Tag Archive for: lahjoitukset

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

/in /by

Tämä dokumentti on artikkelisarjassaan toinen. Sarjassa käsitellään, millaisiin asioihin missäkin keräystoiminnan kypsyysvaiheessa tulisi keskittyä. Tämän artikkelin fokus: keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa. Kuten muissakin artikkeleissa, esitetyt asiat perustuvat kokemukseen ja näkemykseen – ollen siten subjektiivisia.

Artikkelisarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys) Järjestöoppaassa.

Leimallisia piirteitä

Tavallisesti tämän ryhmän järjestöillä on rahankeräyslupa ja siten mahdollisuus rahankeräyksiin. Omaehtoinen varainhankinta lahjoitusten kautta on pienimuotoista eikä mitenkään systematisoitua. Varainhankintaa suoritetaan periodimaisina pyrähdyksinä ilman nimettyjä henkilöresursseja. Järjestön funktioiden kuten viestinnän ja taloushallinnon yhteistyö varainhankinnassa on vähäistä

Kiinnitä huomiota seuraaviin aiheisiin

1. Käy kaikki uudelleen läpi

Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? Onko tarinallistaminen ja lahjoituskohteiden visualisointi edelleen juuri kuten on tarkoituksenmukaista? Entä lahjoitustoiminnan tavoitteet suhteessa käytettäviin resursseihin? Onko hankkeen aikataulutus ja vaiheistus realistinen? Tässä ketjukyselijän ohjeita, mutta kaikki todella kannattaa vielä käydä läpi terveellä tavalla kyseenalaistaen, mutta pienimpiin detaljeihin juuttumatta. On hyvä ajatus pyytää esimerkiksi sisarjärjestön ihmisiä tarkastelemaan lahjoitussuunnitelma ja -tilanne – uusin silmin voi löytyä uusia oivalluksia. Joko Facebookin varainhankintatyökalut on saatu käyttöön, ellei, nyt kannattaa pistää toimeksi.

2. Tietotyön välineet – lahjoittajatiedon systemaattinen kerääminen

Tietotekniikalla ja tietotyön välineillä voi olla merkittävä rooli rutiinitehtävien karsimisessa sekä uudenlaisten työskentelytapojen mahdollistamisessa. Esimerkkinä toimii vaikkapa verkkosivulla oleva lahjoituslomake. Se voi tuottaa sähköpostin, jonka joku järjestössä joutuu siirtämään johonkin muualle. Tieto on jo ollut digitaalista, mutta sitä on kopioitava manuaalisesti johonkin muualle. Paremmassa tapauksessa lahjoituslomakkeen tieto siirtyy suoraan tietokantaan kyseisen lahjoittajan tietoja täydentämään. Lahjoitusten kirjanpitoon merkitseminen voi olla manuaalista kohdistamista tai tietotekniikan avustamaa, automaattista tai puoliautomaattista. Myös jo käsitellyssä kiittämisessä tekniikka voi olla avuksi.

Lahjoittajien kontaktitietojen systemaattinen kerääminen on tärkeää. Edellä mainittu manuaalinen vaihe tuottaa lisätyötä ja myös tallennusvirheitä. Jos kontaktitieto on järjestön omassa järjestelmässä, kontaktien ryhmitteleminen ja lähestyminen ryhmäkohtaisesti on mahdollista. Lahjoittajasuhteen syventäminen hyvin tyypillisesti vaatii yhteydenpitoa lahjoittajaan ja tämä on mahdollista vain sikäli kun järjestö tuntee lahjoittajansa.

3. Liikennettä lahjoitussivulle

Järjestön viestinnän tavoitteena on ajaa verkkoliikennettä, eli kävijöitä, järjestön omalle lahjoitussivulle. Some on erittäin tärkeä viestinnän ja jopa lahjoitusten keräämisenkin väline, mutta some on pääasiassa markkinoinnin väline: someviestin tulisi houkutella ihminen järjestön lahjoitussivulle. Omalla verkkosivulla tapahtuu kontaktin ”kiinniotto”, tietojen tallentaminen ja lahjoituksen maksaminen. Omalla sivulla talletettu tieto on järjestön omaisuutta ja käsiteltävissä – somessa kontakti kuuluu palveluntarjoajalle, ja mahdollisuudet hyödyntää lahjoittajien tietoja esimerkiksi kohderyhmäpoiminnoissa ovat rajalliset. Jos kaksi prosenttia lahjoitussivun kävijöistä tekisi lahjoituksen, on vaivatonta päätellä, että kävijöitä on oltava paljon, jotta rahaa kertyy.

4. Toimiva verkkosivusto

Järjestön verkkosivuston tarkempaa analyysiä kannattaa harkita, myös teknisen toteutuksen kannalta. Tarkoituksenmukaiset laskeutumissivut (landing page) kampanjoille tai lahjoituskohteille ja niiden helppo löydettävyys on tärkeää. Graafinen ja viestinnällinen selkeys, jotta haluttu viesti varmasti välittyy – asiaa ei voi painottaa liikaa. Hakukoneiden kannalta sivun sisällön on parempi uudistua: hakukoneet pitävät tiheästi uudistuvista sivuista. Haluamme saada ihmisen tulemaan sivuille uudelleen: jos kävijä tietää, että kiinnostavaa aineistoa on löydettävissä, hän palaa todennäköisemmin.

Myös sähköpostiviestinnällä voi  ohjata jo lahjoituksen tehneitä ihmisiä lahjoittamaan uudelleen sekä jakamaan järjestön viestejä.

5. Lahjoittamisen donor journey

Donor Journey, tunnetaan ehkä paremmin nimellä Service Blueprint, on palveluprosessin visuaalisen kuvaamisen malli. Käyttäjän kulkema polku kuvataan vaiheittain, ja eri palveluiden liittyminen toisiinsa tulee käytännöllisellä tavalla esitetyksi.

Tietopiiri Oy:n blogi tarkastelee asiaa asiakkuusajatteluun totuttelemisen kannalta:
https://www.tietopiiri.fi/donor-journey-mapping/

Asiasta voi lukea Innokylän artikkelin:
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/service-blueprint.

Parhaimmillaan mallintaminen toimii siten, että samanaikaisesti lahjoittajan kulkeman polun rinnalla kuvataan se, mitä järjestössä samoissa vaiheissa tapahtuu. Näin voidaan havaita pullonkauloja, aikasyöppöjä työvaiheita, mahdollisesti puuttuvia vastuutuksia tai työvälineitä. Järjestön ideaali malli on järjestökohtainen riippuen niin järjestön toiminnan luonteesta ja tavoitteista kuin myös käytettävissä olevista resursseista.

6. Työnkulut, työnjako ja toimepiteiden vuosikello

Työnkulkujen tarkastelu on luonteva jatko edellisen kohdan donor journeylle. Onko palveluketju saumaton niin lahjoittajan kuin lahjoituksen vastaanottajan, järjestön kannalta? Kuka kantaa mistäkin asiasta vastuun ja onko tehtävä ylipäätään korvamerkitty jollekulle, yksittäiselle ihmiselle tai nimetylle ryhmälle?

Jotta lahjoitustoiminnan aktiviteetit varmasti ovat osa viestinnän kokonaisuutta, on suunnitellut toimenpiteet hyvä sijoittaa aikataulutettuina markkinoinnin/viestinnän vuosikelloon. Näin toimenpiteet ja kampanjat saavat ansaitsemansa huomion ja resurssit eikä järjestö kilpaile näkyvyydestä itsensä kanssa. Tämä helpottanee myös muistamaan, että toimenpiteiden tehokkuus, vaikuttavuus tulee mitata, ja tulokset merkitä talteen. Mitä opittiin ja miten toimenpiteitä korjattiin, toimivat vertailutietona seuraavaa kierrosta varten.

7. Konversiopolut – mihin toimintaan ihmisiä halutaan ohjata

Konversio on varsinaisesti digitaalisen markkinoinnin termi, jolla tarkoitetaan, että ihminen saadaan tekemään palveluntarjoajan haluama toimenpide. Termi on vierasperäinen, mutta kompakti ja lienee siksi niin yleisesti käytetty. Konversio voi olla esimerkiksi täytetty lomake, suoritettu lahjoitus tai sivustovierailu. Yhtä hyvin voitaisiin puhua vierailijan tai lahjoittajan aktivoinnista.

Lahjoittamisen yhteydessä konversio on yleensä toimenpide, joka kertoo syvemmästä sitoutumisesta järjestöön. Konversiopolku muodostuu vaikkapa seuraavasti: satunnainen järjestön sivulla kävijä –> palaava kävijä –> kertalahjoittaja –> kuukausilahjoittaja –> järjestön suosittelija –> testamenttilahjoittaja. Järjestön kannattaa määrittää tarkoituksenmukaiset, tavoiteltavat lahjoittajapolut. On paljon mahdollista, että konversiopolku vaihtelee kohderyhmän mukaisesti. Viestinnän toimenpiteet suunnitellaan vastaamaan konversiotavoitteita. Määrän mittaaminen on oleellista: kuinka moni informaation vastaanottanut lopulta tekee kuten järjestössä halutaan. Tässä puhutaan konversioprosentista.

Konversio voi liittyä muuhunkin kuin lahjoittamiseen. Useimmat järjestöt tarvitsevat vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. Tämä on oikein relevantti seurattava asia. Viestinviejät, some-tykkääjät, ovat toinen ryhmä. Viestinnän suunnittelu helpottuu, kun konversiotavoitteet on määritetty selvästi.

8. Lahjoittajien kiittäminen

Kiittäminen voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä voi olla suuri merkitys sen kannalta, lahjoittaako ihminen järjestölle uudelleen. Hyvän mielen lisäksi kiitos toimii kuittauksena siitä, että lahjoitustapahtuma on onnistunut. On järjestöjä, jotka aktiivisella päätöksellä nimenomaan eivät kiitä lahjoittajiaan – tämä heille sallittakoon. Useimmissa tapauksissa kiittämisellä on myönteinen vaikutus. Tulisi siis suunnitella, miten mahdollisimman monia lahjoittajia voidaan kiittää.

Tärkein asia on lahjoittajien tunteminen. Tilisiirtolahjoitus ja myös maksuoperaattorin kautta saapunut lahjoitus jättää lahjoittajan anonyymiksi: tilin ja nimen perusteella ei ole mahdollista ottaa lahjoittajaan yhteyttä – kiittämisen ohella kertoa, mitä varoilla on saatu aikaan. Sama asia koskee mobiilimaksamisella tehtyjä lahjoituksia; lahjoittajan identiteetti ei selviä. Lahjoituslomake, johon järjestö houkuttelee lahjoittajia täyttämään tietonsa, on keskeisessä roolissa.

Kiittäminen voi tapahtua esimerkiksi sähköpostilla, tekstiviestillä, kirjeitse tai soittamalla. Monet käyttävät soittamista, kun lahjoitus on ollut tavanomaista suurempi tai kun lahjoittaja on määritetty erityisen tärkeäksi.

9. Lahjoittajasta huolehtimisen prosessi – kuusi askelta

Siitä huolimatta, että tämän kappaleen aiheista osa on jo tullut mainituksi, ansaitsee lahjoittamisen kuusi askelta oman tilansa. Näin siksi, että kyseessä on asiakkuudenhallinnan perustavanlaatuinen metodi, jossa vaiheet seuraavat toistaan – tämän tulee toimia ketjussa.

9.1. Muodosta kontakti

Käytä useita kanavia tuodaksesi kävijöitä sivustollesi. Houkuttele sisällöllä. Kannusta potentiaalinen lahjoittaja antamaan tietonsa. Tee se helpoksi.

9.2 Kuuntele

Mitä juuri kyseinen ihminen osaa, miten hän on valmis osallistumaan ja mitä hän toivoo järjestöltä. Anna hänen kertoa itse. Huolehdi, että tieto tallentuu kontaktin tiedon yhteyteen.

9.3. Viesti kohdennetusti

Kerro juuri hänen kiinnostuksensa kohteista – haluttuja kanavia pitkin.

9.4. Pyydä

Pyydä konkreettisesti osaamista, aikaa tai lahjoitusta.

9.5. Kiitä

Huomioi lahjoitus – lahjoitussumman mukaisesti.

9.6. Hoida

Pidä lahjoittajasi tyytyväisinä ja konvertoi arvokkaista vielä arvokkaampia.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

 

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Rahankeräyksen aloittaminen – mihin keskittyä ellei keräyslupaa vielä ole

/in /by

Johdanto

Lahjoitusten vastaanottaminen on järjestöillä yksi keskeinen omaehtoisen varainhankinnan keino. Järjestöt ovat keskenään eri tasoilla. Järjestöjen osaaminen, koko sekä se, mihin on hyvä keskittyä, on hyvin erilaista riippuen siitä, onko järjestö vasta hakemassa rahankeräyslupaa vai onko se peräti kansainvälisen tason vakiintunut toimija rahankeräyksessä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa sarjaa, jossa järjestöille on hahmotettu lahjoitustoiminnan neljä valmiustasoa. Artikkelisarjassa pohditaan, mihin asioihin järjestön erityisesti tulisi kullakin tasolla keskittyä. Koska omaehtoisen rahoituksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, artikkelisarjassa oletuksena on, että järjestö pyrkii varainhankinnassaan kohti edistyneempiä tasoja; artikkeleissa esitettävät vaiheet ovat siten peräkkäisiä.

Esitetyt asiat perustuvat kirjoittajan kokemukseen ja näkemykseen – artikkelit ovat subjektiivisia.

Neljän artikkelin sarja julkaistaan pian myös SOSTE ry:n (Suomen sosiaali ja terveys ry) Järjestöoppaassa.

Taso 1. Järjestöt, joilla ei ole vielä rahankeräyslupaa

Leimallisia piirteitä

Joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa tarvitaan ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia eli rahaa tai omaisuutta vastikkeetta. Jos rahankeräyslupaa ei vielä ole, on tavallista, että luvan hakemisesta ei  ole kokemusta eikä liioin suunnitelmaa keräyksen toteuttamisesta. Voi jopa olla, että edellä mainitun kaltaisilla järjestöillä ei ole työntekijöitä, joilla olisi työaikaa käytettävissä lahjoitustoiminnan hoitamiseen. Arvio resurssien tarpeesta voi myöskin olla hankalaa tehdä.

Ensimmäisellä tasolla tarvittavat toimenpiteet ovat verraten samanlaisia riippumatta järjestön koosta. Myöhemmissä vaiheissa etenemistapa on järjestökohtainen.

Keskity näihin asioihin – aloittamisen 12 askelta

  1. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen

Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä.

Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa erittäin nopeasti. Samanaikaisesti voi laittaa hakemuksen varsinaisesta keräysluvasta. Kun varsinainen keräyslupa on saatu, tulee pienkeräyslupa keskeyttää. Se onnistuu ilmoitusmenettelyllä paikalliselle poliisilaitokselle. Jotta kerättyjen varojen raportoinnissa ei tule myöhemmin hankaluuksia, lupien ei pidä olla voimassa samanaikaisesti.

  1. Harkittavaksi: Facebookin varainhankintatyökalujen hakeminen

Useat järjestöt käyttävät sosiaalisen median toimijan, Facebookin varainhankintatyökaluja. Puhutaan ns. syntymäpäiväkeräyksistä, jossa käyttäjä kerää varoja jonkin järjestön hyväksi. Ainakaan toistaiseksi Facebook ei peri kiinteitä eikä muuttuvia kustannuksia palvelustaan. Varat Facebook tilittää järjestölle vähentämättömänä kerran kuukaudessa. Koska työkaluista ei aiheudu kustannuksia ja luvan saaminen voi kestää helposti kuukaudenkin, kannattaa harkita varainhankintatyökalujen käyttöönottoa vaikkei olisikaan varma, haluaako niitä hyödyntää.

Työkalujen saaminen käyttöön ei ole aina mutkatonta. Pääsyynä haasteille lienee se, että yhdysvaltalaisyrityksen hallinto ei hahmota järjestöjen yksilöllistä y-tunnusta, joka todentaa järjestön olemassaolon.

Facebook-kerääminen on oman verkkosivun kautta keräämisen ohella rinnakkainen keräyskeino. Huono puoli Facebookissa on se, että lahjoittajan kontaktitietoja on hyvin vaikea saada järjestön omaan kontaktikantaan myöhempää käyttöä varten.

  1. Järjestön verkkosivuston analyysi – kehittämistarpeiden havainnointi

Kaikkein tärkein asia on se, että lahjoittamismahdollisuus on esillä näkyvällä paikalla. Useimmat sijoittavat lahjoita-painikkeen joko päävalikkoon tai sivun yläreunaan. Lahjoitusten keräämisestä tulee viestiä selkeästi.

Järjestön verkkosivuston mobiiliystävällisyys ja optimaalisuus hakukoneiden kannalta ovat verkkopalveluammattilaisten työtä. Palveluntarjoajia on paljon saatavilla. Sivuston esteettömyys ja saavutettavuus ovat lahjoitusten kannalta erittäin tärkeitä asioita, ja järjestöillä on tästä huolehtimiseen velvollisuus. Täältä voit lukea aiheesta.

Graafinen ja viestinnällinen selkeys ovat välttämättömiä. Tässä vaiheessa on syytä tarkistaa, että lahjoita-painikkeelle löytyy sekä paikka että tekninen toteutusmahdollisuus. Painikkeen näkyvin paikka on etusivun yläosassa.

Kuitenkaan lahjoitusten keräämisen aloittaminen ei vaadi verkkosivun täydellisyyttä, verkkosivu-uudistusta. Tärkeintä on, että löydetään selkeä paikka lahjoita-painikkeelle ja lahjoittamiselle saadaan oma sivunsa. Tämä tuskin muodostuu ongelmaksi. Sivuston jouhevuuden kohentaminen on myöhemmän vaiheen asia.

  1. Potentiaalisten lahjoittajaryhmien tunnistaminen

Nyt ollaan luovan ajattelun äärellä. Ketkä tai millaiset ihmiset voisivat olla potentiaalisimpia lahjoittajia? Alumnit? Tapahtumakävijät? Jäsenten perhepiiri? Entä vapaaehtoistyöntekijöiden halukkuus tukea järjestöä myös rahallisesti? Sosiaalisen median käyttäjät? Jonkin tietyn median kuluttajat?

Useimmiten lahjoittamisen todennäköisyys on suurempi, jos ihminen jo tuntee järjestön ja suhtautuu siihen myönteisesti. On siis parempi etsiä ensin läheltä. Suurimmat ja tunnetuimmat rahankerääjät voivat onnistuneesti hyödyntää ostettuja kohderyhmäosoitteita, mutta useimpien järjestöjen on parempi etsiä lahjoittajia ensin omasta vaikutuspiiristä.

  1. Järjestön ns. vaikuttajahenkilöiden tunnistaminen

Jälleen luovaa ajattelua; ketkä järjestössä tai sen lähipiirissä ovat ihmisiä, joilla on poikkeuksellisen suuri näkyvyys ja kuuluvuus? Puhutaan mielipidevaikuttajista, joilla voi työnsä tai sosiaalisessa mediassa hankitun maineensa seurauksena olla merkittävä joukko seuraajia. On paljon vaikuttavampaa, kun laajan verkoston ihminen jakaa järjestön informaatiota omassa verkostossaan verrattuna rivijäseneen, jolla tuota verkostoa ei ole. Ostetuilla kumppanuussuhteilla on mahdollista hoitaa asiaa, mutta ensin kannattaa jälleen katsella järjestön ympärille, jos lähiympäristöstä löytyisi apua.

  1. Lahjoituskohteiden valinta ja tarinallistaminen sekä suunnitelma visualisoimisesta

On tärkeää huolella miettiä, kuka voi olla lahjoittaja. On myös pohdittava, mikä on lahjoituskohde, joka tuota potentiaalista lahjoittajaa puhuttelee sopien samalla järjestön julkiseen kuvaan sekä tavoitteisiin. Tyypillisesti kohteita kannattaa valita muutamia, mahdollisesti erilaisia. Jotkut järjestöt tarjoavat ensimmäisenä lahjoituskohteena jotain pientä ja konkreettista. Muita vaihtoehtoja ovat abstraktimmat aiheet tai geneeriset lahjoitukset järjestölle, jolloin vastaanottaja päättää, mihin varat käytetään.

Lahjoituskohteisiin on hyvä liittää tarina, miksi on perusteltua antaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Narratiivin ohella visualisointi on yhä tärkeämpää: kuva tai video on mobiilikäytön takia monesti pystyformaatissa paljon tehokkaampi kuin pelkkä teksti. Viestintäammattilaisia, joko omia tai ulkoisia, tarvitaan.

  1. Lahjoitusten keinovalikoiman suunnittelu

Otetaanpa jo edellä esitetyt asiat huomioon. Nyt ensimmäisen tason yhdistyksellä pitäisi olla näkemys sekä lahjoittajaryhmistä että lahjoituskohteista. Mitkä ovat lahjoitusmuotoja, jotka alustaviin valintoihin soveltuvat? Kertalahjoitus ja kuukausilahjoitus sopivat useimmissa tapauksissa. Kuukausilahjoitus on tavoittelemisen arvoinen, mutta siihen yleensä päädytään kertalahjoitusten kautta. Testamentti on yleistynyt lahjoitusvetoomuksena vuodesta 2020 alkaen. Vertaisvarainhankinta (peer to peer) eli esimerkiksi syntymäpäiväkeräykset ovat monille järjestöille toimivia ratkaisuita. Lahjoitustarve voi koskea irtainta omaisuutta kuten printtereitä tai toimistokalusteita. Käyttöoikeuden lahjoittaminen irtaimeen omaisuuteen on myös mahdollinen keino ottaa vastaan lahjoituksia.

  1. Maksu- ja keräystapojen valinta

Lahjoitustapa ja lahjoituksen maksutapa ovat kaksi eri asiaa. Perinteisin maksutapa on tilisiirto: järjestö ilmoittaa lahjoitustilin ja viitenumeron. Tätä ei kuitenkaan enää suositella ainakaan ainoaksi maksutavaksi. Tiivistettynä, maksutavat ovat seuraavat:

  • tilisiirto
  • verkkomaksaminen
  • luottokortilla maksaminen
  • mobiilimaksaminen
  • tekstiviesti
  • sosiaalisen median rahankeräykset – vertaisvarainhankinta
  • Lahjoittamo.fi -lahjoituspalvelu

Yhdessä SOSTE ry:n kanssa tuotetun dokumentin lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn välineistä voit lukea SOSTE ry:n Järjestöoppaasta täältä.

  1. Analyysi: nykyiset tavat tallentaa ja hyödyntää kontaktitietoja

Otetaanpa yhteyttä järjestön tietotekniikasta vastaavaan ihmiseen. Sikäli, kun lahjoittajien tai lahjoittajapotentiaalin kontaktitietoja on tarkoitus tallettaa, niille on oltava käyttäjäystävällinen ja tietoturvallinen tietotekninen ratkaisu. GDPR:n kannalta oikeus säilyttää tietoa on olemassa, mutta tiedon on oltava hallitusti, suunnitelmallisesti ja turvallisesti järjestön käytössä. On suositeltavaa, että rekisterit ovat keskitettyjä: järkevien kohderyhmien poimiminen viestintätoimenpiteitä varten helpottuu merkittävästi.

Lahjoittajien kontaktitietojen tallentaminen on suositeltavaa. Kun lahjoittajat tunnetaan, heitä voidaan informoida mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaan. Kontaktitieto mahdollistaa viestinnän ja sitä kautta lahjoittajasuhteen kehittämisen.

  1. Suunnitelman hyväksyttäminen sekä järjestön johdolla että suunnitelman toteuttajilla

Kun asiat on pohdittu läpi ja suunnitelma muodostettu, varainhankinnan kehittyminen lahjoittamiseen tarvitsee hyväksynnän ja sitoutumisen. Johdon hyväksyntä ei riitä – työntekijöitä on kuultava yhtä tarkasti. Ikävin tilanne olisi, jos johto ilmoittaisi lahjoitussuunnitelmasta tavoitteineen toteuttajille tarjoamatta resursseja – vaativa uusi hanke oman työn ohella. Epäonnistuminen on erittäin todennäköistä. Jos lahjoituksia ryhdytään keräämään, kyse on prosessista ei projektista. Järjestön on varattava työaikaa käytettäväksi. Lahjoitusten menestyksekäs kerääminen on pitkäjänteisen työn tulos, jossa toimivin konsepti löydettäneen yrityksen ja erehdyksen kautta.

  1. Vastuuttaminen

On erittäin suositeltavaa, että lahjoittamisen prosessille on omistaja, vastuuhenkilö. Toiminnan laajuudesta riippuen voi olla myös hankekohtaisia omistajia. Näin tiedetään kuka asiasta lopulta vastaa, kenen juttusille esimerkiksi toimittajat ohjataan ja asiat tulevat ylipäätään hoidetuiksi suunnitellusti ja ajallaan. Yrityksissä prosesseille on omistaja; tässä on eräs liiketoiminnan metodiikka, jota järjestöissäkin kannattaa soveltaa.

  1. Hankkeen vaiheittainen aikatauluttaminen

Hanke on hyvä vaiheistaa. Tässä esitetty listaus sisältää vaiheiden pääkohdat, mutta vaiheiden sisällä on paljon osatehtäviä, jotka tulee aikatauluttaa. Lahjoittamisen prosessi ei ole irrallaan muista tehtävistä järjestössä, vaan se on osa viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmaa. Tyypillisesti järjestöt tekevät toimenpiteiden vuosikellon, johon lahjoitustoiminnan aktiviteetit sisällytetään.

Asiaan voi liittyä myös muiden järjestöjen toimenpiteiden huomiointi: ei ole järkevää kilpailla sisarjärjestön kanssa samaan aikaan tai samoin viestein. Vaihtoehtona on, että tehdään yhdessä. On myös ammattilaisia, jotka voivat auttaa asiassa – kuten esimerkiksi Tietopiiri.

Neljän aihetta käsittelevän artikkelin sarja

Tämän artikkelin ohessa voit lukea seuraavat julkaisut:

Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys alkuvaiheessa – mihin keskittyä

Keskisuuret järjestöt, jotka jo edistyneitä rahankerääjiä – mihin keskittyä toimenpiteissä?

Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt rahankerääjinä – mihin keskittyä kehittämistoimissa?

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

Tietopiirin palvelutuote rahankeräyksen tehostamiseksi

/in /by

Rahankeräyksissä sparraaja usein tarpeen

Varainhankinnassa tunnemme kahdenlaisia järjestöjä: niitä, jotka ovat aloittamassa rahankeräyksiä ja niitä, jotka jatkokehittävät varainhankintaansa. Tietopiirissä on luotu molempia varten palvelutuote, jonka avulla voimme konkreettisesti auttaa asiassa. Havaitsimme, että samat asiat askarruttavat monia ja kokosimme palvelutuotteiden sisällön tarkasti asiakkaitamme kuunnellen.

Palvelutuote 1 – näin aloitat rahankeräyksen


Rahankeräysten aloittaminen vaikuttaa kuormittavan järjestöissä eniten. Mitä, miten, missä järjestyksessä, mitä tekniikkaa tarvitaan,  kenen kanssa pitää tehdä sopimuksia, Keräyslupa, pankkiasiat jne jne. Me tunnemme tämän tuskan prikulleen ja osaamme työpajoissa ohjata keskustelun kaikkien oleellisten asioiden läpi.

Työ tuottaa sinulle selkokielisen kartan miten rahankeräykset aloitetaan. Se on aikajärjestykseen asetettu tehtävälista, joka on muodostettu niistä valinnoista, joita työn kuluessa on käyty läpi. Me emme valitse, me esittelemme vaihtoehtoja ja suosittelemme. Huolehdimme varmasti, että realismi säilyy eikä kerralla haukata liian suurta palaa. Työ etenee keskustelevalla työpajamenetelmällä.


Palvelutuote 2 – näin jatkokehität varainhankintaa

Miten jatkokehität varainhankintaa? Listaus keinoista


Siinä missä aloittavilla rahankerääjillä on keskenään monta samankaltaista ratkottavaa asiaa, varainhankinnan jatkokehittäjän tilanne on aina yksilöllinen. Tästä syystä aloitamme yhteisen ponnistuksemme aloituspalaverilla. Hyvin todennäköisesti työssä on keskeistä toimintaprosessin hiominen, lahjoittajapolun sujuvoittaminen ja sitoutuneimpien potentiaalisten lahjoittajien tavoittaminen.

Järjestökohtaisesti suunniteltavissa työpajoissa tuotamme vahvasti perustellun ja konkreettisen suunnitelman varainhankinnan kehittämiseksi. Luomme sen yhdessä. Me näemme järjestöjen arkea päivittäin. Tunnemme hyviä ja vähemmän hyviä toteutuksia. Teknologiat ja toimialan trendit ovat tuttuja. Sen vuoksi me todennäköisesti näemme niin kehittämistarpeet kuin optimaalisen kehityspolun paremmin kuin mitä se on järjestön sisältä nähtävissä.

Lue lisää Tietopiirin asiantuntijapalveluista

Tutustu TietoPiirin asiantuntija palveluun

Osaavat tekijät, Tero ja Ilkka

Me molemmat työhön osallistuvat tekijät – Tero Pesonen ja Ilkka Harjula – olemme järjestötyön ammattilaisia sekä työssä että vapaa-ajalla. Molemmilla on korkeakoulututkinto ja sen lisäksi Rastor-instituutin varainhankinnan ja tuotekehityksen erityisammattitutkinto tehtynä. Lisäksi molempia yhdistää vilpitön halu parantaa maailmaa järjestöjen kautta, helpottamalla niiden toimintaa. Teknisiä erityisasiantuntijoita käytämme apuna tilanteen niin kaivatessa.

SOSTE Järjestöopas – pian julkaistaan hyödyllistä tietoa

Olemme sopineet SOSTE ry:n kanssa, että tuotamme heidän Järjestöoppaaseen aihealuetta koskevia tuoteriippumattomia artikkeleita. Tietopiirin blogeina artikkelit on jo julkaistu, pian neljän artikkelin sarja löytyy myös Järjestöoppaasta: mihin asioihin kunkin varainhankinnan kypsyystason vaiheessa järjestön tulisi kehittämistoimissaan keskittyä. Tasoiksi yhdessä SOSTEn Ari Inkisen kanssa määritimme seuraavat:

  1. Järjestöt, joilla ei vielä ole rahankeräyslupaa

    Tässa vaiheessa oleellisinta on saada keräystoiminta nopeasti liikkeelle. Luvat, verkkosivuston rakenteet lomakkeineen ja maksamisen mahdollisuuksineen mutta myös lahjoittajapotentiaalin tunnistaminen sekä lahjoituskohteiden määrittäminen – siten, että kaikki on linjassa järjestön strategian kanssa. Tämä vaihe kuormittaa järjestöä paljon, sillä työvoimaa ei yleensä ole osoitettu tehtävään. Mitä tulee tehdä ja missä järjestyksessä, siinä on aloittamisen kaikkein tärkein anti.

    Tietopiirin blogin löydät kokonaisuudessaan täältä.

  2. Keskisuuret järjestöt, joilla rahankeräys vielä alkutaipaleella

    Nyt varainhankinta tulee resursoida ja saada muuntumaan pistemäisestä projektoinnista systemaattiseksi prosessiksi. Potentiaalisten lahjoittajien ajaminen verkkosivustolle viestinnän keinoin on yksi tärkeimmistä asioista. Konversiopolut tarkennetaan ja työnkulkuihin ja tehtävien vastuutukseen laitetaan huomiota. Viimeistään tässä kohdin on tarkasteltava ovatko järjestön tietotyön välineet tasolla, joka tukee haluttua toimintamallia. Tietämyksenhallinnan käsittely ei ehkä ole kiitollisin aihe hankkeessa mutta erittäin tärkeä jo pelkästään GDPR:n kannalta.

    Blogina luettavissa tämän linkin kautta.

  3. Keskisuuret järjestöt, joilla varainhankinta jo hyvin hallussa

    Vahvin panostus tällä tasolla kohdistuu toimintaprosessin hiomiseen. Rutiinitöiden karsinta ja tietotekniikan hyödyntäminen, tietämyksenhallinta ja kontaktien järjestelmällinen segmentointi toiminnan vaikuttavuuden analysoinnin ohella ovat avaimia tehokkaaseen toimintaan. Järjestö tietää olevansa kilpailutilanteessa huomiosta ja ihmisten rahasta, joten tehokkaat ”business-like” -työskentelytavat ovat luonnollisia valintoja. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa myös varainhankinnan operaatioissa saattaa olla relevanttia.

    Koko artikkeli blogina täällä.

  4. Kansainvälisesti toimivat suuret järjestöt

    Kansainväliset järjestöt ovat kovan tason ammattilaisia ja osaavia rahankerääjiä. Varainhankinta on omana hyvin resursoituna funktionaan ja työvälineet ovat monipuolisia. Nämä järjestöt hyödyntävät liiketoiminnan oppeja ja logiikoita toiminnassaan ja ovat hyvin analyyttisiä tulosten seuraamisessa. Tunnettuudessa ja brändin vahvuudessa kansainväliset toimijat ovat tyypillisesti omilla lukemillaan, mikä tuo niille huomattavia etuja viestinnän mahdollisuuksissa verrattuna pienempiin verrokkeihinsa. Näkokulma rahankeräysten kehittämisessä on viestinnällinen sekä työprosessia edelleen hiova, automatisoiva ja rutiineja karsiva. Analytiikka ja automatiikka sekä lahjoittamisen trendien ennakointi ovat avainsanoja.

    Kansainvälisten järjestöjen varainhankinnasta blogina täällä.

Kun kaipaat näkemystä – ota yhteyttä

Riippumatta missä kohdassa varainhankinnan askelmilla olet, jos kaipaat näkemystä yksittäiseen asiaan tai apua koko hankkeen junailussa, ota yhteyttä. Uskonpa, että osaamme olla avuksi.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Kukunori ry:n varainhankintatilaisuus katsottavissa

/in /by

Kukunori ry:n järjestämä online-tilaisuus, Uteliaiden kehittäjien kahvitauko, varainhankinta ja yritysyhteistyö järjestettiin 17.11. Voit avata tilaisuuden tallenteen oheisesesta kuvakkeesta.
Kukunorissa mielenterveys-, vammais- päihde- ja kulttuurialan järjestöt etsivät yhdessä uusia ratkaisuja hyvinvoinnin ja sitä vahvistavan toimintakulttuurin tueksi. Kukunoriin kuuluu jäsenjärjestöinä kymmeniä alan merkittäviä toimijoita. Uteliaiden kehittäjien kahvitauko on tapahtumasarja, jolla kullakin on oma teemansa käsiteltävänään.

Tilaisuuden isäntä ja emäntä

Kukunorin kehittämispäällikkö Markus Vähälä fasilitoi tyylikkäästi ja aikataulussa pysyen. Anita Patanen, Kukunorin viestintäpäällikkö toi esiin osuvia havaintoja yritysyhteistyön tärkeimmistä huomioonotettavista asioista. Hän painotti järjestön ja yrityksen arvojen yhteensopivuuden merkitystä ja muistutti myös siitä, että yritysyhteistyön tulisi olla taloudellisesti kannattavaa, joten laskelmia on syytä tehdä.

Tietopiiri tilaisuudessa kutsuttuna alustajana

Tietopiirin osuus liittyi lahjoitusten keräämiseen ja etenkin lahjoittajien kiittämiseen. Perustelut miksi kiittäminen ja kontaktitietojen tallentaminen on tärkeää ja vaihtoehdot miten voi kiittää ellei järjestö tunne lahjoittajiaan. Chat-kentässä vilistävä teksti kertoi, että viesti sai yleisössä kaikupohjaa ja siitä olen erittäin ilahtunut.

Aktiivinen vertaisverkosto Facebookissa

Kukunorin verkostotoimintaan liittyy ideoita pulppuava Facebook-sivusto, Uteliaiden kehittäjien vertaisverkosto. Pitkästä aikaa löytyi Facen sivusto, johon oli ilo liittyä. Tulkaahan mukaan!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Tietopiiri kehittää SOSTE ry:n Järjestöopasta

/in /by

SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on julkaissut Järjestöoppaassaan Tietopiirin asiantuntija-artikkelin nimeltä Lahjoitusten keräämisen ja käsittelyn välineet.
SOSTE on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 240 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja. Sote-järjestöjen työntekijöille suunnattu Järjestöopas sisältää jäsennellysti tietoa sekä ohjeita ja vinkkejä järjestötoimintaan.

Artikkelissa faktat pöytään: lahjoitusten vastaanottamisen keinot

Julkaistu artikkeli esittelee keinovalikoiman lahjoitusten vastaanottamiseen alkaen yksinkertaisimmasta eli tilisiirtolahjoituksesta ja päätyy asiakkuudenhallintajärjestelmää (CRM) hyödyntävään menetelmään. Tarkoituksellisesti näkökulma on faktat erittelevä, näkemyksiä tai suosituksia ei esitetä.

Järjestöopas täydentyy uusilla artikkeleilla

SOSTEn kanssa on alustavasti sovittu, että tuotamme yhteistyönä kokonaisen artikkelisarjan varainhankinnan teemasta. Seuraavana julkaistava dokumentti käsittelee järjestöjen erilaisia valmiuksia ja osaamista varainhankinnan kehittämisessä. Käytettävä osaamisen luokitus vasta-alkajasta kansainvälisen tason osaajaksi ja mihin aiheisiin kussakin vaiheessa erityisesti tulisi keskittyä on subjektiivinen ja sikäli artikkeli eroaa nyt julkaistusta. Käyttökelpoinen se epäilemättä silti on.

SOSTE julkaisi toisen Tietopiirin artikkelin Innokylässä

Kyseessä on myös faktadokumentti, jossa järjestön varainhankinnan pääasialliset keinot esitellään sisältäen myös yritysyhteistyön sekä mm. tavaralahjoitukset.

Artikkelin julkaisi Innokylässä SOSTE ry:n Ari Inkinen, hänet mainitaan tekijäksi. Dokumentti on tuotettu yhteistyönä Ilkka Harjula – Ari Inkinen. Innokylän artikkelin voit lukea täältä.

Myös Kukunori ry julkaisi Tietopiirin sisältöä

Kuunori ry on hiljattain julkaissut Tietopiirin artikkelin nimeltään Varainhankinta on pitkäjänteisen yhteistyön luomista. Tässä dokumentissa omakohtaiset kokemukset varainhankinnasta Cantores Minores -kuorossa ovat keskiössä, sikäli kirjoitus on hyvin erilainen kuin SOSTE-dokumentit. Lisäksi saimme kutsun pitämään esitys varainhankinnasta Kukunorin online-tilaisuuteen 17.11. Varainhankinta ja yritysyhteistyö järjestöissä. Olemme tästä mahdollisuudesta kiitollisia.

Tunnustus osaamisestamme

Olemme hyvin iloisia, että saamme olla läsnä näin arvostetuissa ja laajasti koko järjestötoimialaan vaikuttavissa foorumeissa. Kyllähän meillä osaamista aihealueesta onkin ja sitä paitsi, meillä on työssä kaksi Rastor-instituutin tuotekehityksen ja varainhankinnan erityisammattitutkinnon suorittanutta ihmistä. Itse sain tutkinnon hiljattain valmiiksi ja talon yrittäjä Tero Pesonen suoritti oman tutkintonsa ensimmäisenä pidetyssä koulutusryhmässä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Yle uutisoi: määrärahaleikkaukset päätetty

/in /by

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä rahapelituotoista, jotka valtio saa Veikkaukselta. Taide- ja kullttuuritoimijoiden rahapelirahoitus vähenee 15 prosenttia, uutisoi Yle tänään 12.10.2021.

Jos jo keräätte lahjoituksia – hyvä!

Omaehtoinen varainhankinta voi olla paljon muutakin kuin lahjoitusten keräämistä mutta käsityksemme mukaan nimenomaan lahjoitusten suosio metodina on kasvanut eniten. Korona on pakottanut, rahankeräyslaki mahdollistanut. Kyse on pitkäjänteisestä työstä ja jos olette metodiikassanne jo kannukset ansainneet, tuo oheinen uutinen on luettavissa levollisemmin mielin.

Ellei rahapeli vilku ja kilkata, tiedetään kyllä, että määrärahaleikkaukset ovat edessä. Nyt ensimmäisen kerran on konkreettista tietoa asiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön alalta nipsaistaan yhteensä 43 milj. € vuoden 2022 aikana.

Varainhankinnan ihmisten kannattaa nyt pitää huolta siitä, että työ lahjoitusten keräämiseksi ei ole oman toimen ohella tapahtuvaa toimintaa vaan siihen oikeasti on olemassa resurssit. Tiedonhallintaankin on panostettava ja saattaa se investointitarvettakin merkitä. Siihen viittaus seuraavan uutisen kohdalla.

Kokonaan Ylen julkaiseman uutisen voi lukea tästä

Ellette vielä ole lahjoitusten kerääjä – nyt vauhtia rattaaseen!

Kerääjiä on tullut paljon lisää, aika yllättäviltäkin tahoilta. Taideyliopiston etusivulla ensimmäinen asia, jonka näkee, on lahjoituspyyntö. Yleensä rahaa kerätään johonkin spesifiin kohteeseen mutta näinkin avoimelle teemalle kuin taiteelle kerätään varoja. Myös Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla lahjoittaminen on näkyvästi esillä, joskaan toteutustapa keräämisen kannalta ei ole optimaalinen, kummallakaan.

Jos vielä lähtökuopissa, Tietopiiri voi auttaa

Ellei rahankeräyslupaa vielä ole, me osaamme kertoa kannattaako teidän hakea varsinaista keräyslupaa vai riittääkö pienkeräysilmoitus. Luvista ei tule ongelmaa. Sitten tarvitaan lahjoituslomakkeet järjestön verkkosivulle. Ne saamme tuotettua nopeammin  kuin erästä kotieläintä kuvaava sana lausutaan. Samalla syntyy lomake sekä kerta- että kuukausilahjoittamiseen. Kun lomake on sivulla, kytketään Paytrailin maksaminen ja siinähän se sitten onkin. Lahjoittajien tiedot kertyvät hallitusti tietokantaan, kertymä on tiedossa reaaliaikaisesti ja lahjoittajiin voi pitää yhteyttä ryhmäkohtaisesti. Esimerkiksi kiittäminen koneavusteisesti on paljon helpompaa.

Kun tarvitsette apua, meiltä sitä saa.

Oppitunti tiedonhallinnan merkityksestä – kadotetut salasanat

Yle julkaisi tänään toisenkin järjestöihin liittyvän uutisen. Erään yhdistyksen toiminnanjohtaja menehtyi ja hänen mukana katosi valtava määrä relevanttia tietoa, mm kaikki salasanat. Uutisen mukaan toiminnanjohtaja oli hoitanut yksin lähes kaikki toimiston käytännön asiat: rahaliikenteen, kokoukset, vuosikertomukset, hankerahoitukset, kalanistutuksien valvonnan, yhteydenpidot kalastusalueisiin ja kalastusseuroihin. Salasasat ja 1600 tiedostoa katosi peruuttamattomasti. Valtaisasti työtä mutta myös laskuttamatta jääviä asioita. Tarvitseeko mainita, että tietoja ei oltu talletettu pilvipalveluun.

Tehokas työskentely vaatii (totta kai jo GDPR:kin) tiedonhallinnan suunnitelmaa ja systemaattista toteuttamista. Mitä tietoa missäkin on, miten ja kuka sitä hallitsee. Tässä on karmea esimerkki mitä vanhan liiton tavalla toimiminen voi aiheuttaa. Uutinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen tapauksesta on löydettävissä täältä.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

 

 

Kulttuurialan järjestö ja lahjoitukset varainhankinnan keinona

/in /by

Kulttuurialan järjestö ja lahjoitukset on aivan yhtä relevantti asia kuin lahjoitukset sote-alan järjestöille tai ympäristönsuojelun aiheisiin. Erot ovat viestinnässä, eivät metodiikassa.  Tässä blogissa tuon poikkeuksellisesti esille omakohtaista kokemusta varainhankintatyöstä kulttuurijärjestölle. Blogin lyhennetty versio julkaistaan vieraskynäartikkelina Kukunori ry:n verkkosivulla 4.10.2021.

Lahjoitukset ja polku niiden saamiseksi

Kertauksena, yksityislahjoitukset voidaan ryhmitellä seuraavasti:

  • Kertalahjoitus
  • Kuukausi- ja muu toistuvaislahjoitus
  • Suurlahjoitus
  • Testamentti
  • Vertaisvarainhankinta (syntymäpäiväkeräykset ym)

Lahjoittamisen polun kuusi askelta

Lahjoittajan polun voi määrittää kuudella askelmalla, jotka ovat tuttuja yrityksissä asiakkuudenhallinnan yhteydessä. Sana asiakas aiheuttaa monelle näppylöitä järjestökontekstissa mutta  ärsytyskynnyksen ylittäminen palkitsee. Kyse on siitä, että järjestössä jäsenten ohella tunnetaan keitä on mukana, ketkä voisivat olla mukana ja miten ihmisiä voi ryhmitellä, jotta vaikuttava, ryhmäkohtainen viestintä on mahdollista.

Askelmat tiivistettynä ovat:

  1. Muodosta kontakti
  2. Kuuntele
  3. Viesti kohdennetusti
  4. Pyydä
  5. Kiitä
  6. Hoida

Aiheesta voit seurata webinarin, joka tehtiin 2020 Tekojentiistaita varten:
Webinar, satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja

Kaikkein tärkeimpiä asioita lahjoitusten saamisen kannalta

  1. Verkkosivusto ja maksamisen sujuvuus – aivan ensiarvoisia

Verkkosivuston tulee selkeästi palvella järjestön tavoitteita. Tarinallistaminen, kuvittaminen ja sivuston saavutettavuus – sivuston käytettävyys – ovat tärkeitä asioita. Kun käyttäjä on saatu painamaan lahjoita-painiketta, tulee hänelle tarjota maksamismahdollisuus samassa verkkoistunnossa. Jos potentiaaliselle lahjoittajalle tarjotaan vain pankkitili ja viitenumero, jää moni lahjoitustapahtuma pelkäksi aikomukseksi.

  1. Etsi sitoutuneimmat ihmiset

Paradoksaalisesti ne ihmiset, jotka ovat kaikkein sitoutuneimpia järjestöön, ovat myös ensimmäisiä lahjoittajia. Kannattaa nähdä vaivaa löytääkseen vahvimmin sitoutuneet ihmiset, joko yksittäin tai sitten asettamalla kriteerit, joiden mukaan ihminen kuuluu tähän ”kuumaan” ryhmään. Nämä ihmiset ovat valmiita edistämään järjestön konversiotavoitteita, mitä ne sitten ovatkin. He voivat tehdä vertaisvarainhankintaa (synttärikeräyksiä järjestön hyväksi), promota jäsenyyttä tai tapahtumaa. Juuri heidän kauttaan järjestön viestintä leviää tehokkaimmin.

  1. Lahjoittajat, jäsenet, symppaajat – kaikki talteen samaan paikkaan

Saatu raha lämmittää, vaikka lahjoittaja jäisi tuntemattomaksi. Järjestön kannattaa silti pyrkiä tallentamaan niin monen lahjoittajan tiedot kuin suinkin mahdollista – GDPR huomioiden. Anonyymien lahjoittajien kiittäminen on mahdotonta. Heille ei voida kertoa mitä juuri valittuun kohteeseen lahjoitetuilla rahoilla on saatu aikaan. Eikä liioin ole mahdollista ehdottaa kuukausilahjoitusta niille, jotka ovat lahjoittaneet jo useammin. Vapaaehtoiset, järjestön tykkääjät, vaikutettavat – on valtava etu jos kaikki on samassa paikassa. Ihmisellä voi olla monta roolia: jäsen voi olla lahjoittaja, lahjoittaja voi olla lautakunnan jäsen ja vaikutettava. Tiedonhallinnan kannalta, myös mekaanisen työn säästämiseksi, kattava rekisteri on järjestön voimavara.

Henkilökohtainen kokemus – Cantores Minores poikakuoro

Kiitos työni, pääsen näkemään aihetta erilaisten järjestöjen ja eri kypsyysvaiheiden kannalta. Omakohtaisinta on kuitenkin digivarainhankinnan kehittäminen Cantores Minoreksessa, jossa olen mukana tiiviisti monissa rooleissa, kahden laulajapojan isä kun olen. Kaksi vuotta sitten kaikki raha kerättiin vielä käsiparein: kahvilan pitämistä, arpajaisia – hyvin perinteisesti. Iso työ eikä kummoinen tulos. Digivarainhankinnassa brändi ja näkyvyys on valtava etu ja se on puolellamme. Teemme kuitenkin rahan keräämisen ja vetoamiset aika matalalla profiililla, aggressiivinen kerääminen ei sovi kuvaan.

Todistetuksi on tullut parikin asiaa. Ensinnä, kyse on pitkäjänteisestä viestintätyöstä, tuloksia ei synny heti. Toinen asia on resurssien tunnustamisen tarve: yksittäisistä kertalahjoituksista voi ja kannattaa ryhtyä kehittämään lahjoittajapolkuja kohti kuukausilahjoituksia jos siihen on käytettävissä työaikaa. Kuorossa näin ei ole ja joudumme tyytymään siihen, että yksittäinen kertalahjoitus luultavasti jää kertalahjoitukseksi. Toisin sanoen, keinovalikoima ja työvälineet sekä tavoitteiden mutta myös resurssien mukaisesti.

Varainhankinta ja viestintä ei ole vain pienen ryhmän tehtävä; jokainen mukana oleva ihminen voi osallistua. Ensi vuosi on Cantores Minoreksen juhlavuosi, 70 vuotta tulee täyteen. Teemme seinäkalenterin, jonka ilmoitusmyyntiin ja miksei myös itse kalenterin myyntiin jokainen kuorolaisen vanhempi voi osallistua. Saamme kalenterin painokustannukset katettua ilmoituksin ja tuotto kalenterista saadaan kuorolle – jonka suonta korona on iskenyt pahoin. Kehtaan kehua, että kalenteri on sekä kaunis että komea, tästä voi vilkaista kalenterin kantta sekä mediakorttia: Cantores Minores -kalenteri
Tarkkasilmäinen huomaa, että Tuomiokirkon alttaritaulu on vinossa. Olen kameraharrastajana kuvasta vastuussa ja painotuotteessa linjat on kuten pitääkin. Ja huomaattekos, tässähän minä nyt promoan kuoron kalenteria!

Tästä tulemme jakamisen muotoon, vertaisvarainhankintaan. Englanniksi peer2peer varainhankinta, jonka tutuin muoto on Facebookin synttärikeräykset. Kun promotaan kalenteria tai varainhankintakamppista, kannattaa kaikki lähipiirin ihmiset ottaa mukaan jakamaan viestiä. Kuorolla Face-tykkääjiä on kaiketi noin 7000. Iso määrä mutta lasketaanpa toinen ryhmä. A-kuorossa on noin 150 poikaa. Jos keskimäärin kullakin laulajalla on 1,25 Facessa olevaa vanhempaa ja kaikki jakavat kuoron Facebook-vetoomuksen. Olettaen, että kavereita somepalvelussa on keskimäärin sata. 150 x 1,25 x 100 = 18 750 ihmistä. On eri asia kun kaveri vetoaa jonkin asian puolesta kuin että järjestö sen tekee. Kaverin ääni on vahvempi. Erityisen tärkeää on motivoida viestin kaiuttamiseen ne ihmiset, joilla on laaja verkosto ja jotka tiedetään vaikuttajiksi. Minä voin kailottaa Facessa vailla sen kummempaa vaikutusta mutta kuorovanhemmissa on ihmisiä, joita tässä yhteiskunnassa kuunnellaan. Kun he tarjoavat oman verkostonsa järjestön viestille, alkaa tapahtua. Siispä, miettikää ketkä ovat vaikuttavimmat ihmiset.

Vertaisvarainhankinnasta voi lukea lisää seuraavista blogeista:
Vertaisvarainhankinta kasvaa vauhdilla
Vertaisvarainhankinta – mitä järjestöltä vaaditaan?

Muualla nähtyä: sunnittele työnkulut ja vastuuta työjako

Ei ole olemassa tekniikkaa, joka tekisi varainhankintatyön järjestön puolesta. Tekniikka mahdollistaa monia asioita ja vähentää rutiinityötä mutta ylivoimaisesti ratkaisevin tekijä on prosessissa, jolla järjestö varainhankintaa tekee. Onko keinovalikoima harkittu, viestinnän ja varainhankinnan vuosikellot synkattu, tavoitteet ja mittaustapa päätetty. Onko mietitty miten tietoa tallennetaan ja hallitaan, ketkä ovat vastaanottavaisimmat kohderyhmät, ketkä sitoutuneimmat, ketkä vaikuttavimmat henkilöt. Hankkeilla ja prosesseilla tulee olla omistaja – se, joka vastaa, että sovitut asiat tulevat tehdyksi. Ja vielä yksi tärkeä lisäys: vastuuhenkilöillä on oltava aikaa työn suorittamiseen. Varainhankinta metodilla OTO, oman työn ohella – ei onnistu.

Älä osta osoitteita – kerää kontaktit itse

Olen monelle järjestöihmiselle kertonut mielipiteeni ostettavista osoitteista. Tarkoitan rekisteriylläpitäjien kontakteja, joita voi poimia halutuilla kriteereillä. Useimmissa tapauksissa kampanjointi ns. kylmiin kontakteihin tuottaa vain kustannuksia. Sanotaan, että ihminen tarvitsee seitsemän ”kosketusta” ennen kuin tavoiteltu toimenpide on mahdollinen. Ostetuissa osoitteissa työ lähtee nollasta, ihmisellä ei useimmiten ole mitään suhdetta järjestöön. Tästä syystä varsinkin rahan pyytäminen ensimmäisellä kontaktoinnilla on rahan haaskausta. Jos ihminen on esimerkiksi tapahtumakävijä, uutiskirjeen tilaaja, sometykkääjä,  on huimasti todennäköisempää, että tämän sydän on tavalla tai toisella kallellaan järjestön puoleen. Vähintäänkin hän tietää ja tuntee järjestön. Vetoomuksen esittäminen tällaiselle ihmiselle johtaa paljon todennäköisemmin onnistumiseen. Ero kylmän ja lämpimän kontaktin välillä konversiossa onnistumisessa on huikea. Sen vuoksi, kontaktietoja kannattaa kerätä aina ja kaikkialla kun vaan mahdollista. GDPR asettaa raamit muttei missään nimessä estä tätä työtä.

Voit lukea lisää aiheesta Tietopiirin blogissa: https://www.tietopiiri.fi/valitse-konversiotavoite-maltilla/

Älä pyydä ensimmäisenä rahaa

Ihmisten sitoutuminen järjestöön tapahtuu vaiheittain. Tuntemattomuudesta tiedostamisen kautta tuntemiseen, viimein suosittamiseen saakka. Suurimmilla järjestöillä on jo paikka meistä kunkin selkänikamien välissä: tunnemme ja luotamme laadukkaaseen työhön. Näillä muutamilla järjestöillä on mahdollisuus oikaista ja toteuttaa kampanja, jonka ensimmäinen vetoomusviesti on rahan pyytäminen. Kaikkien muiden pitää tasoittaa tietä ennen kuin rahavetoomusta kannattaa esittää. On parempi houkutella ihmistä sitoutumaan pienin askelin. Tarjoa white paper, jonka saa ladattua yhteystietoja vastaan. Houkuttele uutiskirjeellä, koeta saada ihminen ”kuulolle”. Viesti sen jälkeen ryhmäkohtaisesti ja vasta sitten esitä vetoomus rahan antamiseksi. Ihminen voi antaa muutakin kuin rahaa: omaa aikaansa, asiantuntemusta tai omaa verkostoaan järjestön viestin jakamiseksi. Tämän jälkeen rahalahjoitukseen on enää pieni kynnys.

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Ilkka Harjula, joulukonsertti Helsingin tuomiokirkossa 2019

 

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula potretti

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Hyvää kesää – hyvää luettavaa

/in /by

On aika toivottaa hyvää kesää ja lomaa – mutta tarjota samalla hyvää luettavaa. Vuosi sitten uskoimme, että korona on selätetty. Ei ollut. Pari viikkoa sitten jälleen olimme toiveikkaita ja taas kerran tilanne muuttui tai se saattaa muuttua, jopa neljänneksi aalloksi kiitos jalkapalloturismin. Mutta siirretään ajatukset siitä sivuun, nautitaan suven lämmöstä ja läheisistä. Sitten kun sade ropisee, tässä 11/2020 alkaen julkaistuja blogeja lukuvinkkeinä, oikein relevantteja edelleen.

Tutkimustietoa lahjoittamisesta

Mobiilimaksu tuli jytinällä. Lahjoittamisen keskisumma näyttäisi olevan pienenemässä mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Somen merkitys konversion tuottamisessa on huima. Lue lisää blogista Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä?

Luottamuksesta varainhankinnan perustana

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on alan auktoriteetti ja iloksemme huomaamme, että Tietopiirin arvot ovat hienosti linjassa VaLa:n arvojen kanssa. Blogissa pohdimme luottamuksen merkitystä sekä sitä, millaisin keinoin Tietopiiri auttaa asiakkaitaan toteuttamaan VaLa:n suosituksia. Tästä löydät blogin nimeltä Luottamus – varainhankinnan perusta.

Verkkokaupasta lahjoitusten keräämisessä

Verkkokauppa ei toki ole kehnoin ratkaisu lahjoitusten keräämiseen mutta ei totisesti paraskaan. Verkkokaupan logiikka on perustavanlaatuisesti erilainen kuin mitä lahjoittaminen edellyttää, missä ne erot ovat, siitä tässä kirjoituksessa. Blogissa kannustetaan myös siihen, että järjestö koettaa kaikin tavoin lisätä kävijäliikennettä sivustolleen. Miksi näin, sen voit lukea blogista Verkkokauppa ei ole lahjoitusten keräämiseen hyvä ratkaisu

Järjestöjen vaikea löytää vastuuhenkilöitä

On ollut pitkään tiedossa, että jäsenyys on väistyvä järjestön toimintaan osallistumisen ja sitoutumisen muoto. Mutta myös vastuuhenkilöiden löytäminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Blogista löydät kolme Yle:n julkaisemaa uutista järjestöjen ajankohtaisista murheista – mutta myös eräästä ilonaiheesta. Ja se liittyy varainhankintaan. Onnistunut varainhankinta on lopputulos, jonka komponentteja ovat vaikuttava viestintä, hyvä verkkosivusto sekä kelvolliset tietotyön välineet. Blogi Järjestön vastuuhenkilöt joskus kiven alla, olkaapa hyvät.

Katso-palvelu päättyi, Suomi.fi tuli tilalle

Vuoden 2020 lopussa Katso-palvelu lopetettiin ja Suomi.fi astui tilalle. Vaikuttaa järkevältä muutokselta mutta tieto ei saavuttanut kaikkia. Meihin otti yhteyttä ihminen, joka tarvitsi järjestölleen pikaisesti rahankeräysluvan mutta Katso-palvelu ymmärrettävästi ei sitä mahdollistanut. Onneksi Tietopiirissä oli tehty lomake rahankeräysluvan hakemiseksi, sekä pienkeräystä että varsinaista keräyslupaa varten. Jälleen totesimme, että vanha konsti toimi. Nykytilanteesta tarkemmin kirjoituksessa Katso-palvelun käyttö päättynyt, käyttäjien tulee siirtyä Suomi.fi-palveluun.

Lataa lomake pienkeräysilmoituksen tekemiseksi

Äskeinen blogi toimi puffina tälle: täältä todellakin voit ladata lomakkeen, jolla pienkeräystunnuksen voi hakea. Testattu ja toimivaksi havaittu. Tässä linkki blogiin Lomake, jolla haet pienkeräystunnuksen.

Järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia – kertoo Järjestödigi-kartoitus 2020

Kartoitus kertoo melko uskomattomia lukuja. Hämmentävän harva kerää lahjoittajiensa tiedot talteen ja yhtä lailla, harvat kiittävät lahjoittajiaan. Kumpaankin lienee syynä sopivien työvälineiden puuttuminen. Tutkimuksen mukaan lahjoituspotentiaalia hyödynnetään vajaalla teholla. Mutta myös hyviä asioita on tapahtunut sitten edellisen vastaavan tutkimuksen: koronan pakottama digiloikka on tehnyt hyvää. Lue tarkemmin: Järjestödigi-kartoitus 2020: järjestöt haaskaavat lahjoituspotentiaalia.

Kultakimpaleesta nimeltä kuukausilahjoittaja

Syystä tai toisesta Suomessa kuukausilahjoittajia on kaikista lahjoittajista merkittävästi vähemmän kuin Ruotsissa. Blogissa käsitellään kuukausilahjoituksia ja niiden potentiaalia käyttäen tietolähteenä edellisen vuoden Järjestödigi-kartoitusta. Miten edistää kuukausilahjoittajuutta ja mitä aivan erityisen hyvää meillä Suomessa on käytettävissä kuukausilahjoitusten saamiseksi, siitä luet blogista Kuukausilahjoittaja – valtava potentiaali.

Satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja – miten ihmeessä?

Tällä kertaa viimeinen viittaus julkaistuun tekstiin ylettyy marraskuuhun 2020. Olimme tohinalla mukana VaLa ry:n järjestämässä #tekojentiistai #givingtuesday -tapahtumassa ja saimme toteuttaa webinaarin, jossa pyrimme tuohon otsikon kysymykseen vastaamaan. Perustana käytämme yritysten asiakkuudenhallinnan ideologiaa, jota olemme sopeuttaneet järjestöjen tarpeisiin.

– Talleta kontakti
– Kuuntele
– Viesti kohdennetusti
– Pyydä
– Kiitä
– Hoida

Toimintoketju on looginen ja sinänsä yksinkertainen mutta silti ketju monesti katkeaa. Tekniikkaa ja työvälineitä tarvitaan mutta eniten kyse on toimintatavoista. Blogin webinaareineen löydät: Webinaari: satunnaisesta sivustokävijästä sitoutunut lahjoittaja.

Kerta kiellon päälle

Aloitin toivottamalla hyvää kesää. Ja lopetan ihan samalla tavalla. Viettäkää lämmintä, rentouttavaa, vauhdikasta mutta turvallista ja ennen kaikkea tervettä kesää! Tässä toivotuksessa ovat mukana kaikki Tietopiirin ihmiset.

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Lahjoittamisen tutkimustietoa – mikä on nyt tärkeintä

/in /by

Asiakkaamme kertoi mielenkiintoisia asioita lahjoittajiensa käyttäytymisestä. Ryhdyimme hakemaan lahjoittamisen tutkimustietoa selvittääksemme ovatko heidän tekemänsä havainnot yleispäteviä. Moni niistä näyttää olevan. Mikä on nyt tärkeintä: mobiili jyrää, keskilahjoitus pienenee mutta uusia lahjoittajia on liikkeellä. Some on tärkein vaikutin lahjoituksiin.

Kolme tietolähdettä

Asiakkaamme, jolle kuuluu suuri kiitos ajatuksesta tutkia asiaa, sai meidät penkomaan seuraavat lähteet:

Christian Fundraising Consultancy
How to get church leaders to give more to your charity’s mission

Double the Donation
Nonprofit Fundraising Statistics (updates for 2021)

Cathexis Partners
7+ ways to get more donations through your donation form

Asioita, joita  yhteisöt odottavat lahjoittaakseen enemmän

Ensimmäinen viitattu lähde koskee kyselytutkimusta seurakuntien johtajille. Tutkimuksessa kartoitettiin toiveita ja tarpeita, joilla tässä tapauksessa seurakunnat, mutta yleistäen yhdistykset ja yhteisöt aktivoituvat keräämään enemmän varoja hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaikka kysely on tehty Iso-Britianniassa, tulokset ovat mielestämme varsin hyvin yleisstettävissä myös Suomeen.

  • Kohdistettu viestintä, joka viestittää heidän olevan tärkeitä ja että heidän lahjoitustaan arvostetaan
    Olemme puhuneet uutiskirjeen tehojen menetyksestä. Selkeästi koneen lähettämä viesti tai sitten uutiskirjeen tyyliseksi massapostiksi tulkittava viestintä ei lahjoittajaa väräytä.
  • Tunnustus tavalla tai toisella pitkäaikaisesta tuesta
    Tässä kohdin järjestön toiminnan luonne vaikuttaa käytettävissä oleviin keinoihin. Mutta on selvää, että yhteydenoton tulee olla henkilökohtainen – tähän lienee syytä käyttää ihan oikean ihmisen työaikaa olkoonkin, että kone saadaan toimittamaan viestejä niin ettei viestiä helpolla koneen lähettämäksi arvaa. Dialogi on tärkeää ja siihen kone ei pysty. Yhteisö lahjoittaa mutta ihminen on se, jolle tunnustus kohdentuu.
  • Parempi näkyvyys mihin varat käytetään ja mitä niillä saavutetaan tarinoiden, videoiden ja kuvien muodossa
    Yksityishenkilö on valikoiva lahjoittaja, yhteisö vielä paljon valikoivampi. Lahjoituskohteen on sovittava yhteisön toimintaan ja arvoihin ja on tosiaankin tärkeää toimittaa tietoa mitä varoilla on saatu aikaiseksi. Jotta tiedon kaivaminen esille ei tuottaisi merkittävästi mekaanista työtä, tarvitaan tietotyövälineiden apua. Kone on väsymätön ajantasaisen tiedon ylläpitäjä ja esittäjä.

Näitä havaintoja kannattaa hyödyntää oman yhteisövarainhankinta strategian ja viestinnän suunnittelussa lahjoituskertymän kasvattamiseksi. TietoPiirin TP FONS-palvelu auttaa erityisesti kohdistamaan viestintää ja kiittämään sekä raportoiman lahjoituksesta yksilöllisesti kullekin yhteisölle.

Mobiililahjoittamisen tilastotietoa

Lahjoitusmäärät kasvussa, lahjoituksen keskisumma laskee – mobiilimaksu tuli jäädäkseen

Aivan kuten asiakkaaltamme kuulimme, lahjoitusten transaktiomäärä on kasvanut viimeisen 12 kuukauden kuluessa muta kertalahjoitus on pienentynyt. Cathexis Partnersin mukaan uusia lahjoittajia kansainvälisessä tutkimuksessa olisi ollut 11% ja online-lahjoitusten määrä olisi kasvanut noin kolmanneksella. Double the Donationin mukaan transaktioiden eli lahjoitustapahtumien määrä olisi kasvanut jopa 50%. Ihan moisiin lukuihin täällä Suomessa emme usko. Samoin heidän mukaansa lahjoitussivujen keskimääräinen konversio mobiilia käytettäessä olisi 8%, mikä sekin tuntuu optimistiselta. Utopistinen se on ainakin siinä tapauksessa, että sivusto ei ole mobiiliystävällinen ja lahjoita-painike ei löydy oikeasta yläkulmasta vaan on valikoiden uumenissa.

Sen sijaan jo paremmin käy järkeen, että pöytäkoneelta tehty lahjoitus on suurin, tablettilahjoitus noin 20% pienempi ja edelleen mobiililaitteella (puhelin) tehty lahjoitus jälleen noin parikymmentä prosenttia tablettilahjoitusta pienempi. Mobiililla useimmiten päädytään myös mobiilimaksamiseen, joka nyt näyttää tulleen voimalla valtavirran käyttöön. Mobiilimaksaminen on erityisesti nuorempien ihmisten metodi: erittäin vahva mobiilin nousu viittaa siihen, että lahjoittajien ikäjakauma olisi nuorentumassa, mikä varmasti on iloinen uutinen. Lisäksi kuukausilahjoittaminen näiden tietojen valossa näyttäisi yleistyvän. Siihen trendiin järjestöjen kannattaa tarttua.

Online-maksaminen vie – tilisiirto vikisten väistää

Täysin riippumatta ikäryhmästä online-maksaminen eli esimerkiksi verkkopankkimaksu järjestön sivun kautta on selvästi suosituin tapa toteuttaa kertalahjoitus. Sama pätee kääntäen tilisiirrolla yksittäisiin lahjoituksiin. Sen sijaan kuukausilahjoituksissa tilisiirto pitää paikkaansa erityisesti iäkkäin ryhmässä. On tärkeää muistaa, että myös ikäihmiset ovat pääosin netissä, ei ehkä natiiveina käyttäjinä mutta ovat kuitenkin. Ja määrä lisääntyy varmuudella. Muualla, etenkin Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa tilisiirto on vihoviimeinen vaihtoehto johtuen kelvottomasta viitejärjestelmästä, joka tekee pankkien välisistä siirroista hyvin vaikeita.

Some inspiroi lahjoittamaan

Seuraavana esitetty pätee ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa, meillä tilanne hieman poikkeaa, siitä oma tarinansa. Pois lukien suuret ikäpolvet some on vahvin vaikutin lahjoittamiseen. Tässä ei eritelty kuinka vahvana järjestön some-viestintää pidetään verrattuna tuttavan somepostaukseen. On syytä olettaa, että tuttavan puffi järjestön lahjoituksesta on vahvempi. Suurilla ikäluokilla järjestön sähköpostiviestintä kiilasi ohi mutta some on heti kakkosena. Suorapostin, kirjeen merkitys on suurilla ikäluokilla suurempi muttei kovin merkittävä sielläkään. Kyllä, digiin olemme tulleet ja siellä pysymme. Lahjoittamisen tutkimustietoa kannattaa hyödyntää; koetamme tehdä asian niin asiakkaillemme kuin muille seuraajille vähän helpommaksi, siksipä tämäkin teksti syntyi.

Suomessa suorapostilla on paikkansa

Meillä suoraposti ei suinkaan ole kuollut vaan on edelleen toimiva metodi monikanavaisen viestinnän osana. Oleellista tässä on kehittynyt lahjoitusjärjestelmä, jolla suoraposti osoitetaan niille, jotka siihen reagoivat. Posteja ei lähetellä  tuntemattomille päättömästi. Tosin sanoen, kun on lahjoittajasuhde ja se toimii suorapostin kautta sitä ei pidä rikkoa. Eri kanavat täydentävät toisiaan. Some tuo uusia ja jakaa tietoa, mutta kirje kädessä tuntuu konkreettiselta, kun muuta postia ei juuri tule.

Eräs asiakkaamme lähettää aiemmin samaan kohteeseen lahjoittaneille kiitos-tyyppisen kampanjakirjeen, jossa kiitetään aiemmasta osallistumisesta, kerrotaan tuloksista ja vaikutuksista sekä pyydetään jatkamaan työn tulemista – toimii hienosti!

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi

Luottamus – varainhankinnan perusta

/in /by

Luottamus – varainhankinnan perusta muodostuu toisaalta arvoista ja toistaalta teoista, jotka toteuttavat arvoja. Tietopiirin ensisijainen tehtävä on mahdollistaa arvojen toteuttaminen tuottamalla tietotyövälineitä, jotka tukevat vastuullisen lahjoittamisen prosessia.

VaLa ry, alan auktoriteetti

Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen yhteistyöverkosto. VaLa on toimialan auktoriteetti ja tietopankki no:1 Suomessa ja sen suosituksia seurataan tarkoin. Näin tekevät järjestöt mutta toivottavasti myös kaikki järjestöille tietotyövälineitä tuottavat yritykset. Ainakin Tietopiiri Oy huomioi VaLa ry:n suositukset ja parhaansa mukaan edesauttaa vastuullisen varainhankinnan toteutumista asiakkaillaan.

Rehellisyys, kunnioitus, avoimuus, läpinäkyvyys – myös Tietopiirin arvoja

VaLa ry:n hyväksymät suositukset vastuullisen varainhankinnan ammatillisista arvoista ja periaatteista voit ladata tästä.
Tietopiirin eettiset arvot on määritetty vuonna 1988 ja ne löytyvät verkkosivuiltamme. Lämmittää mieltä huomata, että aivan samoista asioista puhutaan.  Niitä noudatamme omassa toiminnassamme ja seuraavassa siitä, miten Tietopiirin tuotteet voivat auttaa asiassa.

Miten autamme asiakkaitamme noudattamaan VaLa:n suosituksia

Varojen kertymisestä kertominen

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tuemme siten, että palvelun käyttäjän on helppoa nähdä paljonko rahaa lahjoituskohteelle on kertynyt ja mistä kanavasta se on tullut. Jos järjestö niin haluaa, voi lahjoituskertymistä informoida esimerkiksi järjestön verkkosivulla lähes reaaliaikaisesti.

Lahjoittajien kiittäminen

Olemme tuottaneet toimintoja, joiden avulla lahjoittajan kiittäminen on mahdollista koneavusteisesti mutta silti oikein henkilökohtaisella tyylillä. Kiittäminen lahjoituksesta osoittaa kunnioitusta lahjoittajaa kohtaan ja lisää lisäksi todennäköisyyttä saada lahjoitus myös uudemman kerran.

Lahjoittajan voimaannuttaminen itse määrittämään suhteensa

Yhteystietojen tarkistamisen ja täydentämisen ohella ihminen merkitsee itse palveluun millaisista toimintamuodoista ja osallistumisen tavoista hän on kiinnostunut. Tämän ansiosta viestintä voi olla täsmällisempää, vaikuttavampaa. Ihminen voi huomata, että häntä kuunnellaan.

Kunkin ihmisen tiedot palvelussa ilman duplikaatteja

Palvelussa on toimintoja, joilla pyritään estämään se, että sama ihminen olisi merkittynä palveluun useammin kuin kerran. Ihminen voi olla esimerkiksi jäsen, lahjoittaja, vapaaehtoistyöntekijä tai lehtitilaaja, silti hänellä on vain yksi kontaktikortti. Jos ihminen haluaa, että hänen tiedot poistetaan järjestön tietokannasta, työ on helppo suorittaa

 

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha. Blogin kuva: Pixabay

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi