Yksi rahankeräyslupa, useita kerääjiä – kyllä, mahdollista!
Usein ei tiedetä, että useampi järjestö voi käyttää samaa rahankeräyslupaa. Tietopiiri selvitti Poliisihallitukselta miten se tehdään. Asialle on selkeät raamit eikä niiden noudattaminen ole vaativaa. Erityisesti pienille järjestöille toimiminen yhdessä voi olla erittäin hyödyllistä. Käytettävä rahankeräyslupa voi kuulua keskusjärjestölle mutta myös mille tahansa muulle järjestölle – järjestöjen ei tarvitse toimia edes samassa genressä.
Tämä teksti julkaistaan lähiaikoina pienin muutoksin SOSTE ry:n vieraskynäartikkelina.
Keskusjärjestö tai muu järjestö palveluntarjoajana
Mallissa yksi järjestöistä – luontevimmin keskusjärjestö mutta kuten sanottu, mikä tahansa muu yhteistyötä tekevä järjestö toimii luvanhaltijana ja palveluntarjoajana. Keräävät järjestöt – palvelua vastaanottavat toimijat – keräävät omilla lahjoitussivuilla esitettyjen vetoomusten avulla kukin omiin lahjoituskohteisiinsa. Nyt kulmia kohoaa mutta kyllä, tämä on mahdollista niin laillisesti, teknisesti kuin käytännössä.
Aiheeseen kuuluu: keräyslupa, keräystili, rahan siirtäminen keräävälle järjestölle ja raportointi Poliisihallitukselle. Sekä tietty tietotekniikka, joka tämän mahdollistaa.
Edellytykset
Seuraavassa listattuna mitä toimintamalli järjestöiltä edellyttää. Jokainen kohta on ehdottoman tärkeä.
1. Keskusjärjestön lupatunnus keräävän järjestön sivulla
Lupatunnus ja luvanhaltijan nimi tulee olla selkeästi näkyvissä keräyssivulla.
2. Kerääminen luvassa mainittuihin keräyskohteisiin
Järjestö voi esittää lahjoitusvetoomuksen vain kohteisiin, jotka sisältyvät luvassa mainittuihin keräystarkoituksiin. On varmasti helpointa, että järjestöt keräävät vain ns. yleislahjoituksia. Kohteet ovat luonnollisesti aina yleishyödyllisiä.
3. Keräystili, aina luvanhaltijan tili
Lahjoitus tehdään luvanhaltijan tilille. On mahdollista, että kullakin järjestöllä on oma keräystilinsä mutta niiden pitää olla vain ja ainoastaan luvanhaltijan hallinnassa.
Tilin tai tilien on oltava juuri ne, jotka lupahakemuksessa on esitetty. Myönnetystä luvasta on löydyttävä samat tilit.
4. Keskusjärjestö eli luvanhaltija siirtää kerätyt varat järjestölle
Keskusjärjestön rekisterijärjestelmä tiliöi lahjoitukset. Tämän perusteella tiedetään reaaliaikaisesti paljonko kullekin järjestölle on kertynyt.
Palveluntarjoaja siirtää varat järjestöille sovitulla frekvenssillä.
5. Järjestö raportoi luvanhaltijalle, joka raportoi Poliisihallitukselle
Palveluntarjoaja, luvanhaltija vastaa vuosiraportoinnista.
Poliisihallituksen Johanna Siivonen kirjoitti asiasta seuraavasti:
”Luvan haltija on aina vastuussa siitä, että pystyy vuosittain selvittämään Poliisihallitukselle riittävän konkreettisesti sen, miten varat on tosiasiallisesti käytetty.
Mikäli luvan käyttötarkoitus mahdollistaa varojen siirtämisen eteenpäin muille tahoille käytettäväksi, tulee luvan haltijan pystyä varmistumaan varojen käytön valvonnasta myös siltä osin kuin varoja luovutetaan eteenpäin muille käytettäväksi. Luvan haltijan tehtävä on valvoa, että varat käytetään luvan mukaisesti ja raportoida vuosittain varojen käytöstä riittävän tarkasti. Ei siis ole riittävää, että kerrotaan vain että varat on luovutettu taholle x.”
Käytännössä tämä edellyttää selkeän toimintamallin luomista palveluntarjoajan ja järjestöjen välille. Tätä toimintamallia sitten on noudatettava! Excelin varassa tällaisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen ei onnistu.
TP Fons mahdollistajana
Jotta tällainen metodiikka on mahdollista muutoinkin kuin teoriassa, tekniikkaa tarvitaan. TP Fons tiliöi lahjoitukset ja tämän perusteella tieto kunkin vastaanottajan lahjoituskertymästä on lähes reaaliaikainen. Raportointia varten tarvittava tieto on käsillä heti kun sitä tarvitaan.
Valtaisa hyöty
Matka rahankeräyksen aloittamisesta ammattimaiseksi kerääjäksi ei ole aivan lyhyt saati helppo. Palvelumallin avulla pienet järjestöt saavat keräämiseen tarvittavat rakenteet hyvin pienellä vaivalla ja kustannuksella. Palveluntarjoaja voi laskuttaa palvelusta mutta kustannus on marginaalinen verrattuna itsenäiseen järjestökohtaiseen toteutukseen it-hankkeineen.
Kustannushyötyäkin suurempi vaikutus on ajansäästö opetteluvaiheesta tehokkaaseen keräämiseen. Järjestöillä on samanlaiset työvälineet ja -metodit, joten oppiminen yhdessä on luontevaa. Tietojärjestelmän pääkäyttäjä on keskusjärjestössä, joten ”konepellin” alle ei ole tarpeen mennä. Käytännössä malli tarjoaa järjestöille lähes valmiin pöydän. Kannustamme pieniä järjestöjä etsimään kumppaneita!
Tiedot varmistettu Poliisihallinnolta
Tämä artikkeli toimitettiin työversiona tarkastettavaksi Poliisihallinnolle. Saimme sellaisia tarkennuksia, joista tuskin monikaan on tietoinen. Tästä kaunis kiitos Poliisihallituksen Johanna Siivoselle.
________________________________________________________________________________
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Haluatko ensimmäisenä tietää, kun uusi kirjoitus julkaistaan?
Tilaa Viimeisimmät pohdinnat -blogin tiedote
________________________________________________________________________________________________________________
Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.
Ilkka Harjula
0400-545 767
ilkka.harjula@tietopiiri.fi
