Ensiaskeleet järjestön menestykseen - vieraskynä Heidi Korva

Vieraskynä kirjoittaja Heidi Korva: Ensiaskeleet järjestön menestykseen

Kirjoittaja on yhteiskunnalliseen viestintään ja vastuullisuusviestintään erikoistunut viestinnän kouluttaja, sparraaja ja tekijä omassa yrityksessään Communiké. Hän järjestää Menestyvät järjestöt -tapahtumaa yhdessä Salla Saarisen (Radical Soul) kanssa.

Tapaan työssäni kymmeniä järjestöjä joka vuosi. Usein minut kutsutaan paikalle, kun joku tökkii, varsinkin viestinnässä. Usein syytä on vaikea hahmottaa, ”viestit eivät vaan mene läpi” tai ”viestintään kaivataan kautta linjan lisää tehoa ja kirkastusta”.

Viestintä on totta tosiaan tänä päivänä kaikille organisaatiolle tärkeämpää kuin koskaan. Jos se vielä kymmenisen vuotta sitten oli tukitoimintaa, tänä päivänä viestintä on strategisen tekemisen ytimessä. Viestintä on ratkaisevaa, jotta ihmisten huomio saadaan kääntymään oman järjestön (tai yrityksen) puoleen. Onnistunut viestintä saa ihmiset kiinnostumaan, se houkuttelee ja vakuuttaa, ja parhaimmillaan se saa ihmiset toimimaan niin kuin haluammekin, esimerkiksi antamaan meille aikaansa vapaaehtoistyössä tai rahaa kuukausilahjoituksina.

Viestinnästä on siis tullut yksi tärkeä järjestön menestyksen avain. Mutta väkevää viestintää on mahdotonta tehdä, jos muutama muu perusasia on järjestössä hunningolla.

1) Missio, tavoite, strategia.

Tietävätkö kaikki teidän järjestössänne, miksi te olette olemassa? Ketä varten teette työtänne, ja mitä teidän pitäisi saavuttaa, että saisitte aikaan mahdollisimman suuren positiivisen kädenjäljen maailmaan?

Ei ole yksi eikä kaksi järjestöä, joissa nämä kysymykset vieläkin vaatisivat kirkastusta. Pitäisi istua yhdessä alas ja kääntää ja vääntää asiaa niin kauan, että jokainen järjestön ihminen osaisi kertoa selvällä suomella Pihtiputaan mummollekin mikä on järjestön tavoite ja miksi sen työtä tässä maailmassa tarvitaan. Mission pitäisi olla niin yksinkertainen ja rohkea, että se jää mieleen kerralla. ”Haluamme, että Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta vuonna 2050”, sanoo Me-säätiö. Siinä on missio malliksi muillekin.

Mutta pelkkä ymmärrys olemassaolon syystä ja tavoitteesta ei riitä. Tarvitaan näkemys siitä, miten tavoitteeseen päästään. Strategian toteuttaminen (ja toteutuminen) vaatii hyvää johtamista. Sellaista, jossa jokainen organisaation ihminen tietää, mikä on hänen roolinsa, jotta tavoitteesta tulee totta. Mitä häneltä odotetaan? Mihin hänen pitää panostaa, mitä voi jättää tekemättä. Millaista muutosta pitäisi yrittää saada aikaan viestimällä. Jos suunta on epäselvä, viestinnästä puuttuu parhain terä. Kun ei tiedetä, mihin kannattaisi panostaa, viestitään vähän sitä, tätä ja tuota. Viestinnästä tulee höttöistä pullamössöä. Ei sellainen saa huomiota.

2) Rohkeutta

Rohkeus tarkoittaa monia asioita, esimerkiksi sitä, että järjestö uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla, tai että johto rohkenee luottaa työntekijöihin. Se voi tarkoittaa sitä, että uskalletaan kokeilla uusia keinoja, varsinkin silloin, kun vanhat eivät toimi.

Rohkeus on sitä, että uskaltaa tavoitella tarpeeksi isoja asioita. Se on sitä, että johto menee ennakkoluulottomasti sosiaaliseen mediaan, kun viestinnässä nähdään sille tarvetta. Rohkea organisaatio uskaltaa rikkoa rajoja – sekä omia että organisaatioiden välisiä. Joskus rohkeus tarkoittaa myös sitä, että ei ollakaan mieliksi ihan koko maailmalle vaan joku suuttuu.

Onko teidän järjestönne tarpeeksi rohkea? Tätä kysytään torstaina Helsingissä Menestyvät järjestöt -tapahtumassa. Kannattaa seurata häshtägiä #järjestömenestyy.

3) Halua ja taitoa tehdä yhteistyötä

Valitettavan monessa järjestössä pidetään edelleen mustasukkaisesti kiinni omista jutuista eikä olla valmiita tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, jopa saman järjestön sisällä kyräillään ja kilpaillaan keskenään, esimerkiksi keskusjärjestön, piirien ja paikallisyhdistysten välillä.

Viestintä tarvitsee tänä päivänä massaa. Yhden organisaation viestit hukkuvat pelkäksi piipitykseksi valtavassa informaatiohälyssä, jonka keskellä elämme. Jotta oman äänensä saa kuuluviin, pitää heimo rakentaa yhtenäiseksi ja saada mukaan iso joukko sanansaattajia.

Yhteistyötä tarvitaan myös vaikuttamistyössä. Ja yhdessä tekemällä saa yleensä aikaan enemmän asioita kuin yksin. Yhteistyötä kannattaisi kokeilla myös eri sektoreiden järjestöjen kanssa. Miksi sote-järjestöt ja urheiluseurat eivät esimerkiksi pistä enemmän hynttyitä yhteen?

Yhteistyön ja verkostojen parantaminen on yksi syy myös Menestyvät järjestöt -tapahtuman perustamiselle. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille järjestösektoreille, ja se kokoaa keskiviikkona ja torstaina 14. – 15.2. Helsinkiin kolmisensataa osallistujaa yli 70 järjestöstä. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Rohkeus. Sosiaalisessa mediassa tapahtuma näkyy häshtägillä #järjestömenestyy.

Lisätietoja: www.communike.fi, www.menestyvatjarjestot.fi

Saattaisit olla kiinnostunut myös muista Viimeiset Pohdinnat-blogin Menestyvät Järjestöt-tapahtumaan liittyvistä kirjoituksista