Tag Archive for: lahjoitukset

Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä

/in /by

Asiakkaamme kertoi mielenkiintoisia asioita lahjoittajiensa käyttäytymisestä. Ryhdyimme hakemaan lahjoittamisen tutkimustietoa selvittääksemme ovatko heidän tekemänsä havainnot yleispäteviä. Moni niistä näyttää olevan. Mikä on nyt tärkeintä: mobiili jyrää, keskilahjoitus pienenee mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Some on tärkein vaikutin lahjoituksiin.

Kolme tietolähdettä

Asiakkaamme, jolle kuuluu suuri kiitos ajatuksesta tutkia asiaa, sai meidät penkomaan seuraavat lähteet:

Christian Fundraising Consultancy
How to get church leaders to give more to your charity’s mission

Double the Donation
Nonprofit Fundraising Statistics (updates for 2021)

Cathexis Partners
7+ ways to get more donations through your donation form

Asioita, joita  yhteisöt odottavat lahjoittaakseen enemmän

Ensimmäinen viitattu lähde koskee kyselytutkimusta seurakuntien johtajille. Tutkimuksessa kartoitettiin toiveita ja tarpeita, joilla tässä tapauksessa seurakunnat, mutta yleistäen yhdistykset ja yhteisöt aktivoituvat keräämään enemmän varoja hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaikka kysely on tehty Iso-Britianniassa, tulokset ovat mielestämme varsin hyvin yleisstettävissä myös Suomeen.

  • Kohdistettu viestintä, joka viestittää heidän olevan tärkeitä ja että heidän lahjoitustaan arvostetaan
    Olemme puhuneet uutiskirjeen tehojen menetyksestä. Selkeästi koneen lähettämä viesti tai sitten uutiskirjeen tyyliseksi massapostiksi tulkittava viestintä ei lahjoittajaa väräytä.
  • Tunnustus tavalla tai toisella pitkäaikaisesta tuesta
    Tässä kohdin järjestön toiminnan luonne vaikuttaa käytettävissä oleviin keinoihin. Mutta on selvää, että yhteydenoton tulee olla henkilökohtainen – tähän lienee syytä käyttää ihan oikean ihmisen työaikaa olkoonkin, että kone saadaan toimittamaan viestejä niin ettei viestiä helpolla koneen lähettämäksi arvaa. Dialogi on tärkeää ja siihen kone ei pysty. Yhteisö lahjoittaa mutta ihminen on se, jolle tunnustus kohdentuu.
  • Parempi näkyvyys mihin varat käytetään ja mitä niillä saavutetaan tarinoiden, videoiden ja kuvien muodossa
    Yksityishenkilö on valikoiva lahjoittaja, yhteisö vielä paljon valikoivampi. Lahjoituskohteen on sovittava yhteisön toimintaan ja arvoihin ja on tosiaankin tärkeää toimittaa tietoa mitä varoilla on saatu aikaiseksi. Jotta tiedon kaivaminen esille ei tuottaisi merkittävästi mekaanista työtä, tarvitaan tietotyövälineiden apua. Kone on väsymätön ajantasaisen tiedon ylläpitäjä ja esittäjä.

Näitä havaintoja kannattaa hyödyntää oman yhteisövarainhankinta strategian ja viestinnän suunnittelussa lahjoituskertymän kasvattamiseksi. TietoPiirin TP FONS-palvelu auttaa erityisesti kohdistamaan viestintää ja kiittämään sekä raportoiman lahjoituksesta yksilöllisesti kullekin yhteisölle.

Mobiililahjoittamisen tilastotietoa

Lahjoitusmäärät kasvussa, lahjoituksen keskisumma laskee – mobiilimaksu tuli jäädäkseen

Aivan kuten asiakkaaltamme kuulimme, lahjoitusten transaktiomäärä on kasvanut viimeisen 12 kuukauden kuluessa muta kertalahjoitus on pienentynyt. Cathexis Partnersin mukaan uusia lahjoittajia kansainvälisessä tutkimuksessa olisi ollut 11% ja online-lahjoitusten määrä olisi kasvanut noin kolmanneksella. Double the Donationin mukaan transaktioiden eli lahjoitustapahtumien määrä olisi kasvanut jopa 50%. Ihan moisiin lukuihin täällä Suomessa emme usko. Samoin heidän mukaansa lahjoitussivujen keskimääräinen konversio mobiilia käytettäessä olisi 8%, mikä sekin tuntuu optimistiselta. Utopistinen se on ainakin siinä tapauksessa, että sivusto ei ole mobiiliystävällinen ja lahjoita-painike ei löydy oikeasta yläkulmasta vaan on valikoiden uumenissa.

Sen sijaan jo paremmin käy järkeen, että pöytäkoneelta tehty lahjoitus on suurin, tablettilahjoitus noin 20% pienempi ja edelleen mobiililaitteella (puhelin) tehty lahjoitus jälleen noin parikymmentä prosenttia tablettilahjoitusta pienempi. Mobiililla useimmiten päädytään myös mobiilimaksamiseen, joka nyt näyttää tulleen voimalla valtavirran käyttöön. Mobiilimaksaminen on erityisesti nuorempien ihmisten metodi: erittäin vahva mobiilin nousu viittaa siihen, että lahjoittajien ikäjakauma olisi nuorentumassa, mikä varmasti on iloinen uutinen. Lisäksi kuukausilahjoittaminen näiden tietojen valossa näyttäisi yleistyvän. Siihen trendiin järjestöjen kannattaa tarttua.

Online-maksaminen vie – tilisiirto vikisten väistää

Täysin riippumatta ikäryhmästä online-maksaminen eli esimerkiksi verkkopankkimaksu järjestön sivun kautta on selvästi suosituin tapa toteuttaa kertalahjoitus. Sama pätee kääntäen tilisiirrolla yksittäisiin lahjoituksiin. Sen sijaan kuukausilahjoituksissa tilisiirto pitää paikkaansa erityisesti iäkkäin ryhmässä. On tärkeää muistaa, että myös ikäihmiset ovat pääosin netissä, ei ehkä natiiveina käyttäjinä mutta ovat kuitenkin. Ja määrä lisääntyy varmuudella. Muualla, etenkin Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa tilisiirto on vihoviimeinen vaihtoehto johtuen kelvottomasta viitejärjestelmästä, joka tekee pankkien välisistä siirroista hyvin vaikeita.

Some inspiroi lahjoittamaan

Seuraavana esitetty pätee ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa, meillä tilanne hieman poikkeaa, siitä oma tarinansa. Pois lukien suuret ikäpolvet some on vahvin vaikutin lahjoittamiseen. Tässä ei eritelty kuinka vahvana järjestön some-viestintää pidetään verrattuna tuttavan somepostaukseen. On syytä olettaa, että tuttavan puffi järjestön lahjoituksesta on vahvempi. Suurilla ikäluokilla järjestön sähköpostiviestintä kiilasi ohi mutta some on heti kakkosena. Suorapostin, kirjeen merkitys on suurilla ikäluokilla suurempi muttei kovin merkittävä sielläkään. Kyllä, digiin olemme tulleet ja siellä pysymme. Lahjoittamisen tutkimustietoa kannattaa hyödyntää; koetamme tehdä asian niin asiakkaillemme kuin muille seuraajille vähän helpommaksi, siksipä tämäkin teksti syntyi.

Suomessa suorapostilla on paikkansa

Meillä suoraposti ei suinkaan ole kuollut vaan on edelleen toimiva metodi monikanavaisen viestinnän osana. Oleellista tässä on kehittynyt lahjoitusjärjestelmä, jolla suoraposti osoitetaan niille, jotka siihen reagoivat. Posteja ei lähetellä  tuntemattomille päättömästi. Tosin sanoen, kun on lahjoittajasuhde ja se toimii suorapostin kautta sitä ei pidä rikkoa. Eri kanavat täydentävät toisiaan. Some tuo uusia ja jakaa tietoa, mutta kirje kädessä tuntuu konkreettiselta, kun muuta postia ei juuri tule.

Eräs asiakkaamme lähettää aiemmin samaan kohteeseen lahjoittaneille kiitos-tyyppisen kampanjakirjeen, jossa kiitetään aiemmasta osallistumisesta, kerrotaan tuloksista ja vaikutuksista sekä pyydetään jatkamaan työn tulemista – toimii hienosti!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Luottamus – varainhankinnan perusta

/in /by

Luottamus – varainhankinnan perusta muodostuu toisaalta arvoista ja toistaalta teoista, jotka toteuttavat arvoja. Tietopiirin ensisijainen tehtävä on mahdollistaa arvojen toteuttaminen tuottamalla tietotyövälineitä, jotka tukevat vastuullisen lahjoittamisen prosessia.

VaLa ry, alan auktoriteetti

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. VaLa on toimialan auktoriteetti ja tietopankki no:1 Suomessa ja sen suosituksia seurataan tarkoin. Näin tekevät järjestöt mutta toivottavasti myös kaikki järjestöille tietotyövälineitä tuottavat yritykset. Ainakin Tietopiiri Oy huomioi VaLa ry:n suositukset ja parhaansa mukaan edesauttaa vastuullisen varainhankinnan toteutumista asiakkaillaan.

Rehellisyys, kunnioitus, avoimuus, läpinäkyvyys – myös Tietopiirin arvoja

VaLa ry:n hyväksymät suositukset vastuullisen varainhankinnan ammatillisista arvoista ja periaatteista voit ladata tästä.
Tietopiirin eettiset arvot on määritetty vuonna 1988 ja ne löytyvät verkkosivuiltamme. Lämmittää mieltä huomata, että aivan samoista asioista puhutaan.  Niitä noudatamme omassa toiminnassamme ja seuraavassa siitä, miten Tietopiirin tuotteet voivat auttaa asiassa.

Miten autamme asiakkaitamme noudattamaan VaLa:n suosituksia

Varojen kertymisestä kertominen

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tuemme siten, että palvelun käyttäjän on helppoa nähdä paljonko rahaa lahjoituskohteelle on kertynyt ja mistä kanavasta se on tullut. Jos järjestö niin haluaa, voi lahjoituskertymistä informoida esimerkiksi järjestön verkkosivulla lähes reaaliaikaisesti.

Lahjoittajien kiittäminen

Olemme tuottaneet toimintoja, joiden avulla lahjoittajan kiittäminen on mahdollista koneavusteisesti mutta silti oikein henkilökohtaisella tyylillä. Kiittäminen lahjoituksesta osoittaa kunnioitusta lahjoittajaa kohtaan ja lisää lisäksi todennäköisyyttä saada lahjoitus myös uudemman kerran.

Lahjoittajan voimaannuttaminen itse määrittämään suhteensa

Yhteystietojen tarkistamisen ja täydentämisen ohella ihminen merkitsee itse palveluun millaisista toimintamuodoista ja osallistumisen tavoista hän on kiinnostunut. Tämän ansiosta viestintä voi olla täsmällisempää, vaikuttavampaa. Ihminen voi huomata, että häntä kuunnellaan.

Kunkin ihmisen tiedot palvelussa ilman duplikaatteja

Palvelussa on toimintoja, joilla pyritään estämään se, että sama ihminen olisi merkittynä palveluun useammin kuin kerran. Ihminen voi olla esimerkiksi jäsen, lahjoittaja, vapaaehtoistyöntekijä tai lehtitilaaja, silti hänellä on vain yksi kontaktikortti. Jos ihminen haluaa, että hänen tiedot poistetaan järjestön tietokannasta, työ on helppo suorittaa

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

/in /by

Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu: verkkokaupan tehtävä on saada ihminen keräämään koriin mahdollisimman monta tuotetta. Lahjoittamisessa ihminen pitää kuljettaa suorinta tietä maksutapahtumaan – tässä se perustavanlaatuinen ero.

Verkkokaupan ja lahjoitustoteutuksen optimaalinen rakenne poikkeaa

Verkkokaupan rakenne palvelee mahdollisimman monen tuotteen ostamista samassa istunnossa. Kun tuote on valittu, useimmiten ehdotetaan tähän liittyviä muita tuotteita. Moni järjestö on tehnyt tämän suoraviivaisemmin, nostoja ei tehdä mutta siitä huolimatta rakenne hajottaa potentiaalisen lahjoittajan huomiota. Lisäksi vaiheita ennen lahjoituksen tekemistä on useampia: mene ostoskoriin, hyväksy ostoskori ja vasta sitten maksamaan. Jokainen ylimääräinen vaihe merkitsee, että osa lahjoitusaikeista jääkin vain aikeiksi. Hyvää verkkokaupparatkaisuissa on yleensä se, että ihmisen kontaktitiedot kerätään talteen ja se tapahtuu ennen maksutapahtumaa.

Lahjoittamista paremmin palveleva rakenne on suoraviivaisempi. Kun lahjoittajalla on rahan antamisen tunne ja aikomus, hänet kuljetetaan maksuvaihtoehtojen äärelle niin pian kuin mahdollista, kaikki turhan klikkaukset karsien. Häntä voidaan kannustaa jatkamaan mutta häneltä ei edellytetä klikkauksia. Tiedot talteen, ainakin sen mahdollisuuden tarjoten ja sitten riittävän monipuoliset maksamisen mahdollisuudet, ja hyvä tuli.

Pelkkä sujuva maksaminen ei riitä

Moni tarjoaa tässä pelkän sujuvan maksamisen, esimerkiksi Checkoutin tai Paytrailin avulla. Huono puoli näissä on se, että lahjoittajasta jää tietoon vain tilinumero ja nimi. Niiden perusteella ei lahjoittajasuhdetta voi ryhtyä rakentamaan, ei voi kiittää lahjoituksesta eikä liioin kertoa mitä juuri tähän kohteeseen kerätyillä varoilla on saatu aikaan. On mahdollista ohjata lahjoittaja maksutransaktion jälkeen kiitossivulle, jossa on mahdollista antaa yhteystiedot. Mutta käytäntö on osoittanut, että maksamisen jälkeen hyvin harva niin tekee. Ja kun tekee, siitä yleensä syntyy sähköposti, jolle pitää tehdä erillinen tallentaminen. Mekaanista työtä siis on tiedossa.

Liikennettä sivustolle, yksinkertaista matematiikkaa!

Kaiken viestintäsyötteen tehtävä on tuoda kävijöitä sivulle. Sivulla tapahtuu tarinallistettujen ja visualisoitujen lahjoituskohteiden esittely, ihmisen kontaktitietojen houkuttelu ja lahjoitustapahtuman tekeminen. Jos prosentti kävijöistä saadaan lahjoittamaan, on melkoisen selvää, että muutama sata kävijää ei voi kassaa juuri kerryttää. Jokaisessa siirtymässä, klikkauksen tarpeessa, osa jättää lahjoitustapahtuman kesken. Kaikkein suurin hävikki syntyy jos lahjoittaja ei voi suorittaa lahjoitusta samassa selainistunnossa järjestön sivustolla vaan hänen pitää avata verkkopankki ja täyttää sinne järjestön antama tilinumero ja viite. Ikäihmiset ja erittäin motivoituneet voivat näin tehdä mutta nuorempien ihmisten kohdalla lahjoitusten menetys tässä kohdin on merkittävä. Polun pitää olla mahdollisimman suoraviivainen ja yksikäsitteisen selkeä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

 

Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla

/in /by

On tiedossa, että järjestöissä on pulaa uusista jäsenistä ja rahasta. Mutta myös järjestön vastuuhenkilöt ovat joskus kiven alla. Tästä blogista löydät linkit kolmeen Yle:n julkaisemaan uutiseen järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta.

Vastuuhenkilöidenkin löytäminen voi olla vaikeaa

On ollut pitkään tiedossa, että uusien jäsenien saaminen on monelle järjestölle suuren työn takana. Pääsääntöisesti jäsenmäärä vähenee, tosin iloisia poikkeuksiakin on. Jäsenmaksuista saatava tulo on harvemmalle merkittävä tulonlähde mutta jäsenmäärän myötä sekin on vähenemässä ja asettaa paineita kehittää omaehtoista varainhankintaa. Mutta uutisen tieto siitä, että myös vastuuhenkilöiden löytäminen voi olla kiven alla, on ainakin meille uutta! Monissa järjestöissä toiminnanjohtajan työ ei ole pelkkää hallintorutiinia vaan on tunnettava järjestön toiminta tarkoin voidakseen hoitaa tehtävää. Tämä tarkoittaa, että potentiaalisia ihmisiä tehtävään saattaa olla hyvin vähän. Tämä Yle:n julkaisema uutinen ei ehkä piristä mutta lukemisen arvoinen se on. Jos voi todeta, ei koske meitä – voi olla asiasta hyvin iloinen.
Varallisuutta 350 000 euron verran, mutta kukaan ei halua vetäjäksi – yhdistysten toiminta uhkaa hiipua, kun vastuunkantajista on pula

Seuraavan uutisen Yle julkaisi lokakuun lopussa. Artikkeli on edelleen hyvin ajankohtainen.
Yhdistykset taistelevat pienenevien jäsenmäärien ja taloushuolien kanssa – osalla toiminta jo jäissä, kaikkien tulevaisuus täynnä haasteita

Jotain hyvääkin: moni on onnistunut varainkeruukampanjoissaan

Joku hiljattain harmitteli pessimistiseen sävyyn, että raha menee rahan luokse ja kyllähän ne isost järjestöt onnistuu keräämään lahjoituksia. Kyllä se onnistuu pienemmiltäkin, summat ovat ehkä pienempiä mutta niin on yleensä menotkin. Tässä Yle:n julkaisemassa uutisessa aiheesta oivallinen esimerkki.
Yhdistysten varainkeruukampanjat ovat tuottaneet tulosta Lounais-Hämeessä
Vielä kerran voi kiittää rahankeräyslain uudistamisesta, joka ilmeisesti vain hyvällä tuurilla ajoittui helpottamaan järjestöjen hankalimpia aikoja. Niin moni on sanonut, että rahankeräyslupa saatiin vaivatta mutta sen sijaan Facebookin lahjoita-napin saamisessa on saanut taistella. Mutta se on eri tarina se.

Vaikuttava viestintä + hyvä verkkosivusto + tietotyön välineet

Onnistuminen edellyttää kahta asiaa: vaikuttavaa viestintää ja toimivaa verkkosivustoa, jonka avulla hyvä lahjoitusaikomus muuntuu vaivattomasti teoksi. Ja jo ennestään sitoutuneet ihmiset pysyvät järjestössä. On kriittisen tärkeää huolehtia siitä, että viesti puhuttelee tavoitettua kohderyhmää. Ja tietenkin ne kohderyhmät on syytä olla kirkkaina mielessä. Uutiskirjeellä, kaikille jotain, asia ei useinkaan suju vaan vaaditaan kohdennetumpaa informaatiota.

Jotta viestien kohdentaminen on mahdollista, pitää kohderyhmää segmentoida, ryhmitellä. Jotta tämä puolestaan on mahdollista, on tiedohallinnan perustusten oltava kunnossa. Ja kun vielä keritään taakse päin, tiedonhallinta tarvitsee onnistuakseen asialliset tietotyövälineet. Paperilistaukset ovat laittomia ja Excel taasen liian työllistävä. Tietotyövälineissä ei silti kannata liioitella: harvan non-profitin järkevä valinta on tietojärjestelmä, jonka pystyttämiseen saa varata kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Uunituore lahjoittajatutkimus julkaistu

/in /by

Hyviä uutisia tiedonjanoisille: lahjoittajatutkimus otsikolla Lahjoitukset yleishyödyllisen yhdistyksen taloushallinnossa on juuri julkaistu. Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö ja näkökulmassa on aivan uusia aineksia. Tämä blogi kertoo, että uutta mielenkiintoista aineistoa on saatavilla ja tulemme siitä kirjoittamaan, blogin ja varmaan toisenkin. Nyt pysytään vielä otsikoiden tasolla.

Tutkimuksen kohteena oleva yhdistys

Tutkimus on tuotettu Suomessa aktiivisesti perheitä palvelevan sote-alan järjestön mahdollistamana. Yhdistyksellä on noin 700 jäsentä ja järjestön tulot olivat vuonna 2019 noin 500 000 €. Tästä summasta yksityisten lahjoittajien osuus oli 120 000 €.

Taloushallinto: tärkeä mutta usein unohdettu aihe

Olemme joskus sanoneet, että vitosia tai kymppejä ei kannattaisi ottaa vastaan lahjoituksina jos niitä joudutaan kohdistamaan käsin. Kirjanpidolla on erittäin keskeinen rooli lahjoitusprosessissa ja sen kustannusrakenteessa; työn tekemisen mielekkyydestä puhumattakaan. Näpit syyhyävät mitähän näkökulmia tutkimuksessa on valittu ja mitä löydöksiä siellä on tehty.

Tutkimme, analysoimme ja kirjoitamme pian

Perehdymme tutkimukseen huolellisesti ja otamme kantaa. Ehkä kyseenalaistammekin jotain. Mutta vähintäänkin, koetamme saada lukijoillemme hyödyllisiä ajattelemisen aiheita ja kipinää lahjoitustoiminnan kehittämiseen.

Mutta itse päähenkilö, tutkimus, täältä sen löydät.

Hyvää viikonloppua toivotellen!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

JärjestöKompassi – kyselytutkimus järjestöjen toimintaympäristöstä

/in /by

Yhteistyökumppanimme Suomen Liiketoimintapalvelu Oy toteuttaa JärjestöKompassi-toimialakartoituksen järjestöjen toimintaympäristöstä. Vastaaminen verkkokyselyyn on maksutonta ja vastausaikaa on perjantaihin 18.9. klo 18 asti. Suomen Liiketoimintapalveluun yrityksenä voit tutustua tästä.

JärjestöKompassi – yhteiseksi hyväksi

Kartoituksen suorittajalla, Suomen Liiketoimintapalvelulla ei ole ansaintatarkoitusta kyselyssä vaan tulosten on tarkoitus palvella avoimesti  koko järjestökenttää. JärjestöKompassi selvittää järjestöjen nykytilaa koronan muokkaamassa toimintaympäristössä. Keinot ja suunnitelmat toiminnan ja rahoituksen varmistamiseksi ovat keskeisessä osassa kyselytutkimusta.

Omat vertailutiedot saatavissa

Vastaustiedot anonymisoidaan, mutta halutessaan oman järjestönsä vastaustiedot saa verrantoesityksenä suhteessa koko aineistoon. Tarkempi verrantoaineiston rajaus ei liene mahdollinen. Kuitenkin mitä enemmän vastaajia, sitä totuudenmukaisempaa aineisto on – vaikka vain keskiarvona. Kyseessä on kartoitus, kyselytutkimus eikä siitä syystä varsinaista data-analyysiä suoriteta. Tulokset eivät siis ole varsinaisesti tutkimuksellisia mutta selvityksen suorittajalta voisi kysyä jos aineiston saisi käyttöön tarkempaa analyysiä varten.

Tästä vastaamaan

Vastauslinkkiä saa kaikin mokomin jakaa. Eikä sekään ole haitaksi, että samasta järjestöstä useampi kuin yksi ihminen vastaa kyselyyn. Tämä on sen verran kiinnostava ja tärkeä asia, että kannustamme tutkimuksen tekijää antamaan lisäaikaa vastaamiseen, jotta aineistosta varmasti tulee riittävän suuri. Kysely ei ole erityisen lyhyt, mutta aihe on tärkeä; ajankäyttö on perusteltu.

JärjestöKompassiin vastaamaan pääset tästä.

Lahjoittajatutkimus pian tulossa

Tiedoksi, pian pääsemme kertomaan valmistumassa olevasta lahjoittajatutkimuksesta. Eräs järjestö saa omia lahjoittajiaan koskevan tutkimuksen opinnäytetyönä ja itsekin odotan tuota tietosisältöä suurella mielenkiinnolla. Kerromme kyllä kuka, mitä ja kenelle – niin pian kuin tutkimus valmistuu.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa

/in /by

Nähty ja koettu: pienkeräystunnus poliisilta tunneissa

Vielä kerran aiheesta uusi rahankeräyslaki ja pienkeräys. Cantores Minores kannatusyhdistyn ry:n eli Helsingin Tuomiokirkon poikakuoron ilmoitus pienkeräyksen aloittamisesta toimitettiin Helsingin poliisilaitokselle torstaina 2.4. virka-ajan jälkeen. Pienkeräystunnus saapui poliisilta puolen päivän aikoihin seuraavana päivänä! Kiitettävää toimintaa!

Olen vapaa-aikanani Cantis-isä, joka osallistuu kuoron toimintaan varainhankinnan asioissa, valokuvaajana, muonittajana, roudarina, ovimiehenä jne. Eli pikkusormen kautta täyden skaalan osallistumiseen. Ja kuten niin moni muukin järjestöaktiivi, teen sen täydestä sydämestä.

Tietopiirin tekemä lomake pelasti

Lopputulos oli toivottu mutta matkalla oli mutkia. Kirjautuminen poliisin sähköiseen asiointipalveluun onnistui Katso-tunnusten avulla (järjestöt ja yhteisöt, yksityishenkilöt pankkitunnuksin) mutta pienkeräysilmoitus oli palvelussa ”harmautettu”, syystä tai toisesta poissa käytöstä. Yksityishenkilöiden ryhmälle ilmoituksen teko olisi onnistunut. Ainakin tässä yksityisen puolen lomakkeessa kaikki oli selkeää ja vaiheittain etenevää, palvelun käytettävyys on erinomainen ja sähköistä palvelua tosiaan voi suositella. Aikaa säästyy kun ylimääräinen mekaaninen työ on poissa. On ilman muuta kaikkien etu, että ensisijaisesti käytetään sähköistä palvelua….kunhan se vaan toimii.

Mutta meillä oli ilmoituksen kanssa kiire: varsinainen rahankeräyslupa on, tai sen ainakin pitäisi olla käsittelyjonossa mutta pääsiäistä ajatellen, jos lahjoituksia halutaan pyytää, nyt oli viimeiset hetket toimittaa pienkeräystunnuksen hakemus olettaen, että käsittely vie viisi arkipäivää. Palvelu oli pimeänä mutta meilläpä oli omatekoinen lomake käytettävissä. Täyttäminen, tallennus ja toimitus sähköpostilla Helsingin poliisille. Turvaposti oli käytössä, koska lomakkeessa on niin henkilötunnuksia kuin pankkitilitiedot. Koska pienkeräystunnus saatiin noin sähäkästi, voimme olla iloisia sekä poliisin toiminnasta että siitä, että lomakkeen kelpoisuus on nyt testattu.

Pieni epäily sähköistä palvelua kohtaan vielä jäi

Pienkeräystunnus oli tarpeen, koska alkoi näyttää siltä, ettei varsinainen, uuden rahankeräyslain mukainen keräyslupa ehdi saapua pääsiäiseen mennessä. Hämmästys oli suuri viime torstaina, kun pari viikkoa sitten toimitettu keräyslupahakemus ei näkynytkään vireillä olevissa hakemuksissa! Oliko sekin virhe vai eikö hakemus ole lainkaan rekisteröitynyt järjestelmään? Huonoa tuuria vai onko palvelu vielä keskeneräinen, ehkä joskus selviää.

Talkoot, myyjäiset, arpajaiset, pelikoneet, kolehdit – kaikki poissa tällä hetkellä

Inhoan dystopioiden maalailua mutta pakko myöntää, että hirvittää. Suomalaiset ovat sisukkaita ja kurinalaisia: me myös noudatamme sääntöjä kunhan peruste on hyvä. Ja nyt se sitä on. Kontaktitilanteiden välttäminen on meille itsestään selvä asia ja se toimii, se voidaan jo todeta. Eiköhän tästä epidemiaosasta päästä kesällä lähelle normaalia moodia ja nuo perinteiset rahanhankintakeinot saadaan käyntiin. Taloudellinen tsunami huljuttelee meitä sitten vuosia mutta se on oma aiheensa.

Johtopäätös on selvä: jos yksityisvarainhankinnan käynnistämiselle tai skarppaamiselle joskus on painava peruste, nyt se on käsillä. Lupien puolesta työn aloittaminen on tehty helpoksi, ainakin pienellä varauksella. Olemme täällä Tietopiirissä valmiina miettimään yhdessä, miten yksityisvarainhankinnan kehittäminen parhaiten etenee.

Aiheesta on aiemmin kirjoitettu tässä blogissa:

Lomake pienkeräyksen tunnuksen hakemista varten

Pienkeräystunnuksen hakemisesta

Rahankeräyslaista, ennen lain astumista voimaan


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

/in /by

Miljoonia (vai) mokkapaloja – järjestön varainhankinnan opaskirja julkaistu

Miljoonia (vai) mokkapaloja – opaskirja yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan on julkaistu. Kirjan kirjoittaja Pia Tornikoski toimii Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteerinä ja on useiden vuosien ajan työskennellyt alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eipä tainnut Pia arvata miten oikeaan aikaan varainhankinnan opaskirja ilmestyykään!

Lomautukset ja peliautomaattien hiljentyminen – paha cocktail

Peliautomaatit eivät nyt kilise järjestöille jaettavaa rahaa. Toinen kurittaja on nimeltään lomautukset: tätä kirjoitettaessa yt-neuvotteluiden piirissä on 260 000 (20 tuntia myöhemmin yli 281 000) ihmistä. Melkoinen joukko järjestöjä saa taloudellista tukea paikalliselta seurakunnalta. Lomautukset leikkaavat seurakuntien verotuloja, vaikutus alkaa toden teolla näkyä toukokuussa. Maan nykyinen hallitus teki päätöksiä järjestöjen toiminnan lisätukemisesta mutta näinköhän noilla asioilla on mitään mahdollisuuksia toteutua. Perusteet ryhtyä aktiiviseen omaehtoiseen yksityisvarainhankintaan ovat nyt äärimmäisen akuutteja. Tämä kirja toimii loistavana oppaana niin pienille kuin suurille järjestöille.

Kirjan rakenne

124-sivuinen kirja, joka viimeisellä sivullaan sisältää mokkapalojen reseptin, on jaettu kuuteen osaan

  1. Varainhankinnan käynnistäminen ja kehittäminen yhteisössä
  2. Tukea suurelta yleisöltä
  3. Tukea yrityksiltä ja yhteisöiltä
  4. Tukija varainhankinnan keskiössä
  5. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset varainhankintaan
  6. Varainhankinnasssa menestyminen

Varainhankinnan opaskirja ei yksinkertaista asioita liiaksi mutta toisaalta ei myöskään monimutkaista ja mystifioi – tapa, jolla nuoremmat tieteenharjoittajat joskus alleviivaavat kompetenssiaan. Tästä ymmärtää, että yksityisvarainhankinta vaatii systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä ja sellaisetkin asiat kuin maine ja brändi on todellakin syytä sisäistää. Bisneksen käytännöissä on monta asiaa, joita voi ja kannattaa hyödyntää järjestössä. Miljoonia (vai) mokkapaloja -kirjan voi tilata täältä.

Ripeästi mutta hosumatta liikkeelle!

Useimmiten tulovirran aikaansaaminen, etenkin lahjoitusten kanssa ottaa aikansa ja alkuun syntyy vain kustannuksia. Varainhankinta on investointi tulevaisuuden tulojen saamiseksi ja onnistuminen riippuu pitkäjänteisyydestä sekä valitusta keinovalikoimasta. Tahtoo sanoa, että huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtojen puntarointi on tarpeen.

Mielestäni brändin lisäksi asiakkuusajattelu, tietämyksenhallinta, työnkulkujen omistajuuksien jakaminen ja kyky muuttaa piintyneitä toimintatapoja ovat tarpeellisia asioita. Monen roolin ihmiset osallistuvat varainhankinnan suunnitteluun ja toteuttamiseen mutta vastuu kustakin tehtävästä tai sisällöstä tulee olla selkeästi ihan tietyllä nimetyllä ihmisellä. Kuten aiemminkin tässä blogisarjassa on kirjoitettu, tekniikkaa tarvitaan mahdollistajana mutta mikään vimpain ei tee asioita puolesta. Asiakkuusajattelusta on kirjoitettu mm. tässä blogissa, joka sisältää linkkejä moneen muuhun hyödylliseen postaukseen.

Varainhankinnan opaskirjan lisäksi uusi rahankeräyslaki tuli sopivaan aikaan. Pienkeräys toimii nopeasti pystyyn laitettavan keräyksen laillistajana, esimerkiksi pääsiäiskeräystä varten pienekeräystunnuksen ehtii saamaan vielä mainiosti. Aiheesta on kirjoitettu tässä blogisarjassa pariinkin otteeseen:

Lomake pienkeräyksen tunnuksen hakemista varten

Pienkeräystunnuksen hakemisesta

Rahankeräyslaista, ennen lain astumista voimaan


Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Uusi rahankeräyslaki voimassa 1.3. – keräysluvan jaksottumisen ongelmat

/in /by

Uusi rahankeräyslaki astui voimaan sunnuntaina 1.3.2020. Vanhan ja uuden lain eroista on ollut selkeää informaatiota tarjolla, mekin olemme julkaisseet blogin aiheesta. Mutta luvan jaksottuessa hankalasti, kas siinä pulma. Vai onko sittenkään?

Jos vanha lupa katkolla ennen keräyssesonkia, pääsiäistä

Erityisesti paikallisella keräysluvalla toimineilla järjestöillä on intressi päästä uuden lain piiriin mahdollisimman pian. Kuinka kannattaa toimia, kun vanhan lain mukainen keräyslupa on voimassa mutta uusi rahankeräyslaki tarjoaisi laajempia keräysmahdollisuuksia vähemmällä paperityöllä. Tai kun lupa on umpeutumassa hankalasti ennen keräyssesonkia.

Kovin mieluisaa olisi ollut tutustua uusiin hakulomakkeisiin jo ennakolta: valmistelumahdollisuuden ansiosta eivät sitten kaikkien hakemukset tulisi kerralla käsiteltäväksi. Vaan taitavat nyt tulla.

Rahankeräyslupahakemus löytyy täältä ja hakemuksen täyttämisohje tämän linkin takaa.

Uutta lupaa voi hakea vaikka vanha on voimassa

Uuden lain mukaista toistaiseksi voimassaolevaa lupaa voi hakea, vaikka entinen poliisihallinnon myöntämä lupa onkin voimassa. Mainitkaa Poliisihallitukselle lupahakemuksen yhteydessä, että haluatte perua jo voimassa olevan luvan. Etusija käsittelyjonossa on niillä, joilla lupaa ei vielä ole. Jos nykyinen lupa on voimassa vielä pitkään, ei uutta lupaa kannata odottaa kovin pian. Nykyistä lupaa voi muuttaa ja pelisäännöt löytyvät vanhasta lainsäädännöstä. Vanhan luvan peruuttaminen uuden tieltä on maksuton toimenpide.

Keräätte nyt paikallisella luvalla ja haluatte uuden luvan Poliisihallituksesta

Paikallisiin, poliisilaitoksen myöntämiin lupiin pätee sama sääntö. Uutta lupaa voi hakea Poliisihallitukselta, vaikka paikallinen keräyslupa onkin voimassa. Vanhan luvan peruutusta haetaan samalta poliisilaitokselta, joka on luvan myöntänyt. Lomaketta tätä varten ei ole tullut vastaan, menettely lienee vapaamuotoinen kunhan asiakirjasta käy ilmi oleelliset järjestön tiedot. Peruuttaminen tulee tehdä arpajaishallinnon sanamuotoa lainaten ”viimeistään silloin, kun uusi lupa on myönnetty.” Käytännössä tämä on ainut järkevä vaihtoehto: poliisilaitosten ja Poliisihallituksen päätökset syntyvät omissa aikatauluissaan ja huonolla tuurilla vanha lupa tulisi katkaistuksi ennen uuden alkamista.

Itsekin järjestötyössä, jossa luvan taitekohda käsissä

Teen itse vapaaehtoistyötä järjestössä, jonka paikallinen keräyslupa umpeutuu maaliskuun lopulla. Pääsiäisenä ehdottomasti haluamme olla valmiita keräämään myös valtakunnallisesti. lmoitamme muutoinkin valtakunnallisessa printissä, olisi sääli ettei järjestön lahjoitussivun osoitetta saisi tuoda esille. Toimitamme siis keräyslupahakemuksen Poliisihallitukselle lähimpinä päivinä. Mutta ehdimmekö saada luvan ennen pääsiäistä…

Jos lupa viipyy, pienkeräys toimii osittaisena ratkaisuna

Yllä kuvatussa tilanteesssa pienkeräys on olemassa vaihtoehtona mutta siinä on oma rajoitteensa. Pienkeräyksen saa järjestää kahdesti vuodessa keräyksen keston ollessa korkeintaan kolme kuukautta. Maantieteellisesti sekään ei rajaudu tiettyyn poliisipiiriin vaan raamina on max 10 000 €:n keräyssumma kerrallaan. Kuten varsinainen keräyslupa, myös pienkeräyslupa on voimassa toistaiseksi. Ilmoitus paikalliselle poliisilaitokselle tulee tehdä viimeistään viisi päivää ennen keräyksen aloittamista. Poliisi lupaa toimittaa pienkeräysluvan viiden (arki)päivän kuluessa. Ripeää toimintaa!

Toisin sanoen, ellei uudesta keräysluvasta kuulu mitään ma 30.3. mennessä, on silloin viimeinen mahdollisuus tehdä ilmoitus pienkeräyksestä. Kiirastorstai on 9.4. ja tuohon väliin jää luvattu viiden arkipäivän käsittelyaika pienellä lisäpuskurilla varustettuna.

Mutta jos järjestössämme kohtaamme positiivisen ongelman ja pääsiäiskeräys tuottaa hyvin, pitääkö jonkun vahtia pankkitiliä aamuyöllä siltä varalta, että kymppitonni menee rikki. Tai jos toisesta pankkiryhmästä iso lahjoitus onkin vasta vuorokauden matkallaan. Laki on liberaalin tuntuinen ja byrokratiaa karsiva, ehkei tässäkään mennä äärimmäisyyksiin.

Vielä joitain asioita jää vaille vastausta mutta päivitämme julkaisua sitä mukaa kun tiedämme lisää. Stay tuned.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Järjestödigikartoitus 2019 – yllättäviä tuloksia joukossa

/in /by

Tieken, ViestintäPirittan ja Avoinen toteuttama Järjestödigikartoitus 2019 ilmestyi joulukuussa. 479 suomalaisia järjestöjä edustanutta ihmistä vastasi ja tuloksissa on ennakoituja asioita mutta myös reippaita yllätyksiä. Poimin mielestäni kaikkein keskeisimmät tähän postaukseen. Dokumentti on selkeästi laadittu ja releventteja asioita kuvaava, vahva suositus koko dokumentin lukemiselle. Löydät raportin täältä.

Facebook dominoi, uusia keinoja nihkeästi käyttöön

Kuten odottaa saattoi, Facebook on omilla lukemillaan mitä somepresenssiin tulee. Instagram, Twitter ja Youtube seuraavat mutta selkeän hajuraon päässä. Uutena mukaan on tullut LinkedIn mutta sen rooli ainakin toistaiseksi on marginaalinen. Sähköisessä viestinnässä WhatsApp on noussut nopeasti kärkipaikoille. Uusia somepalveluita suomalaiset järjestöt vaikuttavat ottavan käyttöön hyvin harkitsevasti, jopa nihkeästi. Jos jokin otetaan, todennäköisesti se on Instagram tai Twitter.

Rekisteriohjelmisto valtaosalla mutta hyödyntäminen ei kovin tehokasta

67 % järjestöistä ilmoittaa käyttävänsä rekisteriohjelmistoa ja vaikuttaisi siltä, että rekisterin ja vähintäänkin jäsensivuston kytkeminen yhteen alkaa olla arkea. Tämän ansiosta sivustolle täytetty lomaketieto menee kyseisen jäsenen tietoihin, tietokantaan.  Tokihan olisi syytä, että muukin jäseneen tai muuhun järjestön tallentamaan kontaktiin liittyvä informaatio löytäisi ohjelmistossa paikkansa ilman mekaanisia työvaiheita. 44 % kertoo, että omien tietojen päivittäminen on mahdollista verkon kautta. Yli puolet toisin sanoen lähettää lomakkeen kautta sähköpostin, jonka joku järjestössä kirjaa ylös. Tässä tyypillisesti palaa aikaa.

Vain 4 % tutkimuksen järjestöistä ottaa vastaan kuukausilahjoituksia!

Tutkimusaiheistossa vain 14 % järjestöistä ilmoitti ottavansa vastaan lahjoituksia. Määrä tuntuu omalaatuisen pieneltä. Asia muuttunee pian, sillä maaliskuun alusta voimaan astuva uusi rahankeräyslaki helpottaa lahjoitusten keräämistä merkittävästi. Pienkeräyksen (max. 10 000 €) saa toteuttaa ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Uudesta rahankeräyslaista olemme bloganneet kahteenkin kertaan, tuorein julkaisu löytyy täältä.

Mahdollisuus ottaa vastaan kuukausilahjoituksia olisi tutkimuksen mukaan vain 4 %:lla! Tämä hämmentää. Kuukausilahjoitus kerryttää järjestölle poikkeuksetta enemmän kuin kertalahjoitus ja on lähes budjetoitavaa rahavirtaa. Kuukausilahjoittaja on tavoittelemisen arvoinen kultakimpale mutta miksi heitä ei juurikaan tavoitella? Käsittääkseni Ruotsissa kuukausilahjoitusten osuus koko lahjoitusmäärästä on Suomea reilusti suurempi. Lahjoittamiskulttuuri eroaa mutta ei kokonaan selitä asiaa, on siis syytä katsoa peiliin.

Ja peili kertoo, että vain 6 % (voisiko tämä olla virhe?!) kerää lahjoittajien tiedot lahjoittajarekisteriin! Tämä oli murheellista luettavaa. Datan hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisesta on tällä taustalla tarpeetonta puhua.

Valistunut arvaus miksi kuukausilahjoitus on harvojen herkkua

Kuukausilahjoittajuuteen yleensä kasvetaan kertalahjoitusten kautta. Asiaa siis tulisi aktiivisesti ehdottaa mutta harmillisen moni järjestö edelleen tyytyy siihen, että lahjoittajat jäävät käytännössä anonyymeiksi: heistä tiedetään nimi ja pankkitilin numero. Tutkimus siis väittää, että vain 6 % tallentaisi lahjoittajan tiedot. Anonyymi lahjoittaminen pitää olla mahdollinen mutta silti, tätä ei jaksa käsittää.

Nimen ja pankkitilin perusteella ei voi kiittää lahjoituksesta, ei liioin viestiä mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan tai ehdottaa useamman kerran kertalahjoittaneelle ryhtymistä kuukausilahjoittajaksi. Tuntemattomattomuus tekee mahdottomaksi verrata viestintäkanavien toimivuutta, lahjoitusten alueellista tai kampanjaan liittyvää tehoa. Ammutaan haulikolla ilmaan ja jossain jokin ropisee. Tässä kohtaa bisneksen ja järjestön käytännöt eroavat surullisen paljon toisistaan. Vaikka niin ei olisi tarpeen olla.

Rekisterin yhteys kirjanpitoon – tutkimuksessa ei kysytty?

Kartoituksessa ei oteta kantaa miten usein kirjanpito ja reskontra on yhdistetty rekisteriohjelmistoon. Asia liittyy sekä lahjoittajan tunnistamiseen, minkä peruste edellä varmaan kävi selväksi, mutta myös manuaalisen työn välttämiseen. Tutkimuksen mukaan digitaalisten käytäntöjen tiellä suurin este on henkilöresurssien niukkuus.

Kun järjestön verkkosivun lisäksi kirjanpitojärjestelmästä on yhteys rekisterijärjestelmään, alkaa syntyä huomattavaa työajan säästöä. Lahjoitus tiliöityy täysin automaattisesti tai hyväksynnän jälkeen siten, että sekä lahjoituskohde että lahjoittaja ovat selvillä. Jos lahjoittaja on liikkeellä ensimmäistä kertaa, kykenee tehtäviensä tasalla oleva järjestelmä perustamaan rekisterijärjestelmään uuden kontaktin. Tämä on reitti läpinäkyvyyteen, raportoitavuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Avaamme asiaa tarkemmin kun otatte yhteyksiä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä, jutellaan

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi