Blog teksti

Yle uutisoi: määrärahaleikkaukset päätetty

/in /by

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä rahapelituotoista, jotka valtio saa Veikkaukselta. Taide- ja kullttuuritoimijoiden rahapelirahoitus vähenee 15 prosenttia, uutisoi Yle tänään 12.10.2021.

Jos jo keräätte lahjoituksia – hyvä!

Omaehtoinen varainhankinta voi olla paljon muutakin kuin lahjoitusten keräämistä mutta käsityksemme mukaan nimenomaan lahjoitusten suosio metodina on kasvanut eniten. Korona on pakottanut, rahankeräyslaki mahdollistanut. Kyse on pitkäjänteisestä työstä ja jos olette metodiikassanne jo kannukset ansainneet, tuo oheinen uutinen on luettavissa levollisemmin mielin.

Ellei rahapeli vilku ja kilkata, tiedetään kyllä, että määrärahaleikkaukset ovat edessä. Nyt ensimmäisen kerran on konkreettista tietoa asiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalta nipsaistaan yhteensä 43 milj. € vuoden 2022 aikana.

Varainhankinnan ihmisten kannattaa nyt pitää huolta siitä, että työ lahjoitusten keräämiseksi ei ole oman toimen ohella tapahtuvaa toimintaa vaan siihen oikeasti on olemassa resurssit. Tiedonhallintaankin on panostettava ja saattaa se investointitarvettakin merkitä. Siihen viittaus seuraavan uutisen kohdalla.

Kokonaan Ylen julkaiseman uutisen voi lukea tästä

Ellette vielä ole lahjoitusten kerääjä – nyt vauhtia rattaaseen!

Kerääjiä on tullut paljon lisää, aika yllättäviltäkin tahoilta. Taideyliopiston etusivulla ensimmäinen asia, jonka näkee, on lahjoituspyyntö. Yleensä rahaa kerätään johonkin spesifiin kohteeseen mutta näinkin avoimelle teemalle kuin taiteelle kerätään varoja. Myös Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla lahjoittaminen on näkyvästi esillä, joskaan toteutustapa keräämisen kannalta ei ole optimaalinen, kummallakaan.

Jos vielä lähtökuopissa, Tietopiiri voi auttaa

Ellei rahankeräyslupaa vielä ole, me osaamme kertoa kannattaako teidän hakea varsinaista keräyslupaa vai riittääkö pienkeräysilmoitus. Luvista ei tule ongelmaa. Sitten tarvitaan lahjoituslomakkeet järjestön verkkosivulle. Ne saamme tuotettua nopeammin  kuin erästä kotieläintä kuvaava sana lausutaan. Samalla syntyy lomake sekä kerta- että kuukausilahjoittamiseen. Kun lomake on sivulla, kytketään Paytrailin maksaminen ja siinähän se sitten onkin. Lahjoittajien tiedot kertyvät hallitusti tietokantaan, kertymä on tiedossa reaaliaikaisesti ja lahjoittajiin voi pitää yhteyttä ryhmäkohtaisesti. Esimerkiksi kiittäminen koneavusteisesti on paljon helpompaa.

Kun tarvitsette apua, meiltä sitä saa.

Oppitunti tiedonhallinnan merkityksestä – kadotetut salasanat

Yle julkaisi tänään toisenkin järjestöihin liittyvän uutisen. Erään yhdistyksen toiminnanjohtaja menehtyi ja hänen mukana katosi valtava määrä relevanttia tietoa, mm kaikki salasanat. Uutisen mukaan toiminnanjohtaja oli hoitanut yksin lähes kaikki toimiston käytännön asiat: rahaliikenteen, kokoukset, vuosikertomukset, hankerahoitukset, kalanistutuksien valvonnan, yhteydenpidot kalastusalueisiin ja kalastusseuroihin. Salasasat ja 1600 tiedostoa katosi peruuttamattomasti. Valtaisasti työtä mutta myös laskuttamatta jääviä asioita. Tarvitseeko mainita, että tietoja ei oltu talletettu pilvipalveluun.

Tehokas työskentely vaatii (totta kai jo GDPR:kin) tiedonhallinnan suunnitelmaa ja systemaattista toteuttamista. Mitä tietoa missäkin on, miten ja kuka sitä hallitsee. Tässä on karmea esimerkki mitä vanhan liiton tavalla toimiminen voi aiheuttaa. Uutinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen tapauksesta on löydettävissä täältä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Kulttuurialan järjestö ja lahjoitukset varainhankinnan keinona

/in /by

Kulttuurialan järjestö ja lahjoitukset on aivan yhtä relevantti asia kuin lahjoitukset sote-alan järjestöille tai ympäristönsuojelun aiheisiin. Erot ovat viestinnässä, eivät metodiikassa.  Tässä blogissa tuon poikkeuksellisesti esille omakohtaista kokemusta varainhankintatyöstä kulttuurijärjestölle. Blogin lyhennetty versio julkaistaan vieraskynäartikkelina Kukunori ry:n verkkosivulla 4.10.2021.

Lahjoitukset ja polku niiden saamiseksi

Kertauksena, yksityislahjoitukset voidaan ryhmitellä seuraavasti:

  • Kertalahjoitus
  • Kuukausi- ja muu toistuvaislahjoitus
  • Suurlahjoitus
  • Testamentti
  • Vertaisvarainhankinta (syntymäpäiväkeräykset ym)

Lahjoittamisen polun kuusi askelta

Lahjoittajan polun voi määrittää kuudella askelmalla, jotka ovat tuttuja yrityksissä asiakkuudenhallinnan yhteydessä. Sana asiakas aiheuttaa monelle näppylöitä järjestökontekstissa mutta  ärsytyskynnyksen ylittäminen palkitsee. Kyse on siitä, että järjestössä jäsenten ohella tunnetaan keitä on mukana, ketkä voisivat olla mukana ja miten ihmisiä voi ryhmitellä, jotta vaikuttava, ryhmäkohtainen viestintä on mahdollista.

Askelmat tiivistettynä ovat:

  1. Muodosta kontakti
  2. Kuuntele
  3. Viesti kohdennetusti
  4. Pyydä
  5. Kiitä
  6. Hoida

Aiheesta voit seurata webinarin, joka tehtiin 2020 Tekojentiistaita varten:
Webinar, satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja

Kaikkein tärkeimpiä asioita lahjoitusten saamisen kannalta

  1. Verkkosivusto ja maksamisen sujuvuus – aivan ensiarvoisia

Verkkosivuston tulee selkeästi palvella järjestön tavoitteita. Tarinallistaminen, kuvittaminen ja sivuston saavutettavuus – sivuston käytettävyys – ovat tärkeitä asioita. Kun käyttäjä on saatu painamaan lahjoita-painiketta, tulee hänelle tarjota maksamismahdollisuus samassa verkkoistunnossa. Jos potentiaaliselle lahjoittajalle tarjotaan vain pankkitili ja viitenumero, jää moni lahjoitustapahtuma pelkäksi aikomukseksi.

  1. Etsi sitoutuneimmat ihmiset

Paradoksaalisesti ne ihmiset, jotka ovat kaikkein sitoutuneimpia järjestöön, ovat myös ensimmäisiä lahjoittajia. Kannattaa nähdä vaivaa löytääkseen vahvimmin sitoutuneet ihmiset, joko yksittäin tai sitten asettamalla kriteerit, joiden mukaan ihminen kuuluu tähän ”kuumaan” ryhmään. Nämä ihmiset ovat valmiita edistämään järjestön konversiotavoitteita, mitä ne sitten ovatkin. He voivat tehdä vertaisvarainhankintaa (synttärikeräyksiä järjestön hyväksi), promota jäsenyyttä tai tapahtumaa. Juuri heidän kauttaan järjestön viestintä leviää tehokkaimmin.

  1. Lahjoittajat, jäsenet, symppaajat – kaikki talteen samaan paikkaan

Saatu raha lämmittää, vaikka lahjoittaja jäisi tuntemattomaksi. Järjestön kannattaa silti pyrkiä tallentamaan niin monen lahjoittajan tiedot kuin suinkin mahdollista – GDPR huomioiden. Anonyymien lahjoittajien kiittäminen on mahdotonta. Heille ei voida kertoa mitä juuri valittuun kohteeseen lahjoitetuilla rahoilla on saatu aikaan. Eikä liioin ole mahdollista ehdottaa kuukausilahjoitusta niille, jotka ovat lahjoittaneet jo useammin. Vapaaehtoiset, järjestön tykkääjät, vaikutettavat – on valtava etu jos kaikki on samassa paikassa. Ihmisellä voi olla monta roolia: jäsen voi olla lahjoittaja, lahjoittaja voi olla lautakunnan jäsen ja vaikutettava. Tiedonhallinnan kannalta, myös mekaanisen työn säästämiseksi, kattava rekisteri on järjestön voimavara.

Henkilökohtainen kokemus – Cantores Minores poikakuoro

Kiitos työni, pääsen näkemään aihetta erilaisten järjestöjen ja eri kypsyysvaiheiden kannalta. Omakohtaisinta on kuitenkin digivarainhankinnan kehittäminen Cantores Minoreksessa, jossa olen mukana tiiviisti monissa rooleissa, kahden laulajapojan isä kun olen. Kaksi vuotta sitten kaikki raha kerättiin vielä käsiparein: kahvilan pitämistä, arpajaisia – hyvin perinteisesti. Iso työ eikä kummoinen tulos. Digivarainhankinnassa brändi ja näkyvyys on valtava etu ja se on puolellamme. Teemme kuitenkin rahan keräämisen ja vetoamiset aika matalalla profiililla, aggressiivinen kerääminen ei sovi kuvaan.

Todistetuksi on tullut parikin asiaa. Ensinnä, kyse on pitkäjänteisestä viestintätyöstä, tuloksia ei synny heti. Toinen asia on resurssien tunnustamisen tarve: yksittäisistä kertalahjoituksista voi ja kannattaa ryhtyä kehittämään lahjoittajapolkuja kohti kuukausilahjoituksia jos siihen on käytettävissä työaikaa. Kuorossa näin ei ole ja joudumme tyytymään siihen, että yksittäinen kertalahjoitus luultavasti jää kertalahjoitukseksi. Toisin sanoen, keinovalikoima ja työvälineet sekä tavoitteiden mutta myös resurssien mukaisesti.

Varainhankinta ja viestintä ei ole vain pienen ryhmän tehtävä; jokainen mukana oleva ihminen voi osallistua. Ensi vuosi on Cantores Minoreksen juhlavuosi, 70 vuotta tulee täyteen. Teemme seinäkalenterin, jonka ilmoitusmyyntiin ja miksei myös itse kalenterin myyntiin jokainen kuorolaisen vanhempi voi osallistua. Saamme kalenterin painokustannukset katettua ilmoituksin ja tuotto kalenterista saadaan kuorolle – jonka suonta korona on iskenyt pahoin. Kehtaan kehua, että kalenteri on sekä kaunis että komea, tästä voi vilkaista kalenterin kantta sekä mediakorttia: Cantores Minores -kalenteri
Tarkkasilmäinen huomaa, että Tuomiokirkon alttaritaulu on vinossa. Olen kameraharrastajana kuvasta vastuussa ja painotuotteessa linjat on kuten pitääkin. Ja huomaattekos, tässähän minä nyt promoan kuoron kalenteria!

Tästä tulemme jakamisen muotoon, vertaisvarainhankintaan. Englanniksi peer2peer varainhankinta, jonka tutuin muoto on Facebookin synttärikeräykset. Kun promotaan kalenteria tai varainhankintakamppista, kannattaa kaikki lähipiirin ihmiset ottaa mukaan jakamaan viestiä. Kuorolla Face-tykkääjiä on kaiketi noin 7000. Iso määrä mutta lasketaanpa toinen ryhmä. A-kuorossa on noin 150 poikaa. Jos keskimäärin kullakin laulajalla on 1,25 Facessa olevaa vanhempaa ja kaikki jakavat kuoron Facebook-vetoomuksen. Olettaen, että kavereita somepalvelussa on keskimäärin sata. 150 x 1,25 x 100 = 18 750 ihmistä. On eri asia kun kaveri vetoaa jonkin asian puolesta kuin että järjestö sen tekee. Kaverin ääni on vahvempi. Erityisen tärkeää on motivoida viestin kaiuttamiseen ne ihmiset, joilla on laaja verkosto ja jotka tiedetään vaikuttajiksi. Minä voin kailottaa Facessa vailla sen kummempaa vaikutusta mutta kuorovanhemmissa on ihmisiä, joita tässä yhteiskunnassa kuunnellaan. Kun he tarjoavat oman verkostonsa järjestön viestille, alkaa tapahtua. Siispä, miettikää ketkä ovat vaikuttavimmat ihmiset.

Vertaisvarainhankinnasta voi lukea lisää seuraavista blogeista:
Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla
Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

Muualla nähtyä: sunnittele työnkulut ja vastuuta työjako

Ei ole olemassa tekniikkaa, joka tekisi varainhankintatyön järjestön puolesta. Tekniikka mahdollistaa monia asioita ja vähentää rutiinityötä mutta ylivoimaisesti ratkaisevin tekijä on prosessissa, jolla järjestö varainhankintaa tekee. Onko keinovalikoima harkittu, viestinnän ja varainhankinnan vuosikellot synkattu, tavoitteet ja mittaustapa päätetty. Onko mietitty miten tietoa tallennetaan ja hallitaan, ketkä ovat vastaanottavaisimmat kohderyhmät, ketkä sitoutuneimmat, ketkä vaikuttavimmat henkilöt. Hankkeilla ja prosesseilla tulee olla omistaja – se, joka vastaa, että sovitut asiat tulevat tehdyksi. Ja vielä yksi tärkeä lisäys: vastuuhenkilöillä on oltava aikaa työn suorittamiseen. Varainhankinta metodilla OTO, oman työn ohella – ei onnistu.

Älä osta osoitteita – kerää kontaktit itse

Olen monelle järjestöihmiselle kertonut mielipiteeni ostettavista osoitteista. Tarkoitan rekisteriylläpitäjien kontakteja, joita voi poimia halutuilla kriteereillä. Useimmissa tapauksissa kampanjointi ns. kylmiin kontakteihin tuottaa vain kustannuksia. Sanotaan, että ihminen tarvitsee seitsemän ”kosketusta” ennen kuin tavoiteltu toimenpide on mahdollinen. Ostetuissa osoitteissa työ lähtee nollasta, ihmisellä ei useimmiten ole mitään suhdetta järjestöön. Tästä syystä varsinkin rahan pyytäminen ensimmäisellä kontaktoinnilla on rahan haaskausta. Jos ihminen on esimerkiksi tapahtumakävijä, uutiskirjeen tilaaja, sometykkääjä,  on huimasti todennäköisempää, että tämän sydän on tavalla tai toisella kallellaan järjestön puoleen. Vähintäänkin hän tietää ja tuntee järjestön. Vetoomuksen esittäminen tällaiselle ihmiselle johtaa paljon todennäköisemmin onnistumiseen. Ero kylmän ja lämpimän kontaktin välillä konversiossa onnistumisessa on huikea. Sen vuoksi, kontaktietoja kannattaa kerätä aina ja kaikkialla kun vaan mahdollista. GDPR asettaa raamit muttei missään nimessä estä tätä työtä.

Voit lukea lisää aiheesta Tietopiirin blogissa: https://www.tietopiiri.fi/valitse-konversiotavoite-maltilla/

Älä pyydä ensimmäisenä rahaa

Ihmisten sitoutuminen järjestöön tapahtuu vaiheittain. Tuntemattomuudesta tiedostamisen kautta tuntemiseen, viimein suosittamiseen saakka. Suurimmilla järjestöillä on jo paikka meistä kunkin selkänikamien välissä: tunnemme ja luotamme laadukkaaseen työhön. Näillä muutamilla järjestöillä on mahdollisuus oikaista ja toteuttaa kampanja, jonka ensimmäinen vetoomusviesti on rahan pyytäminen. Kaikkien muiden pitää tasoittaa tietä ennen kuin rahavetoomusta kannattaa esittää. On parempi houkutella ihmistä sitoutumaan pienin askelin. Tarjoa white paper, jonka saa ladattua yhteystietoja vastaan. Houkuttele uutiskirjeellä, koeta saada ihminen ”kuulolle”. Viesti sen jälkeen ryhmäkohtaisesti ja vasta sitten esitä vetoomus rahan antamiseksi. Ihminen voi antaa muutakin kuin rahaa: omaa aikaansa, asiantuntemusta tai omaa verkostoaan järjestön viestin jakamiseksi. Tämän jälkeen rahalahjoitukseen on enää pieni kynnys.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Ilkka Harjula, joulukonsertti Helsingin tuomiokirkossa 2019

 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hyvää kesää – hyvää luettavaa

/in /by

On aika toivottaa hyvää kesää ja lomaa – mutta tarjota samalla hyvää luettavaa. Vuosi sitten uskoimme, että korona on selätetty. Ei ollut. Pari viikkoa sitten jälleen olimme toiveikkaita ja taas kerran tilanne muuttui tai se saattaa muuttua, jopa neljänneksi aalloksi kiitos jalkapalloturismin. Mutta siirretään ajatukset siitä sivuun, nautitaan suven lämmöstä ja läheisistä. Sitten kun sade ropisee, tässä 11/2020 alkaen julkaistuja blogeja lukuvinkkeinä, oikein relevantteja edelleen.

Tutkimustietoa lahjoittamisesta

Mobiilimaksu tuli jytinällä. Lahjoittamisen keskisumma näyttäisi olevan pienenemässä mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Somen merkitys konversion tuottamisessa on huima. Lue lisää blogista Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä?

Luottamuksesta varainhankinnan perustana

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on alan auktoriteetti ja iloksemme huomaamme, että Tietopiirin arvot ovat hienosti linjassa VaLa:n arvojen kanssa. Blogissa pohdimme luottamuksen merkitystä sekä sitä, millaisin keinoin Tietopiiri auttaa asiakkaitaan toteuttamaan VaLa:n suosituksia. Tästä löydät blogin nimeltä Luottamus – varainhankinnan perusta.

Verkkokaupasta lahjoitusten keräämisessä

Verkkokauppa ei toki ole kehnoin ratkaisu lahjoitusten keräämiseen mutta ei totisesti paraskaan. Verkkokaupan logiikka on perustavanlaatuisesti erilainen kuin mitä lahjoittaminen edellyttää, missä ne erot ovat, siitä tässä kirjoituksessa. Blogissa kannustetaan myös siihen, että järjestö koettaa kaikin tavoin lisätä kävijäliikennettä sivustolleen. Miksi näin, sen voit lukea blogista Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

Järjestöjen vaikea löytää vastuuhenkilöitä

On ollut pitkään tiedossa, että jäsenyys on väistyvä järjestön toimintaan osallistumisen ja sitoutumisen muoto. Mutta myös vastuuhenkilöiden löytäminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Blogista löydät kolme Yle:n julkaisemaa uutista järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta. Ja se liittyy varainhankintaan. Onnistunut varainhankinta on lopputulos, jonka komponentteja ovat vaikuttava viestintä, hyvä verkkosivusto sekä kelvolliset tietotyön välineet. Blogi Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla, olkaapa hyvät.

Katso-palvelu päättyi, Suomi.fi tuli tilalle

Vuoden 2020 lopussa Katso-palvelu lopetettiin ja Suomi.fi astui tilalle. Vaikuttaa järkevältä muutokselta mutta tieto ei saavuttanut kaikkia. Meihin otti yhteyttä ihminen, joka tarvitsi järjestölleen pikaisesti rahankeräysluvan mutta Katso-palvelu ymmärrettävästi ei sitä mahdollistanut. Onneksi Tietopiirissä oli tehty lomake rahankeräysluvan hakemiseksi, sekä pienkeräystä että varsinaista keräyslupaa varten. Jälleen totesimme, että vanha konsti toimi. Nykytilanteesta tarkemmin kirjoituksessa Katso-palvelun käyttö päättynyt, käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun.

Lataa lomake pienkeräysilmoituksen tekemiseksi

Äskeinen blogi toimi puffina tälle: täältä todellakin voit ladata lomakkeen, jolla pienkeräystunnuksen voi hakea. Testattu ja toimivaksi havaittu. Tässä linkki blogiin Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen.

Järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia – kertoo Järjestödigi-kartoitus 2020

Kartoitus kertoo melko uskomattomia lukuja. Hämmentävän harva kerää lahjoittajiensa tiedot talteen ja yhtä lailla, harvat kiittävät lahjoittajiaan. Kumpaankin lienee syynä sopivien työvälineiden puuttuminen. Tutkimuksen mukaan lahjoituspotentiaalia hyödynnetään vajaalla teholla. Mutta myös hyviä asioita on tapahtunut sitten edellisen vastaavan tutkimuksen: koronan pakottama digiloikka on tehnyt hyvää. Lue tarkemmin: Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia.

Kultakimpaleesta nimeltä kuukausilahjoittaja

Syystä tai toisesta Suomessa kuukausilahjoittajia on kaikista lahjoittajista merkittävästi vähemmän kuin Ruotsissa. Blogissa käsitellään kuukausilahjoituksia ja niiden potentiaalia käyttäen tietolähteenä edellisen vuoden Järjestödigi-kartoitusta. Miten edistää kuukausilahjoittajuutta ja mitä aivan erityisen hyvää meillä Suomessa on käytettävissä kuukausilahjoitusten saamiseksi, siitä luet blogista Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali.

Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja – miten ihmeessä?

Tällä kertaa viimeinen viittaus julkaistuun tekstiin ylettyy marraskuuhun 2020. Olimme tohinalla mukana VaLa ry:n järjestämässä #tekojentiistai #givingtuesday -tapahtumassa ja saimme toteuttaa webinaarin, jossa pyrimme tuohon otsikon kysymykseen vastaamaan. Perustana käytämme yritysten asiakkuudenhallinnan ideologiaa, jota olemme sopeuttaneet järjestöjen tarpeisiin.

– Talleta kontakti
– Kuuntele
– Viesti kohdennetusti
– Pyydä
– Kiitä
– Hoida

Toimintoketju on looginen ja sinänsä yksinkertainen mutta silti ketju monesti katkeaa. Tekniikkaa ja työvälineitä tarvitaan mutta eniten kyse on toimintatavoista. Blogin webinaareineen löydät: Webinaari: satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja.

Kerta kiellon päälle

Aloitin toivottamalla hyvää kesää. Ja lopetan ihan samalla tavalla. Viettäkää lämmintä, rentouttavaa, vauhdikasta mutta turvallista ja ennen kaikkea tervettä kesää! Tässä toivotuksessa ovat mukana kaikki Tietopiirin ihmiset.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä

/in /by

Asiakkaamme kertoi mielenkiintoisia asioita lahjoittajiensa käyttäytymisestä. Ryhdyimme hakemaan lahjoittamisen tutkimustietoa selvittääksemme ovatko heidän tekemänsä havainnot yleispäteviä. Moni niistä näyttää olevan. Mikä on nyt tärkeintä: mobiili jyrää, keskilahjoitus pienenee mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Some on tärkein vaikutin lahjoituksiin.

Kolme tietolähdettä

Asiakkaamme, jolle kuuluu suuri kiitos ajatuksesta tutkia asiaa, sai meidät penkomaan seuraavat lähteet:

Christian Fundraising Consultancy
How to get church leaders to give more to your charity’s mission

Double the Donation
Nonprofit Fundraising Statistics (updates for 2021)

Cathexis Partners
7+ ways to get more donations through your donation form

Asioita, joita  yhteisöt odottavat lahjoittaakseen enemmän

Ensimmäinen viitattu lähde koskee kyselytutkimusta seurakuntien johtajille. Tutkimuksessa kartoitettiin toiveita ja tarpeita, joilla tässä tapauksessa seurakunnat, mutta yleistäen yhdistykset ja yhteisöt aktivoituvat keräämään enemmän varoja hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaikka kysely on tehty Iso-Britianniassa, tulokset ovat mielestämme varsin hyvin yleisstettävissä myös Suomeen.

  • Kohdistettu viestintä, joka viestittää heidän olevan tärkeitä ja että heidän lahjoitustaan arvostetaan
    Olemme puhuneet uutiskirjeen tehojen menetyksestä. Selkeästi koneen lähettämä viesti tai sitten uutiskirjeen tyyliseksi massapostiksi tulkittava viestintä ei lahjoittajaa väräytä.
  • Tunnustus tavalla tai toisella pitkäaikaisesta tuesta
    Tässä kohdin järjestön toiminnan luonne vaikuttaa käytettävissä oleviin keinoihin. Mutta on selvää, että yhteydenoton tulee olla henkilökohtainen – tähän lienee syytä käyttää ihan oikean ihmisen työaikaa olkoonkin, että kone saadaan toimittamaan viestejä niin ettei viestiä helpolla koneen lähettämäksi arvaa. Dialogi on tärkeää ja siihen kone ei pysty. Yhteisö lahjoittaa mutta ihminen on se, jolle tunnustus kohdentuu.
  • Parempi näkyvyys mihin varat käytetään ja mitä niillä saavutetaan tarinoiden, videoiden ja kuvien muodossa
    Yksityishenkilö on valikoiva lahjoittaja, yhteisö vielä paljon valikoivampi. Lahjoituskohteen on sovittava yhteisön toimintaan ja arvoihin ja on tosiaankin tärkeää toimittaa tietoa mitä varoilla on saatu aikaiseksi. Jotta tiedon kaivaminen esille ei tuottaisi merkittävästi mekaanista työtä, tarvitaan tietotyövälineiden apua. Kone on väsymätön ajantasaisen tiedon ylläpitäjä ja esittäjä.

Näitä havaintoja kannattaa hyödyntää oman yhteisövarainhankinta strategian ja viestinnän suunnittelussa lahjoituskertymän kasvattamiseksi. TietoPiirin TP FONS-palvelu auttaa erityisesti kohdistamaan viestintää ja kiittämään sekä raportoiman lahjoituksesta yksilöllisesti kullekin yhteisölle.

Mobiililahjoittamisen tilastotietoa

Lahjoitusmäärät kasvussa, lahjoituksen keskisumma laskee – mobiilimaksu tuli jäädäkseen

Aivan kuten asiakkaaltamme kuulimme, lahjoitusten transaktiomäärä on kasvanut viimeisen 12 kuukauden kuluessa muta kertalahjoitus on pienentynyt. Cathexis Partnersin mukaan uusia lahjoittajia kansainvälisessä tutkimuksessa olisi ollut 11% ja online-lahjoitusten määrä olisi kasvanut noin kolmanneksella. Double the Donationin mukaan transaktioiden eli lahjoitustapahtumien määrä olisi kasvanut jopa 50%. Ihan moisiin lukuihin täällä Suomessa emme usko. Samoin heidän mukaansa lahjoitussivujen keskimääräinen konversio mobiilia käytettäessä olisi 8%, mikä sekin tuntuu optimistiselta. Utopistinen se on ainakin siinä tapauksessa, että sivusto ei ole mobiiliystävällinen ja lahjoita-painike ei löydy oikeasta yläkulmasta vaan on valikoiden uumenissa.

Sen sijaan jo paremmin käy järkeen, että pöytäkoneelta tehty lahjoitus on suurin, tablettilahjoitus noin 20% pienempi ja edelleen mobiililaitteella (puhelin) tehty lahjoitus jälleen noin parikymmentä prosenttia tablettilahjoitusta pienempi. Mobiililla useimmiten päädytään myös mobiilimaksamiseen, joka nyt näyttää tulleen voimalla valtavirran käyttöön. Mobiilimaksaminen on erityisesti nuorempien ihmisten metodi: erittäin vahva mobiilin nousu viittaa siihen, että lahjoittajien ikäjakauma olisi nuorentumassa, mikä varmasti on iloinen uutinen. Lisäksi kuukausilahjoittaminen näiden tietojen valossa näyttäisi yleistyvän. Siihen trendiin järjestöjen kannattaa tarttua.

Online-maksaminen vie – tilisiirto vikisten väistää

Täysin riippumatta ikäryhmästä online-maksaminen eli esimerkiksi verkkopankkimaksu järjestön sivun kautta on selvästi suosituin tapa toteuttaa kertalahjoitus. Sama pätee kääntäen tilisiirrolla yksittäisiin lahjoituksiin. Sen sijaan kuukausilahjoituksissa tilisiirto pitää paikkaansa erityisesti iäkkäin ryhmässä. On tärkeää muistaa, että myös ikäihmiset ovat pääosin netissä, ei ehkä natiiveina käyttäjinä mutta ovat kuitenkin. Ja määrä lisääntyy varmuudella. Muualla, etenkin Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa tilisiirto on vihoviimeinen vaihtoehto johtuen kelvottomasta viitejärjestelmästä, joka tekee pankkien välisistä siirroista hyvin vaikeita.

Some inspiroi lahjoittamaan

Seuraavana esitetty pätee ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa, meillä tilanne hieman poikkeaa, siitä oma tarinansa. Pois lukien suuret ikäpolvet some on vahvin vaikutin lahjoittamiseen. Tässä ei eritelty kuinka vahvana järjestön some-viestintää pidetään verrattuna tuttavan somepostaukseen. On syytä olettaa, että tuttavan puffi järjestön lahjoituksesta on vahvempi. Suurilla ikäluokilla järjestön sähköpostiviestintä kiilasi ohi mutta some on heti kakkosena. Suorapostin, kirjeen merkitys on suurilla ikäluokilla suurempi muttei kovin merkittävä sielläkään. Kyllä, digiin olemme tulleet ja siellä pysymme. Lahjoittamisen tutkimustietoa kannattaa hyödyntää; koetamme tehdä asian niin asiakkaillemme kuin muille seuraajille vähän helpommaksi, siksipä tämäkin teksti syntyi.

Suomessa suorapostilla on paikkansa

Meillä suoraposti ei suinkaan ole kuollut vaan on edelleen toimiva metodi monikanavaisen viestinnän osana. Oleellista tässä on kehittynyt lahjoitusjärjestelmä, jolla suoraposti osoitetaan niille, jotka siihen reagoivat. Posteja ei lähetellä  tuntemattomille päättömästi. Tosin sanoen, kun on lahjoittajasuhde ja se toimii suorapostin kautta sitä ei pidä rikkoa. Eri kanavat täydentävät toisiaan. Some tuo uusia ja jakaa tietoa, mutta kirje kädessä tuntuu konkreettiselta, kun muuta postia ei juuri tule.

Eräs asiakkaamme lähettää aiemmin samaan kohteeseen lahjoittaneille kiitos-tyyppisen kampanjakirjeen, jossa kiitetään aiemmasta osallistumisesta, kerrotaan tuloksista ja vaikutuksista sekä pyydetään jatkamaan työn tulemista – toimii hienosti!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Luottamus – varainhankinnan perusta

/in /by

Luottamus – varainhankinnan perusta muodostuu toisaalta arvoista ja toistaalta teoista, jotka toteuttavat arvoja. Tietopiirin ensisijainen tehtävä on mahdollistaa arvojen toteuttaminen tuottamalla tietotyövälineitä, jotka tukevat vastuullisen lahjoittamisen prosessia.

VaLa ry, alan auktoriteetti

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. VaLa on toimialan auktoriteetti ja tietopankki no:1 Suomessa ja sen suosituksia seurataan tarkoin. Näin tekevät järjestöt mutta toivottavasti myös kaikki järjestöille tietotyövälineitä tuottavat yritykset. Ainakin Tietopiiri Oy huomioi VaLa ry:n suositukset ja parhaansa mukaan edesauttaa vastuullisen varainhankinnan toteutumista asiakkaillaan.

Rehellisyys, kunnioitus, avoimuus, läpinäkyvyys – myös Tietopiirin arvoja

VaLa ry:n hyväksymät suositukset vastuullisen varainhankinnan ammatillisista arvoista ja periaatteista voit ladata tästä.
Tietopiirin eettiset arvot on määritetty vuonna 1988 ja ne löytyvät verkkosivuiltamme. Lämmittää mieltä huomata, että aivan samoista asioista puhutaan.  Niitä noudatamme omassa toiminnassamme ja seuraavassa siitä, miten Tietopiirin tuotteet voivat auttaa asiassa.

Miten autamme asiakkaitamme noudattamaan VaLa:n suosituksia

Varojen kertymisestä kertominen

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tuemme siten, että palvelun käyttäjän on helppoa nähdä paljonko rahaa lahjoituskohteelle on kertynyt ja mistä kanavasta se on tullut. Jos järjestö niin haluaa, voi lahjoituskertymistä informoida esimerkiksi järjestön verkkosivulla lähes reaaliaikaisesti.

Lahjoittajien kiittäminen

Olemme tuottaneet toimintoja, joiden avulla lahjoittajan kiittäminen on mahdollista koneavusteisesti mutta silti oikein henkilökohtaisella tyylillä. Kiittäminen lahjoituksesta osoittaa kunnioitusta lahjoittajaa kohtaan ja lisää lisäksi todennäköisyyttä saada lahjoitus myös uudemman kerran.

Lahjoittajan voimaannuttaminen itse määrittämään suhteensa

Yhteystietojen tarkistamisen ja täydentämisen ohella ihminen merkitsee itse palveluun millaisista toimintamuodoista ja osallistumisen tavoista hän on kiinnostunut. Tämän ansiosta viestintä voi olla täsmällisempää, vaikuttavampaa. Ihminen voi huomata, että häntä kuunnellaan.

Kunkin ihmisen tiedot palvelussa ilman duplikaatteja

Palvelussa on toimintoja, joilla pyritään estämään se, että sama ihminen olisi merkittynä palveluun useammin kuin kerran. Ihminen voi olla esimerkiksi jäsen, lahjoittaja, vapaaehtoistyöntekijä tai lehtitilaaja, silti hänellä on vain yksi kontaktikortti. Jos ihminen haluaa, että hänen tiedot poistetaan järjestön tietokannasta, työ on helppo suorittaa

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

/in /by

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu: verkkokaupan tehtävä on saada ihminen keräämään koriin mahdollisimman monta tuotetta. Lahjoittamisessa ihminen pitää kuljettaa suorinta tietä maksutapahtumaan – tässä se perustavanlaatuinen ero.

Verkkokaupan ja lahjoitustoteutuksen optimaalinen rakenne poikkeaa

Verkkokaupan rakenne palvelee mahdollisimman monen tuotteen ostamista samassa istunnossa. Kun tuote on valittu, useimmiten ehdotetaan tähän liittyviä muita tuotteita. Moni järjestö on tehnyt tämän suoraviivaisemmin, nostoja ei tehdä mutta siitä huolimatta rakenne hajottaa potentiaalisen lahjoittajan huomiota. Lisäksi vaiheita ennen lahjoituksen tekemistä on useampia: mene ostoskoriin, hyväksy ostoskori ja vasta sitten maksamaan. Jokainen ylimääräinen vaihe merkitsee, että osa lahjoitusaikeista jääkin vain aikeiksi. Hyvää verkkokaupparatkaisuissa on yleensä se, että ihmisen kontaktitiedot kerätään talteen ja se tapahtuu ennen maksutapahtumaa.

Lahjoittamista paremmin palveleva rakenne on suoraviivaisempi. Kun lahjoittajalla on rahan antamisen tunne ja aikomus, hänet kuljetetaan maksuvaihtoehtojen äärelle niin pian kuin mahdollista, kaikki turhan klikkaukset karsien. Häntä voidaan kannustaa jatkamaan mutta häneltä ei edellytetä klikkauksia. Tiedot talteen, ainakin sen mahdollisuuden tarjoten ja sitten riittävän monipuoliset maksamisen mahdollisuudet, ja hyvä tuli.

Pelkkä sujuva maksaminen ei riitä

Moni tarjoaa tässä pelkän sujuvan maksamisen, esimerkiksi Checkoutin tai Paytrailin avulla. Huono puoli näissä on se, että lahjoittajasta jää tietoon vain tilinumero ja nimi. Niiden perusteella ei lahjoittajasuhdetta voi ryhtyä rakentamaan, ei voi kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri tähän kohteeseen kerätyillä varoilla on saatu aikaan. On mahdollista ohjata lahjoittaja maksutransaktion jälkeen kiitossivulle, jossa on mahdollista antaa yhteystiedot. Mutta käytäntö on osoittanut, että maksamisen jälkeen hyvin harva niin tekee. Ja kun tekee, siitä yleensä syntyy sähköposti, jolle pitää tehdä erillinen tallentaminen. Mekaanista työtä siis on tiedossa.

Liikennettä sivustolle, yksinkertaista matematiikkaa!

Kaiken viestintäsyötteen tehtävä on tuoda kävijöitä sivulle. Sivulla tapahtuu tarinallistettujen ja visualisoitujen lahjoituskohteiden esittely, ihmisen kontaktitietojen houkuttelu ja lahjoitustapahtuman tekeminen. Jos prosentti kävijöistä saadaan lahjoittamaan, on melkoisen selvää, että muutama sata kävijää ei voi kassaa juuri kerryttää. Jokaisessa siirtymässä, klikkauksen tarpeessa, osa jättää lahjoitustapahtuman kesken. Kaikkein suurin hävikki syntyy jos lahjoittaja ei voi suorittaa lahjoitusta samassa selainistunnossa järjestön sivustolla vaan hänen pitää avata verkkopankki ja täyttää sinne järjestön antama tilinumero ja viite. Ikäihmiset ja erittäin motivoituneet voivat näin tehdä mutta nuorempien ihmisten kohdalla lahjoitusten menetys tässä kohdin on merkittävä. Polun pitää olla mahdollisimman suoraviivainen ja yksikäsitteisen selkeä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla

/in /by

On tiedossa, että järjestöissä on pulaa uusista jäsenistä ja rahasta. Mutta myös järjestön vastuuhenkilöt ovat joskus kiven alla. Tästä blogista löydät linkit kolmeen Yle:n julkaisemaan uutiseen järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta.

Vastuuhenkilöidenkin löytäminen voi olla vaikeaa

On ollut pitkään tiedossa, että uusien jäsenien saaminen on monelle järjestölle suuren työn takana. Pääsääntöisesti jäsenmäärä vähenee, tosin iloisia poikkeuksiakin on. Jäsenmaksuista saatava tulo on harvemmalle merkittävä tulonlähde mutta jäsenmäärän myötä sekin on vähenemässä ja asettaa paineita kehittää omaehtoista varainhankintaa. Mutta uutisen tieto siitä, että myös vastuuhenkilöiden löytäminen voi olla kiven alla, on ainakin meille uutta! Monissa järjestöissä toiminnanjohtajan työ ei ole pelkkää hallintorutiinia vaan on tunnettava järjestön toiminta tarkoin voidakseen hoitaa tehtävää. Tämä tarkoittaa, että potentiaalisia ihmisiä tehtävään saattaa olla hyvin vähän. Tämä Yle:n julkaisema uutinen ei ehkä piristä mutta lukemisen arvoinen se on. Jos voi todeta, ei koske meitä – voi olla asiasta hyvin iloinen.
Varallisuutta 350 000 euron verran, mutta kukaan ei halua vetäjäksi – yhdistysten toiminta uhkaa hiipua, kun vastuunkantajista on pula

Seuraavan uutisen Yle julkaisi lokakuun lopussa. Artikkeli on edelleen hyvin ajankohtainen.
Yhdistykset taistelevat pienenevien jäsenmäärien ja taloushuolien kanssa – osalla toiminta jo jäissä, kaikkien tulevaisuus täynnä haasteita

Jotain hyvääkin: moni on onnistunut varainkeruukampanjoissaan

Joku hiljattain harmitteli pessimistiseen sävyyn, että raha menee rahan luokse ja kyllähän ne isost järjestöt onnistuu keräämään lahjoituksia. Kyllä se onnistuu pienemmiltäkin, summat ovat ehkä pienempiä mutta niin on yleensä menotkin. Tässä Yle:n julkaisemassa uutisessa aiheesta oivallinen esimerkki.
Yhdistysten varainkeruukampanjat ovat tuottaneet tulosta Lounais-Hämeessä
Vielä kerran voi kiittää rahankeräyslain uudistamisesta, joka ilmeisesti vain hyvällä tuurilla ajoittui helpottamaan järjestöjen hankalimpia aikoja. Niin moni on sanonut, että rahankeräyslupa saatiin vaivatta mutta sen sijaan Facebookin lahjoita-napin saamisessa on saanut taistella. Mutta se on eri tarina se.

Vaikuttava viestintä + hyvä verkkosivusto + tietotyön välineet

Onnistuminen edellyttää kahta asiaa: vaikuttavaa viestintää ja toimivaa verkkosivustoa, jonka avulla hyvä lahjoitusaikomus muuntuu vaivattomasti teoksi. Ja jo ennestään sitoutuneet ihmiset pysyvät järjestössä. On kriittisen tärkeää huolehtia siitä, että viesti puhuttelee tavoitettua kohderyhmää. Ja tietenkin ne kohderyhmät on syytä olla kirkkaina mielessä. Uutiskirjeellä, kaikille jotain, asia ei useinkaan suju vaan vaaditaan kohdennetumpaa informaatiota.

Jotta viestien kohdentaminen on mahdollista, pitää kohderyhmää segmentoida, ryhmitellä. Jotta tämä puolestaan on mahdollista, on tiedohallinnan perustusten oltava kunnossa. Ja kun vielä keritään taakse päin, tiedonhallinta tarvitsee onnistuakseen asialliset tietotyövälineet. Paperilistaukset ovat laittomia ja Excel taasen liian työllistävä. Tietotyövälineissä ei silti kannata liioitella: harvan non-profitin järkevä valinta on tietojärjestelmä, jonka pystyttämiseen saa varata kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Katso-palvelun käyttö päättynyt – käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun

/in /by

Vuoden 2020 loppuminen merkitsi muutoksia järjestöjen asiointiin viranomaispalveluissa. Katso-palvelun käyttö on päättynyt – käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun. Kuten edellisessä blogissa kerroimme, yksityiset ihmiset kirjautuvat edelleen mm. poliisin asiointipalveluun pankkitunnuksin. Virainomaisten ohjeistusta aiheesta ja sen ympäriltä löydät täältä.

Paperilomake kelpaa pienkeräystunnuksen hakemiseen

Tämäkin kertauksena edellisestä blogista mutta niille, jotka eivät sitä nähneet, pikaisesti seuraava. Meille soitti ihminen, joka tarvitsi nopeasti pienkeräystunnuksen mutta katsos vaan, Katso-tunnukset eivät toimineet. Nimenkirjoitusoikeudella varustettu ihminen saa tunnukset Suomi.fi:stä mutta kun kiire on, vanha kunnon paperilomake tuntui mutkattomimmalta vaihtoehdolta. Pienkeräystunnuksen voi todellakin hakea paperisella lomakkeella omalta poliisilaitokseltaan ja tuon lomakkeen löydät täältä.

Ruuhkaa jälleen pysyvien rahenkeräyslupien käsittelyssä?

On kuulunut vihjeitä, josta voisi päätellä, että lupia haetaan poliisihallinnolta ahkerasti. Pienkeräystunnus toimii mainiosti siirtymävaiheessa kun varsinaista lupaa vasta jonotetaan. Kunhan vaan muistaa ilmoittaa pienkeräysluvan keskeyttämisesti varsinaisen luvan saatuaan. Muussa tapauksessa on iso työ selvittää mikä raha on kerätty kummallakin luvalla.

Meillä ollaan valmiita auttamaan

On sinulla sitten mietittävää lupien tai tunnusten suhteen tahi varainhankinnan aiheista ylipäätään – ota yhteyksiä. Meillä näiden aiheiden kanssa punnerretaan päivittäin. Meillä on tietotyön välineitä mutta myös osaamista, ymmärrystä ja kiinnostusta ratkoa ongelmia.

Kertauksena, aiemmin aiheesta julkaistut blogit

Tiistaina 16.2. julkaistu: Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

Aiemmat aiheesta:

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

/in /by

Huomatus 11.4.2024: Koska Katso-tunnusten käyttö on päättynyt ja poliisin sähköinen asiointi toimii hyvin, emme enää suosittele fyysisen lomakkeen käyttöä tunnusten hakemisessa. Sikäli, blogi on vanhentunut.

Eilen soitti ihminen, jolla oli akuutti tarve saada pienkeräystunnus mutta Katso-tunnukset eivät toimineet – Tietopiirin tekemä lomake pelasti tilanteen. Myös poliisin sähköisessä palvelussa oli jotain pielessä, pienkeräyslupa oli ”harmautettu”. Tulipa konkreettinen osoitus, että ahertaminen omatekoisen hakemuslomakkeen eteen kannatti.

Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen – lataa se täältä

Koska informaatio uuden lain astuessa voimaan tuntui sekavalta eikä lomaketta pienkeräystunnuksen hakemiseen näyttänyt olevan, teimme sellaisen itse. Poliisihallinnon edustaja on sen katselmoinut ja itse olen sen avulla yhden pienkeräystunnuksen hakenut – toimii kuin junan hissi. Vai miten se sanonta menikään.

Voit ladata lomakkeen täältä

Kun rahankeräyksellä kiire, paperinen lomake on hyvä vaihtoehto

Meille soittaneella ihmisellä on hanke alkamaisillaan ja varsinainen rahankeräyslupaa on haettu mutta prosessi on viipynyt. Tämän takia he tarvitsivat pienkeräysluvan päästäkseen aloittamaan suunnitellusti.

Muista nämä asiat kun haet pienkeräysluvan väliaikaiseksi

  • Toimita hakemuslomake paikalliselle poliisille itse, säästät postin kulkemisen ajan
  • Varmista, että vastaanottava virkailija on tietoinen, että kuoressa on rahankeräyslupaan liittyvä hakemus – olet varmasti oikealla luukulla
  • Kun myöhemmin saat varsinaisen rahankeräysluvan, tee heti vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus paikalliselle poliisille pienkeräysluvan katkaisemisesta samalla päiväyksellä kun varsinainen lupa on astunut voimaan. Joudut tilittämään kerätyt varat per lupa ja näin vältyt sekaannuksilta.

Katso-tunnukset jääneet pois käytöstä

Yksityiset ihmiset kirjautuvat poliisin palveluun edelleen pankkitunnuksin mutta järjestöt ja yhteisöt ovat tarvinneet Katso-tunnukset. Vuoden 2021 alusta Katso-tunnukset eivät enää toimi ja käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun. Julkaisemme tästä lähipäivinä erillisen blogin.

Aiemmat aihetta koskeneet blogit löydät, uusin ylimpänä:

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa
Pienkeräystunnus – lomake tunnuksen hakemista varten
Näin teet pienkeräysilmoituksen paikalliselle poliisilaitokselle
Uusi rahankeräyslupa voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan maaliskuussa 2020
Paikallinen rahankeräyslupa ja Facebook-varainhankintatyökalut nopeasti (kerääminen vanhan lain mukaisesti, Facebook validi)
Uusi rahankeräyslaki hyväksytty eduskunnassa


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia

/in /by

Järjestödigi-kartoitus 2020 on selvittänyt järjestöjen digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa. Vuodesta 2017 saakka vuosittain julkaistusta tutkimuksesta vastaavat Vitec Avoine Oy, TIEKE ry sekä Viestintä-Piritta Oy. Järjestöt haaskaavat edelleen lahjoituspotentiaalia mutta paljon hyviäkin asioita on vuodessa tapahtunut.

Pakotettu loikka tuotti paljon hyvää

Digiloikka telottiin sanana liikakäytöllä tehohoitoon saakka ennen kuin kukaan oli ehtinyt digiloikkia minnekään!  Mutta sitten tulikin The Loikka – pakko on hyvä peruste harpata kerralla pidemmälle. Täydellisestä pimeydestä siirryttiin vähintään kohtalaisen sujuvaan paikasta riippumattomaan työskentelyyn ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Kunhan normaali saapuu, mitä luultavimmin osa nyt opetelluista digitaidoista jää jokapäiväiseen hyötykäyttöön ja sillä on merkitystä työskentelyn tehoon ja myös kustannussäästöihin. Joku menettää, kun palaveria ei istuta saman pöydän ääressä ja onhan live-tapaamisessa oma juttunsa. Mutta järjestö joka tapauksessa säästää työaikaa ja matkoihin käytettyä rahaa. Ylipäätään asenne digitalisaatiota kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan kuluneen vuoden aikana. Olisiko mantrana toistettu digitalisaatio saanut sekin konkreettisen hahmon, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan: työtehtäviä, joita voidaan hoitaa kokonaan tai osittain tietoverkkojen ja tietotekniikan avustamana. Sitähän se, ei kummempaa.

Lahjoitustoiminta verkossa – miksi tämä etenee niin hitaasti?!

Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta raporttiin liittyen ja frustraatio tursui rivien väleistä. Nyt tiedämme millaisia aikoja on edessä mitä julkiseen rahoitukseen tulee. Sponsorointi ja yritysten yhteistyö on hyvin selektiivistä: järjestön ydinviestin on edistettävä yrityksen liiketoimintaa ja lisäksi järjestön viestinnän on oltava kaikin tavoin hallinnassa. Tästä kaikesta huolimatta Järjestödigi-kartoitus 2020 organisaatioista 9 %:lle voi tehdä kertalahjoituksen verkossa. Valitettavasti luit aivan oikein. Kuukausilahjoitus oli mahdollinen 4 %:lla. Nyt on hönkäistävä ja kerrottava kamalimmat luvut omissa kappaleissaan.

Lahjoittajien tiedot talteen vain 3 %:lla

Suoritan parhaillaan Rastor-Instituutissa kurssia nimeltä ”Ammattimainen varainhankinta – tuotekehitystyön erityisammattitutkinto”. Eilen 10.12. Salla Saarinen piti loistavan kurssipäivän ja puhui kontaktien tallentamisen kriittisyydestä. Ellei järjestö tiedä kuka lahjoittaja on, ei häntä voida kiittää. Hänelle ei voi kertoa mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Ylipäätään suhdetta ei voi rakentaa. Esimerkiksi kuukausilahjoittajuuteen edetään kertalahjoitusten kautta ja siitä on mahdollisuus suurlahjoitukseen ja edelleen testamenttilahjoitukseen. Mutta seuraavaa vaihetta on ehdotettava ihmiselle ja mitenpä sen teet ellet tiedä ketä puhuttelet.

Kontaktitieto on myös muiden konversiopolkujen avain: riippuen järjestön tarpeista, kertalahjoittajaa voidaan haluta liikuttaa vaparityöntekijän suuntaan tai hyvin sitoutuneeksi viestinviejäksi tai järjestöön rekrytoivaksi ihmiseksi. On hyvin tiedossa, että kontaktitiedon saaminen on GDPR-aikana mutkikkaampaa mutta ei mahdotonta. Paritanssi, jossa järjestö tarjoaa ihmiselle jotakin: tietoa, palvelua, emotionaalista yhteenkuuluvuutta ja sen vastineeksi ihmisen kannattaa antaa tietonsa. Käy pian selväksi miksi järjestön toiminnan tarinallistaminen on tärkeää.

Jättämällä kontaktitiedot keräämättä tapahtumakävijöiltä ja lahjoittajilta, järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia. On ison rahan ja monen viestinnällisen onnistumisen summa, että ihminen on saatu tekemään kertalahjoitus. Siihen verraten niin paljon helpompaa olisi saada ihminen, joka on luottanut järjestöön ja pitää sen tomintaa tärkeänä, lahjoittamaan uudelleen, mutta ilman lahjoittajan tietoja – no go.

4 % järjestöistä pitää säännöllisesti yhteyttä lahjoittajiinsa

Joulun aikaan kuuluvat tarinat, tässä yksi:

Olipa kerran ihminen, joka lahjoitti järjestölle.

Hän ei saanut uhrauksestaan kiitosta.

Hän lahjoitti vielä toistamiseen, mutta edelleen järjestö pysyi vakaasti vaiti.

Sen pituinen se.

Pandemia jyrää, mutta eräs keino vaan pysyy

Vaikka maailma kääntyisi ympäri, sähköpostia ei nitistä mikään. 97 % vastaajista kertoo käyttävänsä sisäisessä viestinnässä sähköpostia. Kakkosena on puhelin 89 %:lla ja muut kaukana perässä. Someryhmiä sisäisen viestinnän keinona käyttää 47 %. Onneksi ei tuon enempää, sillä some tässä roolissa merkitsee viestinnän ja varsinkin sisällönhallinnan täydellistä hallinnanluovutusta. Onneksi jaetut  dokumentit ja yhteinen työskentely verkossa on ohittanut somettamisen vuonna 2020.

Järjestödigi-kartoitus 2020 on ladattavissa järjestödigi-sivustolta tästä

Myös Järjestösome-trendit 2021 julkaistu

Viestintä-Piritta Oy julkaisi samassa yhteydessä tutkimuksen koskien järjestöjen somen käyttöä sekä presenssiä somessa. Raportti on tiivis ja selkeä, kannattaa lukea itse mutta pari asiaa spottaan esille.

Kaikkien ei enää tarvitse olla joka tuutissa mukana ja aivan kaikkia kohderyhmiä varten. Valitaan mieluummin yksi kanava ja tehdään se huolella versus kymmenen kanavaa ja juosten….toteuttaen. Viestintä on muuttunut selvästi valikoivammaksi ja kohderyhmiltään tarkennetuksi. Kaikkien syleilyä ei nähdä enää tarpeellisena – se pikemminkin hajottaa viestin.

Järjestön toimintaan osallistumisen tapa tuntuu muuttuneen pysyvästi. Jäsenyys ei ole lainkaan itsestään selvä asia; tyypillisempää alkaa olla sitoutuminen määrittämättömäksi ajaksi tai tietyn hankkeen kautta. Järjestöt ovat ryhtyneet puhuttelemaan somekanavillaan ihmisiä, jotka jakavat järjestön arvot mutta tuskin sitoutuvat järjestöön jäsenyyden kautta tai muutoinkaan loppuiäkseen. Jälleen kerran on todettava, että erään järjestöjohtajan ilmaisu pyöröovisitoutuneisuudesta oli nappiosuma.

Järjestösome-trendit 2021 löydät tästä linkistä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Jos haluat lahoittajatiedot talteen, rakentaa kestävän suhteen ja mahdollistaa täysin automatisoidun kuukausilahjoittamisen – Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi