suoraan tai välillisesti

Tekstiviestikeräyksen voi perustaa vaivattomasti ja ilman investointeja suomalaisen palvelun avulla, mikä saa veloituksen prosenttiosuuden tuntumaan kohtuullisemmalta. Tekstiviesti on kaikkien käytössä kun mobiilimaksaminen vasta tekee tuloaan. Mutta silti, 20 €:n lahjoituksesta 5 € palveluntarjoajalle!

Näennäisesti käteinen on edullisin mutta pankki ottaa käteisen käsittelystä palkkion, mikä esimerkiksi pienissä seurakunnissa kuuluu johtaneen siihen, että kolehtien keräämisen vaikutus voi olla negatiivinen. Verkkopankki on edullinen samoin kuin kännykkämaksamisen muodot mutta niiden suurin haittapuoli on se, että lahjoituksen vastaanottaja ei saa lahjoittajan tietoja. Vastaavasti tekstiviestin ehkäpä paras ominaisuus on se, että se tarjoaakin lahjoittajan yhteystiedot järjestön käyttöön.

Kontaktitiedot yksittäistä lahjoitusta tärkeämpiä

Uutisessa SPR:n Anna Laurinsilta mainitsee, että avustusjärjestöt haluavat luoda pysyviä suhteita lahjoittajiin. Parhaimmillaan satunnaisesta lahjoittajasta tulee kuukausilahjoittaja, mainitsee Laurinsilta. Tämä on asia, josta olemme täsmälleen samaa mieltä.

Yhteystiedot mahdollistavat kontaktin kehittämisen haluttua konversiota kohti. Tavoite voi olla kuukausilahjoittajuus mutta yhtä hyvin vapaaehtoistyöhön rekrytointi tai vaikkapa henkilökohtaisen verkoston käyttäminen järjestön asian promoamiseen. Kontaktin kehittäminen on viestintää, dialogia, joka tarkentaa tietoa lahjoittajasta kiinnostuksen kohteineen ja mikäli järjestö tietää kuka lahjoittaja on, miten hän haluaa osallistua ja mistä hän ylipääätään on kiinnostunut, voi järjestö toimittaa hänelle juuri hänelle merkityksellistä sisältöä. Tuskin kukaan räätälöi sisältöä per vastaanottaja mutta ainakin ryhmäkohtaisessa viestinnässä on järkeä: yleisen uutiskirjeen sijaan infoa ihmisille, jotka ovat pk-seudulta ja ovat ilmaisseet valmiutensa satunnaiseen vapaaehtoistyöhön järjestön hyväksi. Ylimalkainen esimerkki mutta ajatus välittynee.

Kun kontaktoidaan aiemmin tuntemattomia ns. kylmiä kontakteja niin ”täällä kaikki mi kallista on”. Liikahduksen tuottaminen entuudestaan vieraassa ihmisessä ei ole helppoa eikä myöskään kärsimättömän hommaa. Järjestön kannattaisi panna kaikki sen eteen, että järjestöstä vähänkin kiinnotuneet ihmiset saadaan antamaan yhteystietonsa. Verkkosivulla, tapahtumissa, turuilla ja toreilla – ja toivottavasti niin, että tiedot menevät suoraan tietokantaan eikä suinkaan kenenkään sähköpostikasaan. Kun tiedot ovat omassa kannassa, on ihmisille mahdollista viestiä edullisilla ja tehokkailla tavoilla kuten sähköpostilla tai tekstiviestein. Erityisesti sähköposti on edelleen toimiva väline, näin sanovat tutkimukset niin Suomessa kuin muuallakin. Kaiken lisäksi viestien vastaanottajalla on jo jokin suhde järjestöön, suhteen syventäminen voi alkaa.

Kuusi askelta lahjoittajan huomioimiseen

Olemme tästä puhuneet paljon mutta otetaan kerran vielä

  1. Muodosta kontakti
    Käytä useita kanavia tuodaksesi kävijöitä omalle sivustollesi. Houkuttele sisällöllä. Kannusta kävijää antamaan tietonsa ja tee se helpoksi.
  2. Kuuntele
    Anna ihmisen kertoa mitä juuri hän osaa ja mitä hän toivoo järjestöltä
  3. Viesti kohdennetusti
    Kerro juuri hänen kiinnostuksensa kohteista – toivottuja kanavia pitkin
  4. Pyydä
    Pyydä konkreettisesti osaamista, aikaa tai lahjoitusta
  5. Kiitä
    Huomioi lahjoitus välittömästi, lahjoitetun summan mukaisesti. Anna koneen vapauttaa aikasi henkilökohtaiseen kohtaamiseen.
  6. Hoida
    Pidä lahjoittajasi tyytyväisinä ja konvertoi arvokkaista vielä arvokkaampia.

Tietopiiri Oy auttaa järjestöjä varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, niin kerron lisää

Ilkka Harjula, 0400 545 767 tai ilkka.harjula(at)tietopiiri.fi

Otsikkokuva: www.pixabay.com

 

 

 

 

 

Valitse konversiotavoite maltilla – osto-osoitteisto toimii harvoin

/3 Comments/in /by

Moni järjestö on joutunut huomaamaan, että huolellakaan valmisteltu varainhankintakampanja ei tuota tulosta. Pääsyynä voi olla liian vaativa konversiotavoite tai www-sivuston rakenne. Konversiolla tarkoitetaan viestin vastaanottajan tekemää, kampanjan tavoitteena olevaa toimenpidettä.

Vastuullinen lahjoittaminen ry (VaLa) järjestää tätäkin aihetta käsittelevän ”Takaisin tulevaisuuteen” -tilaisuuden Helsingissä 26.4. TietoPiiri tukee seminaaria.

Lahjoitus on ostopäätös

Lahjoituksen tekeminen on verrattavissa ostopäätöksen muodostamiseen. Ensin kuluttajan on tiedettävä järjestön olemassaolo. Sen lisäksi hänen tulee tuntea järjestön tarkoitus ja toimintatavat, mielikuvan  järjestöstä on oltava myönteinen. Vasta sen jälkeen on vuorossa harkinta mahdollisesta lahjoituksesta. Sitten verrataan vaihtoehtoja ja valitaan parhaalta tuntuva. Mutta ei prosessi siihen pääty: tämän jälkeen lahjoittajan tyytyväisyys tulisi varmistaa. Tyytyväisestä ihmisestä voi tulla vakituinen lahjoittaja ja järjestön suosittelija. Tyytymättömän lahjoittajan tarina päättyy tähän ja huonoimmassa tapauksessa hän saattaa jakaa negatiivisia näkemyksiä järjestöstä.

Konversiotavoite suoraan lahjoittajaksi toimii vain erittäin tunnetuille järjestöille

Kannattaa muistaa, että suurella ja erittäin tunnetulla järjestöllä on aivan eri lähtökohta kampanjoinnille kuin hieman vähemmän tunnetulla. Noita erittäin tunnettuja on suomessa kutakuinkin sen verran kuin kädessä on sormia. Heillä on paikka selkärangassamme, tiedämme ja tunnemme heidät ja suhtaudumme positiivisesti. Tästä syystä heillä on mahdollisuus toteuttaa kampanja ennestään tuntemattomalle kohderyhmälle, ehdottaa lahjoitusta ja saada suoraan tuloksia. Kaikkien muiden on haettava tunnettuutta ja hyvää mielikuvaa, ennen kuin lahjoituksen tekemistä on järkevää ehdottaa. Tämän vuoksi osto-osoitteisiin pohjaava kampanjointi on usein täysin hukkaan heitettyä rahaa. Konversiotavoite tai pikemmin konversiohyppy on liian suuri, ihminen etenee lahjoittajaksi askel kerrallaan.

Jäsenyys vain sitoutuneimpien valinta

Perinteisesti jäsenyys on ollut järjestöön kuulumisen ensimmäinen ja ainoa muoto. Ihmisten sitoutuneisuus jäsenyyteen on laskussa ja jäsenyys näyttäisi olevan vain kaikkein sitoutuneimpien ja hallinnollista vastuusta hakevien ihmisten valinta. Aktivoitumista seuraa vapaaehtoisuus, lahjoittaminen on kolmas askel ja vasta sitten tehdään päätöksiä jäsenyydestä. On siis muistettava puhuteltava aivan muita kuin jäseniä tai potentiaalisia jäseniä.

Kontaktit talteen – aina kun mahdollista

Osto-osoitekampanja voi toimia hyvinkin, mikäli konversiotavoite liittyy tietoisuuden kasvattamiseen ja kiinnostuneiden kontaktien keräämiseen. Oma kontaktipankki on aivan keskeinen (lahjoittaja)suhteen rakentamisen ja varainhankinnan onnistumisen kannalta – siihen todella kannattaa kiinnittää huomiota. Some-seuraajat, tapahtumakävijät, uutiskirjeen tilaajat, tietosisällön lataajat – potentiaalisia lahjoittajia kaikki, mutta viestinnän heille tulee edetä ryhmää puhutellen, vaihe vaiheelta. Varainhankinnan pitkäjänteisyydestä on julkaistu blogi jo aiemmin.

Sivustorakenteen oltava kunnossa

Jos kaikki muu on kunnossa mutta sivuston sisältö, rakenne ja käytettävyys ei ole synkronissa tavoitteiden kanssa, työ menee hukkaan. Suositamme lomakkeiden, laskeutumissivujen (ländäri, landing page) ja valikoiden läpikäyntiä käytettävyysammattilaisten kanssa. Ihan erityisen tarkasti kannattaa tarkistaa miten vaivattomasti lahjoittaja voi edetä ideasta toteutukseen lahjoituksen tekemisessä. Muistetaan vielä sisältöviestejä laadittaessa sekin, että osaa puhuttelee faktoihin, toisiin tunteisiin vetoava viestikärki. Niillä muodostetaan mielikuvaa järjestön työstä. Näiden ohella on erikseen vetoamisviesti – vasta se on varsinainen ”call to action”.

Onnistunut lopputulos syntyy kokonaisuudesta, jossa viestinnän kohderyhmä, viestin tavoite ja sisältö ovat kunnossa ja kontakteja houkutellaan omalle sivustolle, jossa sisältö ja rakenne vastaavat odotuksia ja liikkuminen on sujuvaa. Ei ihme, ettei aika aina riitä aivan ammattimaisimpaan suoritukseen, mutta onneksi kaikkea ei järjestössäkään tarvitse  tehdä itse.

Kannustamme konversiotavoitetta miettiessä suorittamaan kartoituksen, joka kuvaa lahjoittajan suhteen kehityspolun ja sen käytännön toteutuksen. Meillä on tästä työstä paljon kokemusta ja olemme kartoituksessa mielellämme mukana.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin kirjoituksista – tässä muutamia

TietoPiiri Oy on yksi VaLan ”Takaisin tulevaisuuteen”– seminaarin sponsoreista.

Ilkka Harjula

 

Ilkka Harjula

17.4.2018

Otsikkokuva: www.pixabay.com

Tutkimus: Lahjoittaminen – pienillä parannuksilla suuria tuloksia

/0 Comments/in /by

Tuore Nonprofit Tech for Good -raportti keskittyy tällä kertaa lahjoittamisen tapojen ohella järjestön lahjoittajalleen tarjoamaan asiakaskokemukseen. Millaiset valmiudet järjestöillä on ottaa vastaan lahjoituksia tai oikeastaan kääntäen: onko potentiaalisen lahjoittajan polulla kiviä ja kantoja? Kilpistyykö hyvä aikomus ennen kuin on päästy painamaan kultaista nappia, viimeistä enteriä lahjoituksen toteuttamiseksi? Kyllä, niitä kantoja on, mutta onneksi aika moni niistä on siirrettävissä ilman puskutraktoria. Niistä seuraavassa muutama poiminta. 

1.      Vain aniharva järjestö pyrkii konvertoimaan lahjoittajiaan uutiskirjeidensä tilaajiksi ja some-kanaviensa seuraajiksi. Tehtyään lahjoituksen ja saatuaan siitä personoidun kiitoksen, lahjoittaja on vastaanottavassa moodissa. Miksi jättää ”call to action” tässä kohdin tekemättä. Tapauksesta riippuen uudelle lahjoittajalle voi ehdottaa kuukausilahjoittamista, mutta lahjoituskohteeseen liittyvän uutiskirjeentilaus ja some-kanavan seuranta sopii kaikille. Ne antavat sekä mahdollisuuden tavoittamiseen usein mutta myös viestinnän levittämisen edelleen.

2.      Kuukausilahjoittaminen on etenkin Yhdysvalloissa yleistymässä ja useimmat tarjoavat mahdollisuuden, muutamat rohkelikot jopa oletusarvoisena lahjoitusmuotona. Kotimaisten tutkimusten perusteella meillä kipuillaan nimenomaan kk-lahjoituksen kanssa ja työvälineiden puuttuessa fokusoidaan kertalahjoituksiin. Kk-lahjoitus kuitenkin olisi karttuisampi ja budjetoitavampi, järjestön kannalta tavoittelemisen arvoinen.

3.      Mobiililahjoittaminen samoin kuin vaihtoehtoisten maksutapojen käyttäminen yleistyy. Eksoottisempien maksutapojen suhteen kuten Apple Pay tai Visa Checkout olemme Suomessa toistaiseksi turvassa mutta mobiililahjoittamisen nopeaan yleistymiseen on syytä varautua. Mobiililahjoitus on hankala tapaus siitä syystä, että lahjoittajan tietojen saaminen tietokantaan asiakassuhteen kehittämistä varten on vaikeampaa. Raha voitelee järjestön rattaita tulipa se mitä kanavaa tahansa. Jotta tiedot saadaan talteen, voi tekstiviestillä lähettää kiitoksen lahjoituksesta sekä linkin, jota kautta tietojaan voi täydentää suoraan tietojärjestelmän kantaan.

Oletko huomannut, että itse kirjoittamasi tekstin virheitä on vaikeaa huomata? Voihan olla, ettei isolla vaivalla rakennetun lahjoitussivuston mahdollisia hankalasti toimivia osia yksinkertaisesti havaitse. Kannattaa pyytää ”tuoreita silmiä” apuun kokeilemaan ja antamaan palautetta. Tämän ohella hyvä, paljon systemaattisempi tapa on hiljattain VaLa:n tilaisuudessa (Vastuullinen Lahjoittaminen ry) tutustumani Donor Journey Mapping, nonprofit järjestöille vapaaseen käyttöön kehitetty asiakaskokemuksen hahmottamisen malli. Siinä käydään erittäin käytännönläheisesti ja kronologisesti läpi kaikki se mitä lahjoittaja näkee, tekee ja kokee alkaen lahjoitusaikomuksesta ja päätyen lahjoittajan järjestöltä saamaan palautteeseen. Kirjoitan aiheesta seuraavassa blogissa tarkemmin. Brian Walsh metodistaan Slidesharessa

Latauslinkki blogin aiheena toimineeseen raporttiin 2017 Global NGO Online Technology Report

Ilkka Harjula

Ilkka Harjula

1.8.2017

Artikkeli kuva: www.pixabay.com